Olen tässä seurannut keskustelua tai ehkä pareminnikin parjausta narkkareista, alkoholisteista ja heidän vanhemmistaan. Onkohan monellakaan näistä tuomareista kokemusta mitä tuskaa nämä ongelmat tuottavat koko perheelle, vanhemmille, siskoille tai veljille riippuen siitä kuka perheesä on narkomaani tai alkoholisti ehkä jopa sekakäyttäjä. Näissä perheissä ei kovin montaa ilonpäivää ole, aina saa olla huolissaaan onko jotain tapahtunut ja omaiset ovat kuitenkin rakkaita myös ongelmineen.
ALKOHOLI JA HUUMEET PERHEESSÄ
KOKENUT
1006451
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 100
Vanhimmat
on kokemusta. mutta so what? minä sentään voin myöntää, että olen kasvanut alkoholistiperheessä.
Lopettakaa viinan kanssa läträäminen, niin hommat paranee. Ei kannata valitella...kun ei myötätuntoa tule..
en usko, että kirjoittajan tarkoitus oli valittaa vaan kertoa tosiasioita. Ei alkoholisti lopeta vaikka kuinka pyytäisit ja jos kysymyksessä on vaikka oma lapsesi, vaikka jo aikuinen lapsi, se tuottaa aina perheelle tuskaa. Valtio kerää alkosta valtavat verot, mutta käytetäänkö näitä varoja päihdehuoltoon tai ennalta ehkäisevään päihdetyöhön. En ruikuta, enkä odota tällä palstalla kirjoittavilta myötätuntoa koska suurin osa kirjoittajista tuntuu olevan tunneköyhiä, mutta kyllä täältä inhimillisiä normaaleja kirjoittajiakin löytyy.
tosi rohkea, mutta et niin rohkea, että uskaltaisit välittää...
sulla on tommonen "so what" asenne kun oot kasvanut alkoperhessä? jos näin eikö se kerro jopaljon?
kokemus?
alkoperheessä, ja kokemusta siis on, voitko kertoa miten se vaikutti sinuun?
kieltämisestä olekkaan
Olet oikeassa sen suhteen, että perhe kokee monta tuskaista hetkeä jos joku päätään sekoittaa. Sitä on vain helppo sanoa esim. aviomiehestä "jätä se" vaan, kun se ei ole helppoa. Käyttäjät on monesti herkkiä ihmisiä ja täys raittius vaikea saavuttaa. Raskasta on tietty odottaa missä kunnossa tulee kotiin, mutta jokainen tekee omat valintansa. Onneksi on vielä niitä ketkä ymmärtää ja tukee.
vaan jää roikkumaan jos ei muualle niin ajatuksiin ja huoleksi.
rakkaita ihmisiä on niin vaikea jättää alkoholi ongelman takia, erossa tai yhdessä, mä ainakin mietin huolehdin ukon kunnosta 24/7.
Et sillee...
vaikka mikä olisi perheenjäsen on aina rakas ja miten voisi hylätä oman äitinsä, isänsä, siskonsa tai veljensä ongelmineen.He nimenomaan tarvitsevat tukea. Moni alkoholisti on pohimmiltaan herkkä ja arka ihminen ja ehkä juuri tästäsyystä on juomaan alkanutkin kun ei ole kestänyt tämän maailman julmuutta.
Vai ovat kayttäjät herkkiä ihmisiä...kaikke sitä kuulee. Juopot on sikailevia ja öriseviä ja jos sattuu olemaan selvin päin, niin herkkyys on kaukana. Kaikki juopot pakkotöihin...niin oppii olemaan juomatta...!!!
Niskalaukaus vain niin homma hoituu. Lopettakaa jo hyysääminen
asian kanssa, kun täällä haukutaan erästä ystävääni narkkariksi, mitä hän ei todellakaan ollut! ja kun puolustin ystävääni niin nyt minutkin on leimattu narkkariksi?! Täällä on hienoo kun ihmiset on niin tietäväisii vaik tosiasias ei totuutta tiedä!
olet ihan oikeassa, meitä ihmisiä on moneksi, mutta onkohan tämä keskustelupalsta ollenkaan vai pareminnkin törppöjen ja tietämättömien paikka, jossa he saavat purkaa omaa tylsää mieltään. ottaisivat kuitenkin ensin asioista selvää ja haukkuisivat vasta sitten jos vielä aihetta olisi. ja kyllä monet alkoholistit ovat alkujaan herkkiä ihmisiä, jotkä eivät ole jaksaneet tätä paskaa tuomitsevaa maailmaa selvinpäin, mutta liika alkon käyttö myös muuttaa ihmisen luonnetta ja katkeroittaa.
