Olen 14-vuotias jätkä, joka harrastaa päivittäin liikuntaa. Koulumatkat (n. 3 km) kävelen joka päivä ja matkojen lisäksi harrastan hieman kuntoilua. Nostelen painoja ja teen erilaisia lihasliikkeitä (vatsalihaksia, punnerruksia yms.).
Olen ollut tähän mennessä aina lihava, erityisesti ala-asteen aikoihin. Minua kiusattiin paljon sen takia ja haukuttiin päivittäin läskiksi. Toki sellainen olinkin. Ala-asteen loppupuolella "heräsin" todellisuuteen ja huomasin olevani hyvin lihava. Jätin kaikkien herkkujen syömisen ja aloin liikkumaan. Laihduin useita kiloja, mutta koulussa haukuttiin edelleen läskiksi, vaikka söin ihan terveellisesti ja harrastin liikuntaa, enkä ollut enää ylipainoinen (en tuolloin alipainoinenkaan).
Sitten siirryin yläasteelle. Liikuntaharrastus jatkui hieman kovempana ja olin laihtunut ala-asteesta. Painoni oli normaali enkä ollut lihava, mutta edelleen nimiteltiin läskiksi. En syönyt mitään karkkeja yms. ja elin suhtkoht terveellisesti. Läskiksi nimiteltiin kuitenkin lähes päivittäin ja tästä johtuen aloin kyyläämään omia syömisiäni ja painoa jatkuvasti. Sairastuin henkisesti, aloin vähentämään syömistäni ja kyttäsin painoani. Paino alkoi tippumaan ja toki ne "läskinloput", jotka olivat vielä kehossani jäljellä, poistuivat. Lopulta olin laihtunut useita kiloja, söin todella vähän ja läskiksi haukkuminenkin loppui.
Nyt asia on niin, että minulla on alipainoa yli 10 kiloa. Harrastan liikuntaa edelleen ja syön aamulla pienen aamiaisen (palan ruisleipää) ja iltapäivällä pienehkön lounaan (alle 1 lautanen jotain ruokaa). Muuta en syö. Painoindeksini on 16, tiedän olevani alipainoinen. Anoreksiaa tuskin sairastan, korkeintaan "henkistä anoreksiaa". Saatan olla henkisesti sairas, vahtaan syömistäni ja painoani hyvin tarkasti. Kalorisaantini päivässä on yleensä 300-400 kcal, ja tiedän sen olevan liian vähän. Pärjään kuitenkin niukalla syömisellä, enkä halua syödä enempää, sillä pelkään, että lihoan. En myöskään syö koulussa, sillä silloin pelkään, että ruokailutottumukseni häiriintyvät ja alan syömään enemmän kuin nyt ja lihoan. Tämä on toki sairaalloista, mutta minkäs teet.
Olen ollut tähän mennessä aina lihava, erityisesti ala-asteen aikoihin. Minua kiusattiin paljon sen takia ja haukuttiin päivittäin läskiksi. Toki sellainen olinkin. Ala-asteen loppupuolella "heräsin" todellisuuteen ja huomasin olevani hyvin lihava. Jätin kaikkien herkkujen syömisen ja aloin liikkumaan. Laihduin useita kiloja, mutta koulussa haukuttiin edelleen läskiksi, vaikka söin ihan terveellisesti ja harrastin liikuntaa, enkä ollut enää ylipainoinen (en tuolloin alipainoinenkaan).
Sitten siirryin yläasteelle. Liikuntaharrastus jatkui hieman kovempana ja olin laihtunut ala-asteesta. Painoni oli normaali enkä ollut lihava, mutta edelleen nimiteltiin läskiksi. En syönyt mitään karkkeja yms. ja elin suhtkoht terveellisesti. Läskiksi nimiteltiin kuitenkin lähes päivittäin ja tästä johtuen aloin kyyläämään omia syömisiäni ja painoa jatkuvasti. Sairastuin henkisesti, aloin vähentämään syömistäni ja kyttäsin painoani. Paino alkoi tippumaan ja toki ne "läskinloput", jotka olivat vielä kehossani jäljellä, poistuivat. Lopulta olin laihtunut useita kiloja, söin todella vähän ja läskiksi haukkuminenkin loppui.
Nyt asia on niin, että minulla on alipainoa yli 10 kiloa. Harrastan liikuntaa edelleen ja syön aamulla pienen aamiaisen (palan ruisleipää) ja iltapäivällä pienehkön lounaan (alle 1 lautanen jotain ruokaa). Muuta en syö. Painoindeksini on 16, tiedän olevani alipainoinen. Anoreksiaa tuskin sairastan, korkeintaan "henkistä anoreksiaa". Saatan olla henkisesti sairas, vahtaan syömistäni ja painoani hyvin tarkasti. Kalorisaantini päivässä on yleensä 300-400 kcal, ja tiedän sen olevan liian vähän. Pärjään kuitenkin niukalla syömisellä, enkä halua syödä enempää, sillä pelkään, että lihoan. En myöskään syö koulussa, sillä silloin pelkään, että ruokailutottumukseni häiriintyvät ja alan syömään enemmän kuin nyt ja lihoan. Tämä on toki sairaalloista, mutta minkäs teet.
