On käyty ns. kahvipöytä kekeustelua uudesta
kovennetusta ajoneuvolaista (vai mikä lienee)?
Ja lähinnä siitä koskeeko uusi laki 1.3.2005
myös vanhoja tapauksia, jos sä olt kärynnyt ratista
vaikka v. 2000 ja taas esim. 2005 ja jotain.
niin sovelletaanko lakia tähän aikaisempaan tapaukseen, eli onko se koventavana siinä
viiden vuoden uusimisessa, missä ei sitten enää
Armoa anneta.
kovennetusta ajoneuvolaista (vai mikä lienee)?
Ja lähinnä siitä koskeeko uusi laki 1.3.2005
myös vanhoja tapauksia, jos sä olt kärynnyt ratista
vaikka v. 2000 ja taas esim. 2005 ja jotain.
niin sovelletaanko lakia tähän aikaisempaan tapaukseen, eli onko se koventavana siinä
viiden vuoden uusimisessa, missä ei sitten enää
Armoa anneta.
Vastaukset 11
Vanhimmat
käytiin myös juristipiireissä (varsinkin tietysti käräjäoikeuksissa ja syyttäjänvirastoissa) kahvipöytäkeskustelua ja paljonkin, ja vähän aikaa oikeustilanne oli epäselvä (eli otetaanko ennen 1.3.2005 tehdyt ratit ja törkyratit huomioon ajokieltoa pidentävinä). Myös hovioikeuskäytännössä ehti tulla eroja (Rovaniemen hovioikeus oli lievemmän tulkinnan kannalla, ainakin Itä-Suomi ja Turku katsoivat, ettei ole kiellettyä taannehtivan rikoslainsäädännön soveltamista ja ottivat vanhat huomioon).
KKO antoi asiasta hartaasti odotetun ennakkopäätöksen (KKO:2005:132) marraskuussa. Tiivistettynä sisältö: Määrättäessä ajokielto 1.3.2005 voimaan tulleen tieliikennelain 78 §:n nojalla voitiin uusimisvaikutuksen perustavana tekona ottaa huomioon ennen lain voimaantuloa tehty rikos.
Että ei voida soveltaa ennen 1.1.2005 tehtyä rikosta tuohon uuteen lakiin? Eli onko tuo äskeinen tieto faktaa?
eli korkeimman oikeuden tuomio KKO:2005:132. Alioikeudessa oli viitattu Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen tuomioon asiassa Achour v. Ranska.
Asiassa oli myös kyse ehdollisen ajokiellon saamisen edellytyksistä, jotka muuten ovat TODELLA tiukat. Ei riittänyt, vaikka kiistatta tässä tapauksessa ajo-oikeus oli välttämätön työn vuoksi.
Ajokielto
Rangaistava teko - Laillisuusperiaate - Taannehtivuus - Seuraamus
Diaarinumero: R2005/736
Esittelypäivä: 16.11.2005
Antopäivä: 14.12.2005
Taltio: 3064
Määrättäessä ajokielto 1.3.2005 voimaan tulleen tieliikennelain 78 §:n nojalla voitiin uusimisvaikutuksen perustavana tekona ottaa huomioon ennen lain voimaantuloa tehty rikos.
Korkeimman oikeuden ratkaisusta ilmenevin perustein ajokieltoa ei määrätty ehdolliseksi, vaikka ajo-oikeus oli ajokieltoon määrättävälle ammatin vuoksi välttämätön ja vaikka teosta ei ollut aiheutunut vaaraa toisten turvallisuudelle.
TLL 78 § 1 mom
TLL 79 § 1 mom
Asian käsittely alemmissa oikeuksissa
Muutoksenhaku Korkeimmassa oikeudessa
Korkeimman oikeuden ratkaisu
Asian käsittely alemmissa oikeuksissa
Turunseudun käräjäoikeuden tuomio 1.6.2005
Käräjäoikeus tuomitsi A:n 4.4.2005 tehdystä törkeästä liikenneturvallisuuden vaarantamisesta sakkorangaistukseen sekä ajokieltoon, jonka viimeiseksi voimassaolopäiväksi määrättiin 30.4.2006.
Ajokieltoa määrättäessä käräjäoikeus sovelsi 1.3.2005 voimaan tullutta tieliikennelain 78 §:n 1 momenttia. Säännöksen mukaan ajokiellon kestoksi on määrättävä vähintään yksi vuosi, jos kuljettaja on viiden vuoden aikana syyllistynyt kahdesti tekoon, joka täyttää törkeän liikenneturvallisuuden vaarantamisen tunnusmerkistön. A oli ennen nyt käsiteltävää tekoa syyllistynyt 7.1.2002 törkeään liikenneturvallisuuden vaarantamiseen. A oli vastustanut taannehtivan rikoslain kiellon ja sitä ilmentävän Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen 10.11.2004 antaman Achour-ratkaisun perusteella ennen lain voimaantuloa tehdyn teon ottamista huomioon ajokieltoa määrättäessä. Käräjäoikeus katsoi, että Achour-ratkaisun pohjana oli ollut toisenlainen oikeudellinen asetelma kuin nyt oli käsillä. Vuonna 2002 tapahtuneen teon huomioon ottaminen ei merkinnyt rikosoikeudellisten säännösten soveltamista taannehtivasti ja A oli siten määrättävä vähintään vuoden kestävään ajokieltoon.
Käräjäoikeus totesi, että A oli väliaikaisen ajokiellon vuoksi lomautettu kuorma-auton kuljettajan työstään. Tämän vuoksi ajokiellon pituus määrättiin lähelle laissa säädettyä vähimmäisaikaa. Käräjäoikeus lausui, että ajokiellon määrääminen ehdollisena olisi tässä tapauksessa sinänsä mahdollista. Tämä olisi kuitenkin vastoin niitä lainvalmistelussa nimenomaisesti ilmaistuja tavoitteita, jotka johtivat tieliikennelain 78 §:n muuttamiseen nykyiseen muotoonsa ja ajokieltojen vähimmäispituuksien säätämiseen. Tämän vuoksi ajokieltoa ei määrätty ehdollisena, vaikka ajo-oikeutta voitiin perustellusti pitää A:lle ammatin takia välttämättömänä.
Asian ovat ratkaisseet käräjätuomari Kimmo Leskinen sekä lautamiehet.
Turun hovioikeuden tuomio 22.6.2005
A valitti hovioikeuteen vaatien ajokiellon lyhentämistä ja sen määräämistä ehdolliseksi. Lausumillaan perusteilla hovioikeus pysytti käräjäoikeuden tuomion lopputuloksen.
Asian ovat ratkaisseet hovioikeuden jäsenet Heikki Särkilä, Allan Ahnger ja viskaali Juha Karvinen.
Muutoksenhaku Korkeimmassa oikeudessa
A:lle myönnettiin valituslupa. Valituksessaan A vaati, että ajokieltoa lyhennetään ja se määrätään ehdolliseksi. Syyttäjä vastasi valitukseen vaatien sen hylkäämistä.
Korkeimman oikeuden ratkaisu
Perustelut
Kysymyksenasettelu Korkeimmassa oikeudessa
1. Asiassa on riidatonta, että A on syyllistynyt 4.4.2005 rikoslain 23 luvun 2 §:n 1 momentissa tarkoitettuun törkeään liikenneturvallisuuden vaarantamiseen. A:n valituksen johdosta asiassa on Korkeimmassa oikeudessa kysymys vain A:lle määrättävästä ajokiellosta.
1.3.2005 voimaan tulleen tieliikennelain 78 §:n 1 momentin soveltuvuus
2. Tieliikennelain 1.3.2005 voimaan tulleen 78 §:n 1 momentin (1103/2004) mukaan moottorikäyttöisen ajoneuvon kuljettaja on määrättävä vähintään yhden vuoden kestävään ajokieltoon muun muassa silloin, jos hän on viiden vuoden aikana syyllistynyt kahdesti törkeään liikenneturvallisuuden vaarantamiseen. A on ennen nyt kyseessä olevaa 4.4.2005 tehtyä tekoa syyllistynyt törkeään liikenneturvallisuuden vaarantamiseen 7.1.2002. Kysymys on siitä, voidaanko aikaisempi teko ottaa huomioon, kun A:lle määrätään ajokielto jälkimmäisen teon perusteella, vai estääkö rikoslain taannehtivan soveltamisen kielto aikaisemman teon huomioon ottamisen.
3. Sekä Euroopan neuvoston ihmisoikeussopimuksen 7 artiklan että Suomen perustuslain 8 §:n mukaan rikosoikeudelliseen laillisuusperiaatteeseen kuuluu rikoslain taannehtivan soveltamisen kielto. Sen mukaan rikoksesta ei saa tuomita ankarampaa rangaistusta kuin tekohetkellä on laissa säädetty. Tässä yhteydessä rangaistukseen rinnastetaan myös sellainen muu rikoksen perusteella määrättävä seuraamus, kuten ajokielto.
4. Edellä mainitulla 1.3.2005 voimaan tulleella uudella tieliikennelain 78 §:n 1 momentilla ajokiellon määräämistä koskevia säännöksiä muutettiin. Aikaisemmin voimassa olleessa tieliikennelain 78 §:n 1 momentissa ajokiellolle määrättiin ainoastaan enimmäisaika, mutta siinä ei säädetty niin sanotusta uusimisvaikutuksesta eli siitä, että aikaisemman rikoksen takia uudesta teosta tuomittava ajokielto olisi määrättävä kestämään tietyn vähimmäisajan. Vanhan lain voimassa ollessakin aikaisempi liikennerikos saattoi kuitenkin tosiasiassa ankaroittaa uudesta teosta määrättävää ajokieltoa, mutta tämä tosiasiallinen uusimisvaikutus oli harkinnanvarainen ja johti uuden lain mukaista vähimmäisaikaa lyhyempiin ajokieltoihin. Uudella lailla on nimenomaan pyritty ankaroittamaan erityisesti uusijoiden ajokieltoseuraamuksia.
5. Tässä tapauksessa A on syyllistynyt törkeään liikenneturvallisuuden vaarantamiseen 4.4.2005 eli uuden lain 1.3.2005 tapahtuneen voimaantulon jälkeen. Kun ajokiellon määräämiseen sovelletaan uutta tieliikennelain 78 §:n 1 momenttia, tekoon sovelletaan sitä lakia, joka oli voimassa, kun A syyllistyi tekoonsa. Teon tehdessään hän on voinut ottaa huomioon, että määrättäessä teon perusteella ajokieltoa asiaan vaikuttaa hänen vuonna 2002 tekemänsä teko. Kyse on vain uuden teon perusteella määrättävästä ajokiellosta siten, että aikaisempi teko otetaan ajokieltoa ankaroittavana tekijänä huomioon, eikä siitä, että aikaisemmasta teosta määrättäisiin uusi seuraamus.
6. A on vedonnut asiassa Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen ensimmäinen jaoston 10.11.2004 antamaan ratkaisuun asiassa Achour v. Ranska. Achour oli suorittanut aikaisemman rangaistuksen 1986 ja hän syyllistyi uuteen rikokseen vuonna 1995. Asiassa oli kysymys siitä, voitiinko hänet tuomita tästä uudesta teosta rikoksen uusijana. Aikaisemman lain mukaan syytetty voitiin tuomita rikoksen uusijana, jos hän teki uuden rikoksen viiden vuoden kuluessa aikaisemman rangaistuksen suorittamisesta. Vuonna 1994 lakia oli muutettu ankarammaksi siten, että aikaisemman tuomion uusimisvaikutus piteni viidestä kymmeneen vuoteen. Achour tuomittiin uuden lain mukaan rikoksen uusijana. Ihmisoikeustuomioistuimen ensimmäinen jaosto katsoi Ranskan rikkoneen Euroopan neuvoston ihmisoikeussopimuksen 7 artiklaa, jossa määrätään rikoslain taannehtivan soveltamisen kiellosta.
7. Tältä osin Korkein oikeus toteaa ensinnäkin, että Achourin ja A:n tapaukset ovat erilaiset. Yllä mainittu ihmisoikeustuomioistuimen ratkaisu perustuu keskeisesti siihen seikkaan, että Achouria ei vanhan lain mukaan olisi voitu tuomita enää uusijana. Näin ollen uuden lain soveltaminen on merkinnyt Achourin joutumista taannehtivasti sellaiseen asemaan, josta hän oli jo vanhan lain mukaan vapautunut. Sen sijaan A:n tapauksessa vanhaa lakiakin sovellettaessa hänen aikaisempi tekonsa olisi ilmeisesti tosiasiassa pidentänyt uudesta teosta määrättyä ajokieltoa, vaikka vähemmän kuin uuden lain mukaan. Sitä paitsi Achourin tapauksessa 10.11.2004 annettu ratkaisu ei ole lopullinen, sillä asia on huhtikuussa 2005 siirretty Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen suureen jaostoon, missä sitä ei ole vielä ratkaistu.
8. Korkein oikeus katsoo, että kun 1.3.2005 voimaan tullutta 78 §:n 1 momenttia sovelletaan A:n asiaan, kyse ei ole Euroopan neuvoston ihmisoikeussopimuksen 7 artiklassa ja Suomen perustuslain 8 §:ssä kielletystä rikoslain taannehtivasta soveltamisesta. Näin ollen A:n ajokielto on määrättävä tieliikennelain 78 §:n 1 momentin nojalla sellaisena kuin lainkohta on 1.3.2005 voimaan tulleessa laissa.
Ajokiellon ehdollisuus
9. Tieliikennelain 79 §:n 1 momentin mukaan tuomioistuin voi, jollei yleinen etu muuta vaadi, määrätä ajokiellon ehdollisena, jos ajo-oikeus on ajokieltoon määrättävälle ammatin takia välttämätön tai jos siihen on muu erityisen painava syy, eikä teosta ole aiheutunut vaaraa toisten turvallisuudelle.
10. Kuten käräjäoikeus on todennut, ajo-oikeus on A:lle hänen ammattinsa takia välttämätön. Esitetyn selvityksen mukaan A on ajanut lauantai-iltana moottoripyörällä 114 kilometrin tuntinopeutta noin 800 metrin pituisella teollisuusalueen tiellä, jolla nopeusrajoitus oli 40 kilometriä tunnissa. Teon aikana tiellä ei ole ollut muuta liikennettä. Näissä olosuhteissa teosta ei ole aiheutunut vaaraa toisten turvallisuudelle. Ajokiellon osalta asiassa on siten kyse siitä, vaatiiko yleinen etu ajokiellon määräämistä ehdottomana.
11. Muutettaessa ajokieltoon määräämistä koskevaa tieliikennelain 78 §:n 1 momenttia siten, että ajokielloille säädettiin vähimmäiskestot, oli pyrkimyksenä ankaroittaa erityisesti uusijoiden ajokieltoseuraamuksia. Tämän uudistuksen yhteydessä ei puututtu ehdollista ajokieltoa koskevan tieliikennelain 79 §:n sisältöön. Tästä huolimatta myös viimeksi mainittua säännöstä sovellettaessa tulee pyrkiä siihen, ettei ajokiellon ehdollisuutta harkittaessa päädytä ajokieltosäännösten tavoitteiden kanssa ristiriidassa oleviin tuloksiin.
12. Ajokieltoon määräämistä ja kiellon kestoa koskevan lainmuutoksen yhteydessä eduskunnan liikenne- ja viestintävaliokunta katsoi (LiVM 19/2004 vp), että kuljettajan toistuvaa säännöistä piittaamattomuutta osoittavissa tilanteissa ajokiellon vaikutuksiin vetoamisen ei tule lyhentää ajokiellon pituutta. Valiokunta ei myöskään pitänyt oikeana, että kuljettamisen ammattimaisuus oikeuttaisi muita kuljettajia suurempaan määrään rikkomuksia. Koska ammattikuljettajat ajavat paljon liikenteessä ja vaikuttavat täten yleiseen liikenneturvallisuuteen, katsottiin päinvastoin, että heiltä pitää edellyttää vähintään yhtä suurta lainkuuliaisuutta kuin muilta kuljettajilta.
13. Ehdollinen ajokielto merkitsee, ettei kielto vaikuta välittömästi tuomitun ajo-oikeuteen. Näin ollen Korkein oikeus katsoo, että edellä todetut näkökohdat on otettava huomioon myös harkittaessa ajokiellon ehdollisuutta ja tieliikennelain 79 §:n 1 momentissa tarkoitettua yleisen edun vaatimusta. Uusijan ajokiellon määrääminen ehdolliseksi edellyttäisi siten erityisen painavia syitä, eikä ajo-oikeuden välttämättömyyttä asianomaisen ammatin takia voida sinänsä pitää tällaisena syynä.
Tuomiolauselma
Hovioikeuden tuomion lopputulosta ei muuteta.
Asian ovat ratkaisseet oikeusneuvokset Mikko Tulokas, Eeva Vuori, Gustav Bygglin, Pertti Välimäki ja Pauliine Koskelo. Esittelijä Pasi Kumpula.
Omaa kokemusta, kun tuntuu olevan aika mutkikas
systeemi?
siltä kannalta, että olen oikeudessa puheenjohtajana tuominnut pitkiä ajokieltoja, eli soveltanut tieliikennelakia niin kuin KKO:n päätöksestä on soveltamisohje löydettävissä. Samoin nyt syyttäjänä vaadin uusintavaikutusta, jos rikosrekisterissä tai ajokorttirekisterissä on merkintöjä ennen 1.3.2005 tehdystä ratista tai törkyratista.
Uskokaa huviksenne, käräjäoikeuksissa lakia sovelletaan juuri niin, että myös ennen 1.3.2005 tehdyt teot otetaan huomioon ajokiellon pituutta määriteltäessä. Eikä se mielestäni ole ollenkaan kohtuutonta, koska 1.3.2005 jälkeen kaikki tietävät, että jos pohjalla on merkintöjä ja nyt lähden taas kännissä ajamaan, ajokiellosta tulee piiiiitkä.
Kusetusta, tuskin olet mikään syyttäjä tai oikeudenpuheenjohtaja. En usko. Homma ei mennyt lainkaan noin kohdallani, ajoin tammikuussa auton ojaan ja puhalsin 1,58. Sain 6kk ajokieltoa ja päihdeseurantaa puoli vuotta. Mistä kaikki ihmiset voisivat muka tietää että uusi laki on tullut 1.3.2005 ? Mieti vähän, mies! Vai nainenko.
mutta eipä väliä mitä uskot.
Ikävä kyllä käräjillä ei tietämättömyyteen vetoaminen auta. Oletuksena on, että kaikki kansalaiset ovat perillä lainsäädännön sisällöstä, koska kaikki julkaistaan säädöskokoelmassa. Vain siinä tapauksessa, että henkilö on erityisesti yrittänyt ottaa selvää lainsäädännön sisällöstä mutta saanut esim. viranomaiselta väärää tietoa, saattaa tietämättömyyteen vetoaminen auttaa. Sitäpaitsi viime vuonna meuhkattiin sekä lehdissä että tv:ssä tuosta tieliikennelain ankaroitumisesta niin paljon, että aika tynnyrissä kasvanut täytyy olla, jos ei siitä onnistunut kuulemaan.
Lisäksi myös vanhan lain aikana, ilman säädettyä nimenomaista ankaroittamisvaikutustakin vanhoilla pohjilla oli merkitystä eli rangaistukset ja ajokiellot olivat uusijoille ankarampia.
Miten kauan ne sitten otetaan huomioon joku aikaväli
kai on? jos olet kärynnyt ratisa 10 tai 20v sitten vieläkinkö sua ns. niistä rangaistaan jos tulee uusi
moka? Mikä ketjussa oleva päihdeseuranta tarkoittaa
käytännössä ja miten se määräytyy?
viisi vuotta, löytyy suoraan tieliikennelain 78 pykälästä. Päihdeseuranta on poliisin juttu (ajokorttiviranomaisena), jos usean lähekkäin sattuneen ratin vuoksi epäilevät alkoholiongelmaa, täytyy käydä kokeissa (käsittääkseni maksa-arvot) ja toimittaa todistus poliisille.
kokeiden lisäksi yleensä joutuu käymään jonkun määrätyn ajan aa kokouksissa
Voiko poliisi todella pakottaa jonkun käymään
AA:n kokouksissa, eikös se ole jossain määrin
uskonnollista touhua? Kai ne sit voi pakottaa
vaikka valtakunnan salille tai synagookaan.
Mitkähän mahtaa olla rajat parit ratit vuodessa
vai?