Kyllä olisi hienoa jos tässä maailmassa vielä olisi inhimillisiä ja toisiaan auttavia ihmisiä, mutta kun ei. naapurin murheista pitää iloita ja iloista taas surra, että voihan v..nyt niillä meneekin hyvin. apuakin kuuulemma alkoholistit ja heidän perheesä saavat mutta missä ovat auttajat kun apua tarvitaan?
kyllä sinä apua saat jos satut tarvitsemaan sitä virka-aikana, mutta kun sitä apua esim. alkoholistit haluaisivat yleensä hyöhään illalla tai yöllä ( yöaika se on monelle ns. normaalillekin ihmiselle vaikeaa) niin soita vaikka katkolle niin saat vastauksen: ota yhteyttä uudestaan aamulla, no mitä se auttaa kun aamulla saattaa olla jo niin kypsä, että ajattelee, että olkoon paskat kaikesta. se siitä "kyllä porissa ainakin apua saa" hommasta.
Et taida tietää mitään elämästä jos väität, ettei päihteiden käyttäjät ole herkkiä! Kohtaan työni puolesta käyttäjiä sekä rakas lähimmäiseni on käyttäjä. Ei ole katkot eikä linnareissut rauhoittaneet. Tosi kova ihminen kestää elämän ilman aineita. Toki persoona muuttuu, kun vedetään aineita mut se on eri juttu se, siinä ei ole ihmisen todellinen luonne näkyvis jos on aineis. Kannattais jutella käyttäjän kanssa, kun on selvin päin niin huomaat, että sieltä löytyy herkkyyttä ja syvällisyyttä. Vuosien kokemus.
kerrankin asiaa, mulla on alkoholisti perheessä, hän alkoi juomaan siinä parikymppisenä kun oli tosi arka ja herkkä eikä uskaltanut mennä selvinpäin hoitamaan asioitaan. nyt on juonut yli 20 vuotta ja on katkera kun syyttää itseään elämänsä pilaamisesta ja siitä kuinka paljon on aiheutta murhetta ja tuskaa koko meidän perheelle esim. itsemurha yrityksillään, itkee jopa sitä, että ei pysty edes itseään tappamaan.
kuule semmonen,molemmat on vakavia asioita ja oon pahoillani miten sulle on käynyt
pysty laukaisemaan päin naamaan, taidat olla saunan taa tyyppejä. itse tarvitsisit tervaa ja höyheniä
Mistähän tälläinen käsitys on yleensä tullut, että alkoholistit on herkkiä ihmisiä. Ehkä siitä kait, että kun aikansa soosataan ja möhlitään, niin siteen ollaan nokka nurpullaan ja kadudaan tekosia, mutta annas olla kun taas saadaan viinaa päähän, niin katumukset häipyy. Ei kuin juopot samaan junaan ja suunta Siperiaan. Ei se silittelystä parane..!
Tarvitseeko juopot apua..? Kumpa itse juoppo sen ymmärtäisi, että apu olisi paikallaan vaan ei. Sama juopottelu jatkuu...! Miten niitä juoppoja sitten autettaisiin...voi että kun naivia juttua..!
tälläinen käsitys on tullut kokemuksesta, eivät kaikki alkoholistit ole samanlaisia tai ala juoda samoista syistä
lippu seuraavaan junaan, voisit jopa oppia jotain elämän totuuksia
määrittelet juopon?
Viinaa juodaan siksi, että se on hyvää ja humalluttaa. Ei siksi, että ollaan mukamas niin herkkiä ihmisiä tai muuten vaan kilttejä. Juopot on hyvin itsekeskeisiä ka omaan napaan tuijottavia...
Juoppo on se jota viina kuljettaa...! Harmi vain, että moni juoppo ei tätä tunnusta. Juopot luulee, että ovat juomisensa herroja...mutta pieleen menee. Siksi ovat parantolat ynnä muut katkolat..
että alkkikset on itsekkäitä ja itsekeskeisiä mutta monta kertaa vasta kun se viinapiru on jo saanut niin kovan voiton, että muulla ei ole väliä
ja juoppoa ei voi auttaa jos ei itse apua ja parannusta halua, mutta rankkaa on elämä alkoholistin perheessä joka tapauksessa
Itse ovat itsensä siihen tilaan juoneet..! Ei siis sääliä...sääli on sairautta ja ei hyödytä ketään. EI sitä jota säälitään...eikä sitä joka säälii...!
vaan apua ja tukea varsinkin perheenjäsenille, jotka alkoholin käytöstä johtuvista haitoista kärsivät
aina mene suunnitelmien mukaan, eikä kajkki juo vaan räyhätäkseen, mulla on tuttu joka kävi sodan syöpää vastaan ja voitti, mutta se olikin vasta eka erä, syöpä uusi ja kaveri sanoi ettei jaksa enää uudestaan niin rankkoja hoitoja, ennustekin oli huono, niinpä kaveri joi itsensä hengiltä. ei ollut omaisille sekään helppo juttu
oli yksi keskustelu joka liitty mun rakkaaseen ystävääni, ja häntä haukuttiin täällä narkkariksi. Vasten parempaa tietoa! Sitten sanoin olevani hänen kaverinsa ja tiedän ettei hän ollut mikään narkkari.. Sen jälkeen alkoi tulla viestiä että jos olet hänen "ystävänsä" niin kannattaisi mennä pian hakemaan apua "ongelmaasi".. Eikä kukaan enää uskonut että kumpikaan meistä ei ole/ollut narkkari.. Että tällaista porukkaa..
ketä tarkoitat ja uskon kyllä ettei ollut koska itse tiedän
itse ja tietääkö kukaan muukaan miten voi auttaa jos alkoholisti ei itse halua, mutta sen tiedän, että jos itsellä on halua aloittaa raittius se vaatii paljon voimia sekä tukea, sitä apua on vaan hankala saada, mutta jos saa ja onnistuu raitistumaan on se vaivan arvoista. itse ehkä olet ajattelematon jos muuta luulet
ollut paljon tekemisissä tosi alkoholistien kanssa vaiko vain alkoholosoituneiden?
VOISIT
ei kukaan muakaan auta
miksi, et auttaisi? oletko vaan niin itsekäs?
fiksu ja tietäväinen, halusin kysyä tarkoititko kirjoituksessasi todella naivia vai naiivia?
ite kännissä joka päivä
tosiaan auta ketään, eikä tässä kai säälistä ollut kysymys vaan avusta ja mitä huolia alkoholisti tuottaa koko perheelle
Monet ovat raitistuneet vasta kun se 'tukeva' omainen on jättänyt oman onnensa nojaan eikä enää mahdollistanut päihteiden käyttöä sekä siihen aina liittyvää epäluotettavaa ja vastuutonta käytöstä.
Onhan se päihteidenkäyttäjä sitä paitsi jo oikeastaan itse hylännyt läheisensä. Kun viina ym. on hänen elämässään etuoikeutetussa asemassa jopa ennen perhettä. Eli mitenkäs on sen päihteidenkäyttäjän oman rakkauden laita...
Onko kivaa olla noin epätietoinen?!! vanha viisas sanonta kertoo että tieto luo tuskaa... !!! ja onhan se hyvä ettet tiedä koska tuskin tuolla älykkyysosamäärällä tietoa kestäisit olisi taas yksi ongelmainen lisää !!!
kirjoituksen aiheen, mutta asia vaan taitaa olla monelle liian arka, jotta uskaltaisivat kirjoittaa tosiasioita tai sitten ovat jo niin väsyneitä etteivät enää jaksa ja nyt tarkoitan alkoholistien omaisia sillä varmaa on, että alkoholistit eivät itse kirjoita eivät varmaan edes lue tätä palstaa
Olet väärässä. Olen juonut vuosikymmeniä rankemman päälle. Silti sinnittelen mukana kuviossa ja yritän seurata maailman menoa, minkä kiireiltäni ehdin.
Kyllä tätä palstaa lukee muitakin kusipääjuoppoja
en tarkoitanut pahaa ja nostan sinulle hattua kun jaksat sinnitellä ja olla mukana maailman menossa. oma omaiseni ei enää jaksa ja ehkä ajattelin liikaa häntä. yritä edelleenkin se on hienoa.
sullekin, hyvä, että luet ja en ole sanonut ketään kusipääjuopoksi, miten voisinkaan koska silloin samalla mollaisin itselleni rakasta ihmistä
oletko koskaan saanut apua onelmaasi tai edes hahenut apua? pystytkölopettamaan ilman apua, jos niin et ole alkoholismista kuulutkaan, kusipää voit silti olla
Ota yhteyttä Al-anoneihin. Tarkoitettu päihdeongelmaisten omaisille.
olen ajatellut hakeutua omaisille tarkoitettuun tukiryhmään. oletko ollut mukana ja oletko saanut apua?
tätä aihetta, mutta eikö teillä ole mitään sanottavaa, haluaisin lukea asiallisia kommentteja. Kiitos
parempi varmasti lopettaa koko keskustelu
Porissa on ehkä kielteisin suhtautuminen sekäkäyttäjiin, mitä olen todennut koko Suomessa !
Kukaan ei halua olla heidan kanssaa tekemisissä - vaikka on samat koulut ja armeijat käyty !
Kukaan normaali ihminen ei tietenkään halua olla väärinkäyttäjän kanssa missään tekemisissä, jos vain suinkin voi pysyä kaukana semmoisesta. Sama kai se on vaikka olisikin sattunut käymään intin yhtä aikaa, tai jotain.
Hallo Pahvi !
Luuletko ettei moni haluasi päästä eroon aineista ja siten liittyä takaisin normaalien kuolevaisten joukkoon !
Ymmärrän hyvin ongelmasi.
Kaupunki ei juuri anna rahaa kuntoutukseen, taikka lähetä leireille !
omaltakannalta parempi pysytellä erossa tästä niin sanotusta roskaporukasta. Huume pöllyiset seka käyttäjät on arvotonta porukkaa.
Samoilla kouluilla ja armeijoilla ei ole mitään tekemistä tälläisen asian kanssa.
Tälläistä rupusakkia varten on omat henkilöt ja hoidot...jos vain ko. henkilöt ymmärtäis huuruissaan hakea apua.
se on vain parempi sillain että nämä huume huuruiset paskapäät kuolee niihin aineisiinsa...näin päästään niistäkin eroon.
annakkaan...ainakaan suoraan hörhön käteen. Huumeisiinhan ne menis kaikki. Se siitä kuntoutuksesta. Mutta pori tarjoo kyllä muuten apua ongelmiin.
on kyllä melko heikkoa, olen siitä sikäli tietoinen koska perheessämme on alkoholisti ja sellaisen ihmisen joka ei ole kokenut näitä asioita on mielestäni turha arvosrellä tai jättää ongelmistä kärsivät. Jättäisitkö itse esim. oman äitisi, isäsi, veljesi, siskosi, lapsesi? Ja varsinkin jos on muuten kiltti ja jopa arka luonteeltaan ja itsekin suree ja itkee juomistaan vaan ei pääse irti.
ja muusta sekoilusta pääsee helposti irti kun ottaa itseää niskasta kiinni ja ajattelee sillä vielä toimivalla aivon kokkareellaa että onko tästä todellisuudessa hyötyä. Se tosin vaatii sen pienin ponnistuksen. Kyllä porissa saa loppuenlopuksi aika hyvääkin apua ongelmaansa. Se vika on katos aina omien korvien välissä ja tähän ruuvien kiristelyyn löytyy porista paljon auttajia.
Kaveri varmaa tarkoitti että on armeijan käynyt ?
Sinne ei tiettävästi edes oteta " käyttäjiä " ?
Kun on normaalien kouluja käynyt, niin varmasti niistä on tuttuja ja kavereita.
Nykyään tuntuu kaikilla vain olevan niin kova kiire, ettei kerkiä enään muistelemaan vanhoja hyviä aikojani !
Mulla on taas aikaa, eikä edes ajokorttia !
mut tää on tälläst ainaisen kiireelist elämää. Ei voi mitään. Joskus on hyvä jäädä muistelemaan vanhoja hyviä aikoja.
jos pääset katkolle, siellä on kaikkea muuta kuin kuntouttava meininki. mömmöjä vaan suuhun niin , että eivät ole häiriöksi henkilökunnalle. tiedän kyllä, että moni käyttää katkoa vain huilauspaikkana jotta jaksaa taas ryypätä, mutta ei sieltä tosissaan apua hakeva hoitoa saa.
Olet tippunu elintason tavoittelusta, ja muut käy töissä kun sinä " muistelet menneitä " ?
Oletko päivääkään ollut töissä ?
Toivottavasti sun lähimmäises kuolee aineisiin kenties oma lapsi. Kysympä vaan tuntuuko sitten kivalta? Ensin vitun kova taistelu katkoa K- pään A-kotia, linnaa ja pidätystä. Raivoamista ja niinko sanottu lähimmäinen on aina rakas! Mä ainakin rakastan aviomiestäni vaikka se on taas linnassa mokailujensa takia.Ja on kyllä hyvin tunnettu Porin piireissä.
paremmin asiaa esittää näille tuomareille ja ymmärtämättömille. Kiitos siitä sinulle. Lähimmäinen kun tosiaan on aina rakas ja jos ei ole pitää kyllä siinä tapauksessa olla itse tunneköyhä.
on sen verran järkevää sakkia ettei pelaa mönnöjen kanssa...Se on sit varmaan kova poika ku on joutunu linnaan. No linnakundit tykkää hörhöistä koska niiltä saa helposti.
jälleen kerran ei yksi ihminen tiedä mitään. Aika lapsellista "se on varmaan kova poika, kun on joutunut linnaa". Joo kyllä sä alles kuset, kun se suuttuu. Ne on kyllä ihmisiä ja jos tosissaan rakastaa niin ei nekään antajaa vihille vie. Vittu, että olet tyhmä!
kun aloitin tämän keskustelun tarkoitin omaisila lähinnä omia äitejä, isiä, siskoja, veljiä ja lapsia. Itselläni ei ole kokemusta linnakundeista, joten en heistä tiedä. Oma alkoholisti perheenjäseneni ei edes asu saman katon alla kuin minä, mutta olemme yhteydessä päivittäin joko puhelimitse tai käyn hänen luonaan viemässä ruokaa ja hoidan hänen muita asioitaan. Usko tai älä hän on kiltti, mutta totta kyllä itsekäs aina silloin kun viinapiru on pahimmillaan ja hänellä itsellään ei ole rahaa. Hän pyytä minulta vippiä mutta en koskaan anna, jos antaisin edesauttaisin vain hänen juomistaan ja sitä en halua tehdä. Luultavasti hän on jo niin pitkälle alkoholisoitunut, ettei koskaan viinasta eroon pääsekkään, eikä hänen elimistönsäkään enää kunnossa ole, joten en koskaan tiedä mikä on viimeinen kerta kun näen hänet hengissä. Itsemurhaakin hän on yrittänyt muutaman kerran, koska pitää itseään niin huonona ihmisenä ettei pysty luopumaan viinasta. Tämä kaikki on todella rankkaa (en tarkoita nyt ruikuttaa) ja siksi halusin keskustella tällä palstalla, ehkä toivoin sen tuovan itselleni jotain lohtua jos kuulisin etten ole yksin näiden asioiden kanssa painiskeleva, silti en toivo tälläistä elämää kenelekkään.
on perinpohjiltaa kiltti ja mukava ihminen. Se on tosi että sillon kun sitä viinaa päähän tulee niin muuttuu tämä ihminen rasittavaksi taakaksi jonka haluaisi jättää taakseen...mutta kun ei vain voi. Ei ainakaan silloin kun kyseessä on perheen jäsen tai muuten läheinen ihminen.
Se on äärimmäisen raskasta huolehtia sellaisesta joka siihen ei itse pysty. En tarkoita vanhuksia tässä tapauksessa.
Noh...alkoholistilla on aina mahdollisuus saada apua, jos vain sitä oikeasti haluaa muualta kuin alkon hyllyltä.
kusisin...tarkoitin vain että ei se mikään kova poika ole kun on linnaan joutunu. Vaan erittäin tyhmä ihminen.
Et ole yksin ja tiedän jo ammattini puolesta, että omaisilla on raskasta! Ei sovi unohtaa, että päihdeongelma on myös sairaus joskus parantumaton.
kun aloitin tämän keskustelun keskityin vain ns. verisukulaisiin, mutta sait minut huomaamaan, että tottakai myös avio/avopuolisot ovat rakkaita ja tärkeitä ihmisiä perheessä. Itse sain kuulla vähän päälle parikymppisenä etten voi koskaan saada lapsia (että sekin on koettu) ja siksi en ole koskaan mennyt naimisiin kun en olisi pystynyt kunnon perhettä perustamaan. Yritän kai tässä pyytää anteeksi huonolla omalla tunnolla etten heti ymmärtänyt käsitellä tätä aihetta suuremmalla näkökulmalla. Kiitos kuitenkin sinulle, että korjasit tämän puolen minusta.
