Osamäärät eivät vakuuta ihmisen älykkyyden ainoana merkkinä. Kuka tahansa voi harjoitella kaikenmaailman palikkakokeita ja laskutehtäviä.
Sen sijaan ihmisyys on suurin älykkyyden merkki. Lainkuuliaisuus on älykkyyttä. Ja elämänkokemus, sekin on.
Ketä pidät älykkäänä? Kuvaile ihminen ja miten se toimii, ei tarvita nimiä.
Sen sijaan ihmisyys on suurin älykkyyden merkki. Lainkuuliaisuus on älykkyyttä. Ja elämänkokemus, sekin on.
Ketä pidät älykkäänä? Kuvaile ihminen ja miten se toimii, ei tarvita nimiä.
Vastaukset 72
Vanhimmat
eikös ole enmmänkin älykästä poiketa laista jos sillä saavutetaan suurempi inhimillisyys tai laki on typerä. Ei ne lainlaatijat aina älyllisyyden kultahippuja ole. Pohtikaapa sosiaalista älykkyyttä esim. tällä palstalla??Siis puheenvuoroista päätellen.
En kannata mitään banderolleja ja huliganismia. Ne keinot eivät ole mitään älyn merkkejä. Silloin on käytetty joukkovoimaa, joka on saatu liikkeelle kyseenalaisin keinoin.
Uskoisin, että lainkuuliaisuus on viisas valinta missä tahansa maassa. Vankilasta käsin on vaikea saada uudistusta aikaan.
käsin voi opiskella itsensä vaikka tohtoriksi ja ihan päätoimisesti ilman kulunkeja;D
yritätkö sä saada jonkunlaisen ennätyksen noissa ketjujen poistoissa?
Taas se aika kuukaudesta vai? Mikäs syndrooma se sulla olikaan TMS ? ;P
Kuukaudessa on Se aika enempi femiininen. Vaan tietysti ei figarolista tiedä oikein.
ei ole valmis kaltaiselleni edelläkävijälle:D
Tietenkin, jos suunnittelee pysyvänsä pois vankilasta lopun elämäänsä, on mahdollista tulla älykkääksi siis.
Se ei kerro älykkyydestä sitä eikä tätä.
Älykkyyttä on niin monta eri lajia, ja siitä on niin monta eri teoriaa, että koko asia on yks hailee.
Parasta on olla keskitasoa, sillä muiden keskitasoisten kanssa me elämässä etupäässä joudumme tekemisiin.
jotain vinkkiä siitä, että kuinka minun reilusti keskitasoa ylempänä olevana tulisi keskustella esim. sinun, keskikastiin pyrkivän kanssa ilman, että tuntisit itsesi jotenkin huonoksi?
siinä tapauksessa jos sinä(viisaampana)
maltat pitää ihos ummessa :))))
on olla keskitasoa jne.." siis olemista, ei "kun on"..:)
Ottaen huomioon ÄO-testien tehtävät, on todellakin sanottava, että täytyy olla vähän pakkomielteinen sellaisten ratkaisujen etsimisessä hyvin pärjätäkseen.
Ei sitä järkevä ihminen siedä kovin pitkään. Tosin aika on merkittävä tekijä niiden ratkaisemisessa, joten tiedä mitä aivosähkökäyrää sellainen edellyttää.
Älykkyyden kanssa sillä ei enää huippulukemissa voi olla paljonkaan tekemistä.
hyveeksi ei kiinnosta älykästä.
Kerroinkin, että älykkyysosamäärä on vanhentunut käsite ja on monta, monen monta älykkyyden muotoa. Teorioita on paljon.
Ei voi olla kategorisesti muita korkeammalla tasolla.
Yksi, tosin ristiriitaisesti vastaanotettu termi, on "sosiaalinen älykkyys". Eli osaa ottaa toisen ihmisen sellaisena kuin hän on, ja oivaltaa, miten hänen kanssaan toimitaan. Osaa siis keskustella toisen kanssa ilman, että toinen tuntee itsensä huonoksi.
