Epilepsia ja paniikkihäiriö

Kohtaukseni ovat pysyneet hyvin pois (deprakine 900 mg / vrk) jo 7 vuotta, mutta sinä aikana minua on vaivannut kohtalaisen paha paniikkihäiriö / sosiaalisten tilanteiden pelko. Pahinta näissä tilanteissa on vapina, joka tuntuu leviävän koko kroppaan. Tärisen kauttaaltani ja erityisesti syöminen muiden kanssa on vaikeaa. Sama tunne iskee ajoittain myös mm. kaupan kassalla, ja tuntuu, että on pakko päästä ulos, ennen kuin sekoan. Myös puheiden pitäminen ym. on minulle todella vaikeaa. Olen havainnut, että kahvin juonti pahentaa näitä oireita jonkin verran. Deprakinehan aiheuttaa usein vapinaa, joka tosin on usein annoksesta riippuvainen. Olisi mielenkiintoista kuulla muiden vastaavia kokemuksia. Ennen kaikkea minua kiinnostaisi tietää näiden mainitsemieni tekijöiden (epilepsia, kahvi, deprakine ja paniikkihäiriö) mahdollisista yhteisvaikutuksista. Ovatko nämä kaksi sairautta täysin toisistaan riippumattomia kokemustenne perusteella, vai onko niillä kenties jotain vaikutuksia toisiinsa? Millä annoksella ja missä määrin te vapisette (jos vapisette) deprakinen vuoksi jne?
92818
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 9

Vanhimmat

syöneenä ja kahvia juoneena en
kärsinyt paniikkihäriöistä.
Nyt vasta n. 2v. sisällä niitä tullut
hiljalleen ja viime vuonna pahentuen.
Tosin lääkkeitä on nyt 3 eri lääkettä
ja edelleen juon kahvia vain aamuisin
ja harvoin päivällä.
Enemmin luulen Epillä olevan osuutta paniikkihäiriöiden puhkeamiseen.

Pyysin Neurologilta Paniikkihäiriööni
lääkettä ja vasta 4:llä kerralla
taisin saada reseptin ?
Lääke on toiminut hyvin ja kauppa
reissutkin sujuneet rennosti.
Jutelkaa ihmeessä Neuronne kanssa
kaikista vaivoistanne.

Äänestä

Mulla todettiin epilepsia 3 vuotta sitten, ja puoli vuotta sen jälkeen alkoi paha paniikkihäiriö (oon siitä tainnut kirjoitellakin tänne). Alitajuisesti siis pelkäsin kohtauksen saamista julkisella paikalla. En pystynyt juurikaan lopulta edes poistumaan kotoa, ja työmatkoihin meni monta tuntia sillä en pystynyt nousemaan bussiin. Ts. kaikki suljetut tilat tai paikat joista ei HETI pääse pois, ahdisti. Suuriin kauppoihin/ostoskeskuksiin en voinut mennä, enkä metroihin. Pidin aina puhelinta kädessä ja siihen näppäiltynä äitini numero jolle soitin jos kohtaus ei mennyt ohi. Kävin lopulta puhumassa neurologilleni, ja hän ohjasi sairaalan psykiatrille. Hän puolestaan määräsi rauhoittavia (Alprox), joita otin aina paniikin iskiessä. Myös kahvi piti jättää pois joksikin aikaa. Lääkkeet toimi hyvin ja vuoden sisällä olin lähes kokonaan päässyt paniikkihäiriöstä eroon. Nykyään on vain muutamia paikkoja joihin en mene, esim leffateatterit jne. Lääkkeet kulkee vieläkin mukanani mutta en ole niitä piiiitkään aikaan tarvinnut.
Kysele jos tulee jotain mieleen :)

Äänestä
  • Lääkkeeni on Neurotol Slow joten ei liity Deprakineen..

    Äänestä

Sillä voi vissiin jossain määrin olla koska kohtaus pelko on voinut jäädä. Se että alitajunnassa jännittää kohtauksia voi tuoda jotain oireita.

Äänestä

että taisin opiskeluaikoina jostain lukea että deprakinen joku ainesosa (oisko ollut valproaatti)tehostaisi kofeiinin vaikutuksia.
Itseni kohdalla ainakin uskon tämän.

