Kommentoikaa tilannettani hiukan. Eli olen rakastunut erääseen naiseen joka on 9 vuotta minua nuorempi. Itse olen 30v. Nainen ottaa useasti yhteyttä ja käymme yhdessä kahvilla ja juhlimassa. Hän on minusta mustasukkainen ja suuttuu jos satun katsomaan jotakuta hieman liian pitkään. Joskus yhteyden pidossamme on muutama päivä väliä ja melkein sekoan tuona aikana. Pidän kuitenkin itseni miehenä ja odotan että hän ottaa yhteyttä. Välillämme ei ikinä ole ollut mitään muuta kuin ystävyys. Kuitenkin huomaan kuinka hän ei saa katsettaan irti silmistäni ja ajaa itsensä tilanteeseen jossa hän pääsee lähelleni. Välillämme on luja ystävyys side ollut alusta saakka ja tuota en ikimaailmassa haluaisi tuhota. Sillä vaikenen tunteistani häntäkohtaan. Voihan olla että elättelen päässäni turhia toiveita ja olen huomaavinani kaikenlaista olematonta. Hän on varattu ja heidän suhde on kestänyt jo useamman vuoden. Olen tuntenut hänet kumminkin jo paljon kauemmin, ehkä noin 6 vuotta. Rakastuin häneen 3 vuotta sitten kun hän alkoi seurustella. Itse olen avoliitossa ollut jo 12vuotta. Ja minua häiritseekin omat tunteet ja se että pitäisikö minun kuitenkin puhua niistä hänelle? Hän on vain niin jumalattoman kaunis etten saa hetkenkään rauhaa.
Ujo "poikanen"
Nimetön
3894
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 3
Vanhimmat
itse olen ollut nuorempana vastaavassa tilanteessa. Itse oli 16 ja kihloissa ja mies 28 ja tapaamis hetkellä vapaa. Vuosien mittaan huomasimme välillämme olevan muutakin kuin ystävyyttä ja keskustelimme jopa asiasta, mutta aina jompi kumpi seurusteli. Sitten tuli se syrjähyppy, toisaalta hyvä, toisaalta ei, samalla meni vuosien viehätys molemmilta ja ystävyys rakoili.
Nykyään kyllä jutellaan jos nähdään, mutta yhteyttä ei pidetä.
Eli joko kierrätte kuin kissa kuumaa puuroa toisianne tai otatte riskin kertomalla tunteistanne.
eipä käy katteeks...
Eikä paljoa löydy viisauksia täältä...
tsemiä
aika vaikee tilanne..
mut välillä ehkä se ystävyys on parempi pitää ystävyytenä ja unohtaa ne muut tunteet, etenkin kun molempi osapuoli on parisuhteessa... muuten voi käydä niin et kaikkia sattuu..
mutta kaikenkaikkiaan paha paikka...