Työpaikkaa hakiessa joutuu usein testeihin. Niissä harvoin käytetään vanhentuneita ÄO-testejä.
Kykytesteissä pyritään mittaamaan kielellistä käsityskykyä, loogista päättelykykyä, (ne ovat yleisimmät), lisäksi esimerkiksi avaruudellista hahmotuskykyä, (esim lennonjohtajat tai meriliikenneohjaajat), "mekaanista" nopeutta ja tarkkuutta (esim. tallentajat tai muut, joiden täytyy nopeasti tehdä tarkkaa työtä), motorista kykyä, (esim. elektroniikkateollisuuden liukuhihnalla), ongelmanratkaisukykyä, ideointikykyä, vuorovaikutuskykyä jne. jne.
Näitä testejä kutsutaan usein palikkatesteiksi. En tiedä, mistä nimi on peräisin. Se voi olla peräisin niistä vanhentuneista ÄO-testeistä, koska niissä joissakin oli tosiaan palikoita.
Testin käyttäjän pitää osata käyttää välineitään. Tottumaton käyttäjä voi päätyä vääriin johtopäätöksiin. Ja valitettavasti niin saattaa tapahtua ihan käytännössäkin. Minusta se on anteeksiantamatonta.
Suomessa on yksi maailman tiukimmista laeista, jotka koskevat testejä. Testausfirman pitää kyetä osoittamaan, että testit ovat sekä reliaabeleita että valideja.
Kykytestit jäävät useimmiten kaikkein parhaiten työnhakijan mieleen, koska ne kestävät kauan, ja niissä on tiukka aikarajoitus. - Ne eivät todellisuudessa ole yhtään sen tärkeämpiä kuin luonnetestitkään. Niitä vain ei pysty tekemään nopeammin tai yksinkertaisemmin. - Esimerkiksi juuri työpaikkatestauksessa kaikki on tärkeää. Haastattelu on tärkein. Siksi työnhakija saattaa joutua jopa kolmeen haastatteluun.
Ei ole "hyviä" tai "huonoja" luonnetestien tuloksia. Testaajan pitää osata peilata saamansa tulokset kysymyksessä olevaan työhön, työpaikkaan, firman kulttuuriin ja tuleviin työtovereihin. Jos hän ei osaa sitä tehdä, niin hän ei ole työnsä vaatimusten tasalla. - Ammattitaidon päättelee viimekädessä testaajan toimeksiantaja, ja hän tekee valintapäätöksen. Testaaja voi antaa vain suosituksia.
Se, että testattavat itse saattavat pitää testejä asiattomina tai muuten kummallisina ei merkitse sitä, että ne olisivat jotakin humpuukia. Kyllä ne on Suomessa tieteellisesti tutkittuja ja normitettuja, ja ne täytyy pystyä osoittamaan relevanteiksi esimerkiksi oikeudessa.
kuuntelee toista, keskustelee, ymmärtää, osaa asettua toisen asemaan. Älykkään ihminen ei ole kirjaviisas, vaan viisas ajatuksiltaan. Voi omistaisipa sellaisia ystäviä.
ei voi omistaa:)
Tunteet taitavat kiehua yli älykkyyden usein. Ehkä hillitty käytös, kohtuullisuus - mistä tuokin sana muuten on saanut alkunsa ?? -
Mutta älykästä ei ole pelkästään myötäillä toisia. Tällöin tullaan vastakkain asetteluun ja tunteet tulevat kuvaan mukaan.
Älykästä lienee siis kritiikin sieto ja jossakin määrin omien asenteidensa jousto ..
tallaaja sotkee keskenään älykkyyden ja viisauden.
epäolennaisiin asioihin niinkuin sinä tuohon omistamiseen. Ehkä epäolennaista tämä huomautuskin, mutta eikö tästäkään asiasta pysty kommentoimaan kuin aikuiset. Huh huh onko tällä palstalla jotain ikiteinejä kirjoittelemassa.
älykkäästä ihmisestä: älykäs ihminen ymmärtää kaikkia ihmisiä, saa toiset tuntemaan itsensä tärkeiksi, osaa keskustella kaikentasoisten ihmisten kanssa tasavertaisesti.