Äänestä

tutkittu

Äänestä
  • Kilpirauhastani ei olla tutkittu. Olen joskus muutama vuosi sitten käyttänyt Propralia (30 tabl.) 10 mg annoksella 1-2 tablettia tarvittaessa. Propral tehosi hyvin oireisiini, mutta nyt, kun paniikkioireet ovat taas tulleet pahemmin esiin, pelkään kertoa asiasta neurologille. Syynä tähän on se, että en halua tällä hetkellä yrittää lääkepurkua, jota olen onnistunut välttämään jo parisen vuotta, enkä myöskään haluaisi käydä missään terapiassa tmv. En tiedä, miten helposti saisin Propral -reseptin (ennen sain sen koululääkäriltä, kun puheidenpidot ym. jännittivät), ja siksi asiasta puhuminen pelottaa, kun en tiedä, mitä siitä seuraa... Lääkepurku, passitus terapiaan... Joka tapauksessa olen aika väsynyt alituisiin paniikkikohtauksiin ja tuntuu, että jostain olisi saatava apua... Suurkiitos Teille kaikille ihanille ihmisille, jotka olette jaksaneet keskustella aiheesta kanssani ja tukea minua! Aurinkoista vappua kaikille!

    Äänestä

  • Suvituuli kirjoitti:

    Kilpirauhastani ei olla tutkittu. Olen joskus muutama vuosi sitten käyttänyt Propralia (30 tabl.) 10 mg annoksella 1-2 tablettia tarvittaessa. Propral tehosi hyvin oireisiini, mutta nyt, kun paniikkioireet ovat taas tulleet pahemmin esiin, pelkään kertoa asiasta neurologille. Syynä tähän on se, että en halua tällä hetkellä yrittää lääkepurkua, jota olen onnistunut välttämään jo parisen vuotta, enkä myöskään haluaisi käydä missään terapiassa tmv. En tiedä, miten helposti saisin Propral -reseptin (ennen sain sen koululääkäriltä, kun puheidenpidot ym. jännittivät), ja siksi asiasta puhuminen pelottaa, kun en tiedä, mitä siitä seuraa... Lääkepurku, passitus terapiaan... Joka tapauksessa olen aika väsynyt alituisiin paniikkikohtauksiin ja tuntuu, että jostain olisi saatava apua... Suurkiitos Teille kaikille ihanille ihmisille, jotka olette jaksaneet keskustella aiheesta kanssani ja tukea minua! Aurinkoista vappua kaikille!

    myrkyttää ruumista,onko ollu ressiä,myös tabletit ennen pitkää sekottaa ihmisen oman kemian,ko tulee paniikki,se lähtee kilpirauhasesta,siitä kaularauhasiin jaa sieltä otsalohkoon,koita sykettä kädelläs kaulalla ja otsalla,ko tulee paniikki,siten hallitset sitä

    Äänestä

Ketjusta on poistettu 2 sääntöjenvastaista viestiä.

Kommentoi aloitusta


Suvituuli kirjoitti:

Kohtaukseni ovat pysyneet hyvin pois (deprakine 900 mg / vrk) jo 7 vuotta, mutta sinä aikana minua on vaivannut kohtalaisen paha paniikkihäiriö / sosiaalisten tilanteiden pelko. Pahinta näissä tilanteissa on vapina, joka tuntuu leviävän koko kroppaan. Tärisen kauttaaltani ja erityisesti syöminen muiden kanssa on vaikeaa. Sama tunne iskee ajoittain myös mm. kaupan kassalla, ja tuntuu, että on pakko päästä ulos, ennen kuin sekoan. Myös puheiden pitäminen ym. on minulle todella vaikeaa. Olen havainnut, että kahvin juonti pahentaa näitä oireita jonkin verran. Deprakinehan aiheuttaa usein vapinaa, joka tosin on usein annoksesta riippuvainen. Olisi mielenkiintoista kuulla muiden vastaavia kokemuksia. Ennen kaikkea minua kiinnostaisi tietää näiden mainitsemieni tekijöiden (epilepsia, kahvi, deprakine ja paniikkihäiriö) mahdollisista yhteisvaikutuksista. Ovatko nämä kaksi sairautta täysin toisistaan riippumattomia kokemustenne perusteella, vai onko niillä kenties jotain vaikutuksia toisiinsa? Millä annoksella ja missä määrin te vapisette (jos vapisette) deprakinen vuoksi jne?

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu