Hei mopsien omistajat. Onko teidän mopseillanne ollut hengitysongelmia ja jos on, kuinka olette toimineet? Meillä on nyt useamman kerran käynyt niin, että mopsipoika ulkona ollessaan on alkanut korista ja sitten mennyt istualleen ja jotenkin oudosti "haukkonut" henkeään ja samalla "tärissyt". Kohtaus menee aika nopeasti ohi, kun poikaa rauhoittaa ja silittelee. Pelästyi ensimäistä kertaa tosi pahasti, mutta ilmeisesti tämä on ainakin osalle mopseista luontaista. Pystyykö eläinlääkäri auttamaan tai helpottamaan vaivaa????
Hengitysvaikeuksia
Mopsi-ihminen
61265
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 6
Vanhimmat
Meillä ei oo mopsia mut on myös kaksi pientä koiraa ne ovat shih tzuja. Hengitysvaikeuksia tulee koirilla sillontällön ja se auttaa kun painaa sormet sieraimien päälle, siis siten ,että koira saa jostain pienestä rakosesta henkeä.. Niitä tulee melkein jokaisella pinenikokoisella koiralla
koiran koko liittyy hengitysvaikeuksiin vaan se kuonon malli. Käsittämäni mukaan lyttykuonoisilla roduilla näitä ongelmia enemmän.
Ei ole hengitysvaikeuksia ainakaan vielä ollut, mopsipoika on vasta puolivuotias. Mut helposti hengästyy ja läähättää, mitenhän kesällä..
Meidän nyt 2,5-vuotiaalla mopsipojalla on ollut samantyylistä "ongelmaa". Korina on ikään kuin se vetäisi voimakkaasti ilmaa sisäänpäin ja nenässä olisi limaa tms.
Eläinlääkärin mukaan se johtuu joko nenäpunkeista tai joidenkin hengitysteiden pehmytosien liikkumisesta (en ihan tarkkaan muista, kuinka hän asian ilmaisi).
Meidän mopsimme sai nenäpunkkilääkityksen (nenäpunkki ei taida olla punkki, vaan hämähäkkieläin, niitä on lääkärin mukaan monilla koirilla, mutta ne eivät välttämättä vaivaa mitenkään). Lääkitys vähensi vaivaa huomattavasti.
Vielä kuitenkin joskus harvoin tulee tuollainen korinakohtaus, mutta se menee nopeasti ohitse.
Eläinlääkäri sanoi meille, ettei kohtaus ole koiralle vaarallinen. Pelkäsin, että mopsi voi vaikka kuolla siihen, mutta lääkäri sanoi, ettei ole kuullut sellaista tapahtuvaksi.
Meidän mopsimme tulee aina kiireesti luoksemme, kun korina yllättää. Se ikäänkuin hakee turvaa ja lohdutusta ihmisestä. Kun korina menee ohi, on se taas oma vilkas itsensä.
Olen täältä lukenut konstiksi kohtaukseen nenä tukkimisen sormilla, jolloin koiran on hengitettävä suun kautta. Lääkäri ei meille puhunut mitään tuollaisesta hoidosta, joten emme ole sitä kokeilleet (ei ole tainnut olla korinakohtausta sen jälkeen, kun olen konstista lukenut).
Meidän mopsi on saanut jokusen tuollaisen kohtauksen, ekaa kertaa soitettiin päivystävälle eläinlääkärille joulunaikaan kun säikähdettiin, ja sanoi että "laulelkaa joululauluja" eli tarkoitti että puhukaa koiralle ja rauhoitelkaa. Meillä se tulee joskus, ja jos tulee kerran, tulee helpommin samana päivänä. Koira lopettaa kun sille puhuu kovaa mutta rauhallisesti ja kiinnittää huomion vaikka leluun ja silittää. Taitaa itsekkin säikähtää. Taitaa jollain tavalla hyperventiloida,eli silloinhan se nenän tukkiminen juuri auttaisi (vertaa ihmisen paperipussi), hengitys tasaantuu.
Meillä rohisi kun pidettiin kaulapantaa. Nyt kun on valjaat käytössä niin jo on kummasti hengittäminenkin helpompaa!