Mutta vastakkainasettelua ei älykäskään ihminen voi välttää. Onhan olemassa vain yksi totuus kustakin asiasta. Totuus ja oikeus ..
yksiselitteinen..ja oikeus..mikä oikeus - lakikin on (melkein) kuin se luetaan..
No, tieteellinen totuus esimerkiksi.
Sitten oikeus: Yhden oikeudet loppuvat siinä, missä toisen alkaa. Jossakin se raja kulkee.
Riippuu oikeuslaitoksen kohdalla tuomarin älykkyydestä, tajuaako sen vai ei.
Oikeus ei aina tapahdu, mutta perustavaa laatua oleva oikeus on olemassa.
taviksella pitää olla oma määritelmänsä älykkyydelle. Se ei ainakaan ole älykästä.
Koska tieteen tekeminen ei ole muuta kuin tapa hankkia tietoa, sitäkään ei kannata turhaan mystifioida. Missään ei ole olemassa universaalia, tieteentekijöiden omista näkökulmista täysin puhdistettua tietoa. On vain yrityksiä hankkia systemaattisesti (tietyillä menetelmillä) ja läpinäkyvästi (niin, että lukijan on mahdollista seurata tekijän argumentaatiota) tietoa erilaisista ilmiöistä.
Minusta seuraava vertaus kuvaa hyvin sekä tieteellisen tiedon hankintaa että sitä, kuinka pala palalta voidaan lähestyä jonkinlaista objektiivista totuutta tästä maailmankaikkeudesta (sitä kuitenkaan koskaan saavuttamatta). Kuvitellaan muutama sokea tiedenainen ja tiedemies. Heidät kuljetetaan suuren norsun viereen; kukaan heistä ei tiedä, mistä on kyse. Ensimmäinen tieteentekijä tarrautuu norsun jalkaan ja luulee sitä aikaisempien kokemustensa perusteella puuksi. Hän alkaa kuitenkin tehdä havaintoja, jotka poikkeavat hänen aikaisemmista puukokemuksistaan. Hänen mielessään syntyy epäilys, että ei ehkä olekaan kyse puusta... mutta mistä sitten? Toinen tieteentekijä tarrautuu norsun kärsään (enkä tässä nyt yritä edes arvata, miksi hän sitä kuvittelee), eikä hänkään tiedä, mistä on kysymys. Tällä tavalla kyseenalaistamalla, tekemällä havaintoja, kokeilemalla erilaisia selitysmalleja tämä tieteentekijöiden porukka saattaa monen vuoden hikisen uurastuksen (ja erehdyksen) jälkeen tulla sellaiseen johtopäätökseen, että kyseessä on joku heille tuntematon eläinlaji, jonka he hätäpäissään nimeävät norsuksi.
siinä se tuli, ja niin että mieki ymmärsin..kiitos..:))
on monesti kyseenalainen "totuus", kun uusi tutkimus todistaa entisen vääräksi/puutteelliseksi.
Jokaisella asialla on kääntöpuolensa, yksi asia johtaa toiseen - yhtä totuutta ei ole ainakaan älykkään ihmisen mielessä!
Melko yleisesti voidaan olettaa hyväksytyn, että maa on pyöreä ja kiertää tiettyä rataansa.
Tätä totuutta voi kyllä yrittää jollakin höpinöillä sekoittaa, mutta "se kiertää kuitenkin".
Eli siis olkoon totuus tunnettu tai edelleen tuntematon, se ei höpäjämällä muutu, vaan pysyy.
neljä..:))
1 Kestää kännykän (bluetooth) kautta kauan avata näin pitkiä ketjuja.
mittää tuommosista bluetuutti..mitänenytolikaan...katoin vaan tuolta, että on joku lyhyenkantomatkan tiedonsiirtojärjestelmä...sulla on siis semmonen hiennous kun tietsikkayhtteys kännykässä..hohhoijjaa..on maailmassa monta ihmeellistä asiaa jne...ja mitä ne vielä keksivätkään.. *:*
Mukavaa Valpuria..
vielä nuori, kokematon ja kovin suulas, eräs vanha jo edesmennyt veteraani sanoi minulle sanat joita en unohda koskaan " poika, kuuntelemalla oppii, ei puhumalla"!