Kyllä sä kusisit jos tietäisit kenestä on kyse! Tarvinee ottaa selvää kuka olet katsotaan sitten.
ehdit juuri laittaa oman viestisi kun olin kirjoittamassa sinulle ja puhut taas järkeä
ei kai täässä nyt testatta tarvitse, kerro mieluummin minulle oma näkemyksesi näistä asioista jos vain viitsit
olen samaa mieltä kaikesta mitä kirjoitit ja kyllä minäkin olen joskus niin väsynyt ja turhautunut, että ajattelen olkoon koko paska, mutta samantien olenkin jo taas auttamassa. meillä taitaa olla niin, että itse olen auttanut jo niin kauan etten pysty lopettamaan auttamista ja omaiseni juonut jo itsensä lähes loppuun. ja mitä hyötyä on jos lopetan auttamisen tässä vaiheessa kun toivoa ei muutenkaan näytä olevan.
Ikävä kuulla, ettet voi saada lapsia! Itselläni on jo 11v poika joka antaa voimaa raskaaseen työhön ja päihdeongelmaisen omaisena. Tarvii vain hakea elämän positiiviset asiat. En vain kestä näitä tuomareita jotka ei tiedä mitään. Eikä vankilassa olevat ole yhtään tyhmempiä, kuin siviilissä olevat. Sitä vain tarkoitin, että kun pää on sekaisin tulee tehtyä jotain mistä voi häkki heilua.
Kiitos sanoistasi ja on hienoa, että sinulla on lapsi se auttaa varmasti jaksamaan. Totta on, että humalassa tulee tehtyä tyhmiä asoita itse kukin, pitkälle alkoholisoituneet vain mokaavat pahemmin tai sitten jäävät helpommin kiinni kun ovat niin surkeassa kunnossa. Tuskin nämä tuomaritkaan ovat aivan nuhteetonta elämää eläneet, osa heistä saattaisi kuulua vankilaan enkä paljon suuremmistakin rikoksista. Monet alkoholistit kun istuvat vain maksamattomista sakoista.
kyllä sitä ihmistä auttaa loppuun saakka vaikka mikä olis.
Lopussa seisoo aina kiitos vaikka autettava ei olisikaan kovin meiluisa aina ollut.
Mut silti, tuskin!
Hyvää kesän jatkoo.
Omaiseni on alkoholisti,tiedän miltä tuntuu olla aina huolissan ja murehtia mikä on seuraava katastrofi jonka alkoholisti aiheuttaa.
Olen itse hakenut apua itselleni koska alkoholistin auttaminen ei onnistunut.Eikä se tule koskaan onnistumaankaan.Hirveä klisee,mutta totta:vain alkoholisti itse pystyy itseään auttamaan!
Olen melko hyvin irtautunut läheisestäni.Yritän elää omaa elämääni ja nauttia siitä parhaani mukaan.Olen "oman" alkoholistini kanssa tekemisissä,soitellaan ja tavataan,mutta vain kun hän on selvinpäin.En kuuntele syytöksiä enkä ota syyllistämisiä vastaan joita aina välillä tulee.En selvitä toisen sotkuja,enkä rupea hoitajaksi.Vedän omat rajani.
Välillä on tiukkaa pitää ne omat rajat.Silti olen huomannut,että mitä enemmän rajojani pidän,sen paremmin alkoholisti ottaa itse vastuuta omista asioistaan.Ompa jopa hakeutunut hoitoon itse,oma-aloitteisesti.Tulokset nyt ovat mitä ovat mutta yrittääpä ainakin itse.
Raittiutta ei voi toiselle antaa.
on tietysti hyvä asia itsesi kohdalta, että olet päässyt irtautumaan alkoholististasi, minulta se ei ole onnistunut enkä oikeastaan ole yrittänytkään. Syytöksiä nyt ei halua kukaan kuulla, en minäkään ja olen aina sanonutkin hänelle, että jatketaan keskustelua kun olet paremmalla tuulella. Olet myös oikeassa, että alkoholistia ei voi auttaa raittiuden saavuttamiseen, se on itsestä kiinni. Kuitenkaan en voi olla auttamatta käytännön asioissa, tänääkin kävin hänen luonaan, tärisi sängyssä, ei ruokaa vain kauhea krapula. Kävin kaupassa ja ostin ruokaa ja mehua sekä pyysin, että jos hän yrittäisi olla nyt selvinpäin ja kestää tämän päivän ilman kaljaa ja ehdotin, että tulisi huomenna luokseni syömään ja vaikka lepäämään pariksi päiväksi. Luultavasti ei tule koska tietää, että kotonani ei ole viinan tippaa eikä sitä myös kotiini tuoda.