Vastaukset 7
Vanhimmat
perkeleen nulikka.
Eli tarvitset ihan oikeasti energiaa, kasvuikäinen liikkuva nuori mies tarvitsee vähintään 2000 kcal per päivä. Ravinnon saantisi kuulostaa pelottavan vähäiseltä. Tarvitset hiilihydraatteja jotta jaksat ja proteiinia lihaksien kasvamiseen. Nauti aamupalaksi esim. puuroa siinä on hyvää energiaa eikä lihota ja sen lisäksi vaikka vielä leipä, ja tarvitset kaksi lämmintä ruokaa päivässä. Veikkaisin, että olosi ja ulkomuotosi kohenee kun alat syödä terveellisesti, mutta samalla saat energiaa mitä käyttää. Poikaystäväni on käynyt 7 vuotta salilla ja olen kuullut yhden jos toisenkin ohjeen. Eli jos rehkit ilman energiaa mitä käyttää, on lihaksien muodostuminen ja sitä kautta sopivan painon ja ulkomuodon saavuttaminen mahdotonta. Nyt vaan syömään, mutta jatka toki liikuntaa. Ja sitä paitsi kouluruoka on vähärasvaista ja suht terveellistä, usein ihan syötävääkin. Eikun syömään kuule. Tsemppiä!
hanki peevee ja ala punmppaa rautaa nii et oo tollane vitu kynis senki tyhmä kynis! mä hakkaan sullasii kyniksii joka päivä!
Hei!
Kärsit selvästi anoreksiasta. Anoreksia on nimenomaan henkistä! Se on mielensairaus. Anorektikon ei tarvitse välttämättä olla laiha ollakseen anorektikko. Ikäisesi pojan normaali kalorinsaanti kuuluisi olla reippaasti yli 2000!
Itse olen 15-vuotias tyttö, sairastanut erinäisiä syömishäiriöitä, parisen vuotta. Nyt anoreksia on vaihtunut bulimiaksi. Kirjoituksesi oli kuin omasta elämästäni, ero on se että olet poika.
Kehottaisin sinua puhumaan asiasta jollekin, jollekin johon luotat. Yksin et välttämättä selviä asiasi kanssa. Anoreksia on pääosin henkistä, mutta se aihettaa myös fyysisiä ongelmia, kuten esimerkiksi osteoporoosia.
Koska olen itse käynyt saman vaiheen läpi elämässäni, en voi sanoa sinulle, että laiha poika ei ole kaunis, koska se tuskin auttaisi.
Hae apua, sinulla on syömishäiriö, joka voi johtaa kuolemaan. Kiellät sen itse, mutta kieltäminen kuuluu taudinkuvaan. Jos sinulla, on hyviä ystäviä, yritä kertoa heille, he varmasti ymmärtävät.
Toivon, että paranet, sillä tiedän, miltä sinusta tuntuu. En haluaisi, että kukaan joutuu käymään samaa helvettiä läpi kuin minä itse.
Minulla on 20 kiloa alipainoa.Revippä siitä.olen sinun ikäisesi 92- tyttö,ja pituuteni on 165 cm ja paino n.39 kiloa :( yritän lihoa,mutta olen sairastanut anoreksian,ja nyt en jotenkin enää lihokaan! :((
Mäkin olen runsaasti alipainoinen. 150/32
Olen sairastanut anoreksiaa, mutta nyt olen siinä tilassa, että painoni pysyy tuossa samassa. Pysynyt jo 5 kk. Nostettua en saa, joten tämä tilani on hyväksyttävä.
Minä en voi ymmärtää miten kukaan voi tehdä itselleen tuollaista. En ymmärrä miten kukaan voi olla laiha tai lihava. Ettekö te osaa käyttää päätänne ollenkaan? Kasvavan nuoren ei ikinä kuuluisi laihduttaa olemalla syömättä, vaan yksinomaan liikkumalla ja jättämällä karkit ja muut ylimääräiset pois. Oikea ruoka ei ole ylimääräistä. Sinun on pakko syödä, tai kohta joudut sairaalaan ja tyhjennät vanhempiesi kukkaron kokonaan.
Olen kolmetoistavuotias tyttö, joka ei ole laiha lihava eikä minulla ole muita ongelmia kuin pituuteni ja lihaksieni koko. Myös minun erikoinen ulkonäköni ärsyttää muita. Mutta ihminen valitsee itse kohtalonsa. Ja minä tein valintani viisaasti. Elän suhteellisen terveellisesti ja olemalla oma itseni välittämättä muista. Sinä teit väärän valinnan. Silloin kun lihoit ja kun laihdutit ja kohta sinua kiusataan alipainosta. Revi siitä.