Jos kuuntelemalla oppii, eikä puhumalla. Siitä juontuu sitten, että pitää puhua kuulemaansa.
Ehkä kuulemaansa harkitsemalla ja ajattelemalla oppii?
että ymmärrät kuulemasi.
Nauran omille kielioppivirheilleni. Oikasen ajatuksissani usein kirjoittaessani niin, että ehtolauseen jatke, sivulause ei tulekaan sieltä enää ...
Pahoittelen :DD
Kun tulee vastaan sellaisia ilmaisuja tai sanoja, joita ei ymmärrä, niin on paljon järkevämpää kysyä, mitä ne tarkoittavat kuin ruveta sättimään kirjoittajaa.
Ei ole suinkaan hurskastelua tai mielistelyä sanoa, että täältä oppii uusia asioita. Kirjoittajia on niin laidasta laitaan, eri murrealueilta, eri ammateista ja eri taustaisia, että väkisinkin ilmaisutavoissa on eroja.
Pitäisi vain itsenikin muistaa, että kun kysyn, niin pitäisi tehdä kysymys niin, ettei se vaikuta hyökkäävältä tai pilkalliselta. Silloin siihen voi saada ihan valaisevan vastauksen.
mielestäni ihminen on älykäs kun hän osaa käyttää viisaasti älykkyyttään.
Kunnioittaa elämää siten että että välttää vaikeuttamasta muitten elävien elämää, (tekemättä itsestään "pyhimystä").
Kohdelkaa toisianne niin kuin haluatte itseänne kohdeltavan.
Tämä sisältää ehkä suurimman viisauden, mitä voi pitää älykkyyden mittanakin.
Sanoilla on se merkitys, mikä niille kieliyhteisössä on annettu. Jokaisella ihmisellä on silti oma yksilökielensä, joka aina hieman poikkeaa muiden kielestä, ja siksi sama sana voi merkitä eri ihmisille eri asiaa. Näin varsinkin, kun on kyse abstrakteista käsitteistä. Yleiskielessä älykkyys tarkoittanee suurin piirtein kykyä oivaltaa helposti asioiden loogisia yhteyksiä.
Älyn mittaaminen on vaikeaa ja kyseenalaistakin siksi, että mitata voidaan vain mitattaviksi määriteltäviä tekijöitä - ei koskaan älykkyyttä kokonaisuutena.
Tässä keskustelussa ollaan hakoteillä ainakin silloin, kun oletetaan, että älykkäät muodostavat homogeenisen joukon. Einstein, Hitler, Picasso ja Jeesus ovat ilmeisesti olleet älykkäitä jokainen tavallaan, vaikka käyttäytyivätkin toisistaan poikkeavasti. Älykkyys ei siis johda mihinkään tiettyyn käyttäytymismalliin tai eettiseen katsomukseen.
Suurinta älykkyyttä on se, ettei tee toiselle sitä, mitä ei itsellekään halua tehtävän.
Aatu tosin saattoi olla niin hirveä, että olisi suonut itselleen ne kauheudet, mitä sai elämässään aikaan. Tästä on todisteena itsemurhakin osittain.
Hitler ei ollut älykäs millään mittapuulla mitattuna.
Hitlerin älykkyydestä antaa viitteitä se, että hän onnistui pääsemään valtaan vanhassa kulttuurimaassa, onnistui manipuloimaan valtaosan kansasta puolelleen, loi mahtavan sotakoneiston ja sai syttymään toisen maailmansodan - ja oli vähällä voittaa sen! Siinä on liian paljon saavutuksia tyhmälle miehelle.
Kaikenlainen omiin kykyihin perustuva menestys on merkki jonkinasteisesta älykkyydestä. Käyttäytymisen ja moraalin kanssa älykkyydellä ei tietenkään ole mitään tekemistä.
Hitlerin valtaannousua ja valtaa voidaan katsoa vielä kolmannestakin näkökulmasta. Sillä on erittäin vaikea kuvitella, että Hitler olisi päässyt valtaan tai menestynyt kansanjohtajana Englannissa. Kuten Geert Hofstede (2001) asian ilmaisee: Johtajuus kertoo aina myös tietyn kansan omasta kulttuurista. Pyydettäessä jonkun tietyn kansakunnan edustajia kuvaamaan, minkälainen on hyvä johtaja, he Hofsteden mukaan aina samalla kuvaavat myös omia kansallisia erityspiirteitään.
Eli siis Hitlerkään ei olisi menestynyt missätahansa vanhassa kulttuurimaassa. Ainoastaan sellaisessa, joka kykeni ikään kuin tunnistamaan hänet "hyväksi johtajaksi"... Englannissa hänet olisi todennäköisesti naurettu ulos parlamentista, jos hän nyt olisi edes sinne saakka päässyt.
Hitlerin valtaannousulle oli Saksassa tilaus. Silti en ole kovin vakuuttunut englantilaisten - tai suomalaistenkaan, senpuoleen - järkevyydestä.
24 vuotta sitten Englanti julisti sodan Argentiinalle. Sotakiihko valtasi hetkessä koko maan, ja parlamentin alahuoneessa sodanjulistus otettiin vastaan seisomaan nousten ja käsiä taputtaen; näin käyttäytyivät myös työväenpuolueen edustajat.
Entäpä Berlusconin valtaanpääsy Euroopan sivistyksen kehdossa, Italiassa? Onkohan hitlereiden aika vieläkään ohi?
Ei ole kyse kansallisten erityispiirteiden järkevyydestä tai ei-järkevyydestä, vaan ikään kuin niiden erilaisesta muotokielestä. Ei siis pelkästään niin, että 20-30 -luvun Saksassa oli sosiaalinen tilaus Hitlerin edustamalle johtajuudelle. Vaan niin, että juuri senaikaisen saksalaisuuden kansalliset erityispiirteet kutsuivat esiin tietynlaista johtajuutta. En tarkoita sitä, etteikö kelvoton johtaja olisi voinut päästä valtaan Englannissa tai Suomessa. Vaan sitä, että englantilaisten tai suomalaisten kelvoton johtaja olisi ollut erilailla kelvoton kuin Hitler, koska hän olisi ollut sidottu, joko englantilaisten tai meidän suomalaisten kansallisiin erityispiirteisiimme.
Eroja kansallisuuksien luonteissa on, ainakin siltä vaikuttaa näin pinnalta katsoen. Falklandin sota mielestäni osoitti, että rauhantahtoisuus on ohut pintasilaus myös brittiläisesä sivistyksessä. Monet viime sodan tapahtumat vastaavasti kertovat suomalaisten raakuudesta, kun siihen annetaan tilaisuus ja lupa.
Ehkäpä Hitler ei olisi vedonnut suomalaiseen äänestäjään, mutta esim. Vennamo sai jo aikaan melkoisen kansanliikkeen. Vielä hieman laajempi ja vaikeampi taloudellinen ahdinko, ja valta voisi siirtyä diktaattorille - tai sotilasjuntalle - myös Suomessa.
Vain sellainen johtaja, joka edesauttaa ihmistä johtamaan itseään, voi olla älykkään vallan väline.
Tällaista diktaattoria ei vielä ole maailmanhistoriassa ollut.
Kaikki diktaattorit ovat olleet tyhmiä. Kehittäneet valtakoneistoja kyttäämään ja kiduttamaan. Älyn vastakohta.
Käyttäytyminen ei mittaa älykkyyttä, mutta menestyminen alalla kuin alalla on jonkinlaisen älyn indikaattori. Jos älykäs ihminen on kiduttajan ammatissa, hän on siinä tehokas.
Ja on turha väittää, ettei älykäs voisi kiduttaa, sillä äly ja moraali eivät ole toisistaan riippuvia ominaisuuksia.
Tämä ketju hakee älyn määritelmää. Hulluus ei ole älykkyyttä. Hitler oli hullu ja kiduttajat kaikki.
Raja kulkee siinä juuri, että älyn täytyy tukea kestävää kehitystä. Nimittäin yksilön. Eikä siihen lokeroon mahdu diktaattoreita eikä hirmuhallitsijoita.
Jos Persian shaahikin olisi ollut fiksu mies, eikä käyttänyt rahaa väärin riikinkukkovaltaistuimensa jalokiviin, olisi nykyinen Iran jo pitkällä kehityksen tiellä. Eikä shaahi ollut edes niitä pahimpia typeryksiä.
Jälleen kerran puhumme toistemme ohi, kun koko kysymyksenasettelu on hatara. Toiset yrittävät etsiä älykkään ihmisen tuntomerkkejä, indikaattoreita, toiset hakevat merkitystä suomen kielen sanalle "älykkyys". Sinun yksilökielessäsi älykkyys näyttää tarkoittavan eri asiaa kuin yleiskielessä.
Jos pitäydytään sovinnaisessa älykkyyden merkityksessä, älyllä ei ole mitään tekemistä kestävän kehityksen kanssa. Siinä on kyse järkevyydestä (viisaudesta), ei älykkyydestä. Maailman älykkäimmät ihmiset ovat luoneet tekniikan, joka tuhoaa maailman.
Ristiin menevät tulkinnat. No, onpahan asiaa käsitelty ja ajatuksia heitelty.
Minä kyllä käsitän, että viisaat ovat kehittäneet teknologian. Älykkäät ovat kokonaisvaltaisemmin älykkäitä kuin viisaat.
Tiedä häntä, mikä lopullinen oikea merkitys on.
varustettu millään suurilla älyn lahjoilla, mutta hänen valtaan pääsylleen oli toista maailmansotaa edeltäneenä aikan tilaus. Lama kaikkialla maailmassa ja Saksan kansa, sen suurimman osan kurja taloudellinen toimeentulo oli aiheuttanut kärsimystä, tyytymättömyyttä, jopa levottomuutta kansalaisten keskuudessa.
Hitler pauhasi, huusi ja manipuli,- hän lupasi kansalleen parempaa ja laman päättyminen ajoittui juuri tuohon Hitlerin alku-uhon aikaan.
Suuret massat uskoivat, että messias oli tullut pelastamaan heidät taloudelliseta kurimulksesta ja niinkuin Napoleon jo aikoinaan sanoi, ettei valtapyrkimyksissään kannata vedota järkeen ja älykkyyteen, vaan massoihin, niin Hitler teki juuri niin. Propakandakoneistonsa avulla hän sai Saksan kansan uskomaan ylivertaiseen johtamistaitoonsa,- valitettavin, tunnetuin seurauksin.
Eli diktaattorin valtaan nousulle oli tilaus.
Ei Hitler ollut menestynyt missään aikaisemmista yrityksistään. Hän ei päässyt opiskelemaan sitä mitä halusi, hänen sotilasarvonsa oli vain korpraali, eikä älykäs ihminen voi olla noin lyhytnäköinen kuin Suurena johtajana itseään pitänyt Valtakunnankansleri.
Älykäs olisi osannut päätellä, että pää tulee ennemmin tai myöhemmin vetäjän käteen.
Yksi esimerkki kuinka historian kirjan lehdille voi päästä keskinkertaista tyhmempikin henkilö, jos aika ja olosuhteet ovat otolliset.
salomo,kun hanelle tuotiin kaksi naista,jotka molemmat sanoivat olevansa pienen vauvan oikea aiti.... salomo sanoi tuokaa minulle miekka,niin annan puolikkaan kummallekin--- 'vaara aiti sanoi
tehdaan niin- oikea aiti sanoi ei ei anna se vauva
tuolle toiselle------ ja oikea aiti sai lapsen.
nain viisas oli salomo...
Joukkojen manipuloiminen ei onnistu keneltä tahansa, ja älykäs voi aina esittää tyhmempää kuin on. Esim. Veikko Vennamo ei varmaankaan ollut mikään tyhmä mies, vaikka sellaisen vaikutelman helposti antoikin populismillaan. En minä ole Hitleriä suurten nerojen rinnalle asettanut muussa mielessä kuin esimerkkinä siitä, etteivät moraali ja äly kulje käsikädessä.
Epäonnistuminen ammatissa tai koulussa ei välttämättä kerro älyn puutteesta, mutta se joka menestyy selvästi muita paremmin, on yleensä älykäs. Hitler oli ylivertainen johtajana. Vai onko Jeesuksen jälkeen ollut toista persoonaa, joka kykeni saamaan kansat samalla tavoin joukkohurmokseen ja seuraamaan itseään?
Hitlerin älyä ovat väheksyneet propagandamielessä silloiset viholliset, aivan samoin kuin Napoleonista on yritetty tehdä huvittavan pieni. (Napoleonhan oli nykytutkimuksen mukaan hyvinkin keskimittainen.) Ja ihmisillä on taipumus uskoa todeksi se, minkä he haluavat uskoa.
En oikein jaksa uskoa, että Hitler olisi päässyt niin pitkälle hulluissa suunnitelmissaan, jos hänellä ei olisi ollut älyä.
Mikä on se voima, mikä saa ihmiset liikkeelle? Ei Hitlerin esim. naisille asettamat tavoitteet olleet mitään helppoja eikä yleviä. Silti monet kohottivat käsivartensa häntä tukien.
Sitä paitsi koko sanoma rotujen epätasa-arvosta oli peestä kotoisin. Vaikka eri rodut ovatkin kulttuuritaustoistaan riippuen erilaisessa taloudellisessa ja sosiaalisessa asemassa, ei tämä tarkoita sitä, etteikö jokainen voisi omassa kulttuurissaan elää niinkuin elää.
on oma määritelmänsä älykkyydelle, sellainen, että hän varmasti mahtuu mukaan.
Tätäkö tässä taas viilataan?
Naiset ovat Venuksesta ja keskustelevat asioista pyrkimättä lopputulokseen.
Miehet ovat Marsista ja haluavat ratkaisun ongelmaan tässä ja heti.
Ensin on määriteltävä, millaista on todellinen älykkyys. Ja loppupäätelmäksi tulee väistämättä, että täydellistä älykkyyttä ei esiinny, vaan se on tavoiteltavissa erilaisella menestyksellä.
älyssä on? Se on vain väline, eikä aina edes kelvollinen, tavoiteltaessa sitä mitä todella halutaan.
mikä ilmenee esim. sosiaalisina sopeutumisvaikeuksina.
"Sopivasti" älykäs (myös tunneälyn omaava) ihminen näkee tilanteet kokonaisvaltaisesti ja pystyy toimimaan "nopeat syövät hitaat" periaatteen mukaisesti vaikkapa työelämässä ja ihmissuhteissa.
Lisäksi he tunnistavat tyhmät ja pahantahtoiset ihmiset jo kaukaa.
>Lisäksi he tunnistavat tyhmät ja pahantahtoiset ihmiset jo kaukaa.<
useimmat "tyhmät" ovat harvoin pahantahtoisia, mitä nyt tyhmällä sitten tarkoitat? Useimmat kehitysvammaiset (en sanoisi heitä tyhmiksi) ovat hyvin herttaisia ja lempeitä "tyyppejä", sanoisin aitoja. Juoniminen, kateellisuus ja nämä useimmat "älykkäiden" ihmisten tutut paheet ovat kehitysvammaisilla harvinaisempia.
Ei vammaisia mielestäni voi luokitella tähän kategoriaan. Vaikka he ovat "rujoja" Sitä ei voi tietää, mitä heidän päässään liikkuu.
Esimerkiksi autistit voivat jollain osaalueella olla jopa neroja.
Minusta älykkyyttä on monella suunnalla. Tieteessä. Politiikassa. Tällä saralla on kyllä myös näitä kansan itse valitsemia Aku Ankkoja. Taiteessa löytyy älykkäitä niin tanssin, musiikin kuin näyttämön alueelta. Komedia on mielestäni tosi vaikea laji. Sieltä voisi nimetä kaikkien tunteman Speden.
Listaa voi jatkaa. Jos ihminen on "todella" älykäs, hän ei lähde pahansuovasti herjaamaan tai nimittelemään ketään.
Älykkyyden täytyykin olla täydellisen elämän edellytys. Eli sen täytyy onnellistaa ihminen.
Ei sillä muuten mitään positiivista merkitystä voi olla.
tarkoittanut kehitysvammaisia tms. synnynnäisesti vajavaisia ihmisiä HUH!
Tyhmä toimii typerästi. Puhuu selän takana pahaa toisista, on epäluotettava ja arvostelee muita ottamatta selvää taustoista. Jos on epärehellinen, jää useimmiten nopeasti myös kiinni teoistaan - onneksi.
Spede oli varmaankin hyvin älykäs ihminen, mutta hänen huumorinsa on pääosaltaan epä-älyllistä.
ihan alkuaikoina se hänen huumorinsa jaksoi huvittaa, mutta sitten lähinnä kärsimystä..kouhottavaa älyttömyyttä...tuomarilta - aliarvioikohan hän suomalaisia..
Eikös ollukkii,sutteetti savolaisia.:)
no, oli hänessä sitten jottai hyvveekkii..:)
Viksup pärjää aina!
Mitäs älykkyyttä kansalaistottelemattomuus kansanvallassa osoittaaa?
Älykkäällä on fiksummat keinot muutokseen kuin tottelemattomuus. Vaikuttaminen eri keinoin.
ihminen omaksuu nopeasti uutta, ja ennenkaikkea hänellä on yleensä äärettömän hyvä muisti, hän on oivaltava, hänellä nopea päättelykyky, hän tajuaa nopeasti loogiset yhtäläisyydet...älykäs ihminen ei takerru lillukanvarsiin - hän pystyy erottamaan oleelliset asiat epäoleellisesta jne jne....tarpeeksi älykäs tajuaa myös olla viisas..
paljon noita älykkyydeksi nimeämäsi ominaisuuksia, mutta hyvämuistisuus ei ehkä kuulu niihin. Oppiakseen uutta ja muistaakseen opiimansa, ihmisen täytyy vain olla ahkera ja keskittymiskykyinen. "Hajamieliset professorit" ovat kyllä älykkäitäkin, mutta muistavat valikoidusti, eli hyvämuistisuutta tapaa älyllisesti keskinkertaisillakin ihmisillä.
Päättelykyky ja "hoksaaminen" on kyllä älykkyyttä. Viisaus taas on viisautta, eikä välttämättä ainakaan aina nopeaälyisyyttä. Tunnen erään henkilön, joka tajuaa hauskan jutunkin vasta viiveellä, eli nauraa vitsille vasta vähän mietittyään kuulemaansa. Tämä henkilö on muuten hyvin viisas, koska tekee aina hyviä kauppoja, ajattelee asiat perusteellisesti, puhuu harkitusti jne.
Toinen tuntemani ääripää on pitkälle koulutettu, nopea oivaltamaan asioita ja yleisesti älykkäänä pidetty, mutta hän hössöttää ja touhuaa, niin että asiat menevät monta kertaa pieleen ja häntä on helppo huijata.
Älykkyyttä taitaa olla aika vaikea määritellä. Tyhmyys on helpompaa, ainakin täälläkin palstoilla kuulee monta kertaa jonkun nimittävän toista tyhmäkis,- harvoin, jos koskaan kuulee kenenkään antavan palstakaverilleen tunnustusta älykkyydestä:)
nopea uuden tiedon omaksumiskyky sitten sitä viisaudelta näyttävää hyvämuistisuutta, mutta ja pitäähän sen omaksutun (luetun) suuren tietomäärän tai oleellisimman osan siitä, myös pysyä siellä päänupissa....
Niin.. täällä on kivaa, täällä saa olla kaunis ja rohkeakin...ja voi täällä yrittää viisastellakin... puhun vain omasta puolestani..:))
Tyhmittelemään ei passaa ruveta...