Kannustan sinua kuitenkin edes yrittämään irtiottoa.Tylyä,mutta olisit antanut täristä vaan.Äläkä tee kodistasi katkaisuhoitoasemaa.Irtaantuminen on vielä vaikeampaa kuin hoitaminen ja auttaminen ja siihen ainakin itse tarvitsin tukea.Mutta se kannatti.Nyt voin itse paremmin,samoin oma perheeni.Eikä alkoholistillanikaan huonommin mene kun joutuu itse tarpomaan asioidensa kanssa.
Hyvää alkanutta kesää!
täysin oikessa. Irtaantuminen taitaa tosiaan olla vaikeampaa kuin auttaminen ja enhän minäkään voi lopputtomiin auttaa vaikka haluaisinkin. Taidan nyt jo olla niin loppu ja väsynyt, että luultavasti siksi tämän keskustelun aloitinkin. Kiitos sinulle vastauksesta, näkökulmasi asiasta on täysin järkevä.
sitten hyvä tuomari tietämään mitä se todellisuudessa on?
enkä suo juopoille tai narkeille minkäänlaista sympatiaa. Tai voin suoda niin kauan, kunnes he hankkivat lapsia joiden elämän voivat sitten pilata.
Mä olen elämäni aikana kokenut niin ´paljon paskaa ettei sitä voi sanoin kuvailla. Kun oliskin vaan se viina, pössis, pillerit ja muut mukavuudet. Mutta kun niiden seurauksena on tulleet köyhyys, suoranainen nälkä, väkivalta, epämääräiset juoppokaverit, poliisien säännölliset vierailut, jatkuva häpeä, alemmuuden tunne......tuota vitun listaa voisi jatkaa loputtomiin.
Nyt lähenen itse kolmenkympin rajaa. Sen verran järkevä olen kuitenkin pystynyt olemaan, että oma elämäni on kunnossa. Onnellisesti naimisissa ja pienen lapsen äiti. Talous on kunnossa ja opiskelut opiskeltu. Siitäkin huolimatta olen edelleen rikki. Kiitos rikkinäisen lapsuuteni olen nyt rikkinäinen aikuinen. Ja mua ei ehyeksi saa kukaan tai mikään.
Aina se kirpaisee kun vaikkapa ystävät juttelevat vanhemmistaan. Aina muistan että niin, minä se viisivuotiaana kuvittelin leikkaavani poskeni irti jotta saisin ruokaa.
Onneksi mulla on nyt mahdollisuus antaa omalle lapselleni normaali perhe-elämä. Ei sekään tietenkään ruusuilla tanssimista ole. Mutta pystyn täyttämään hänen tarpeensa ja ennen kaikkea:antamaan turvaa ja rakkautta.
Mutta siis edelleen, pointtini oli se, että juoppoja pitäisi lopettaa ymmärtämästä ja siirtää se ymmärtämys juoppojen jälkeläisiin. Kaikilla heillä ei ole lainkaan niin ehyt loppu kuin itselläni.
olen kanssasi samaa mieltä juuri nimenomaan siitä, miten paljon perhe joutuu kärsimään alkoholististaan, en myöskään sääli kaikkia juoppoja mutta esim. oman perheeni murheenkryyni on kiltti ja arka ja tiedän muitakin vastaavan laisia tapauksia. En tiedä johtuuko juuri tästä arkuudesta tai kykenemättömyydestä enää jaksaa yrittää saada itseään selväksi, mutta kaikkilla vaan ei näytä selviytyminen onnistuvan.
yäl viitti eres ajatel
oot muka yökyöpeli jos et öisin jaksa?
Kun nyt kaupunki säästää, niin ei pääse minkäänlaiseen vieroitukseenko ?
ensin sun pitää soittaa Porin päihdepalveluun ja kysyä löytyykö paikkaa ja jos hyvin käy ja pääset pitää hakea lähete lääkäriltä Maantiekadun päivystyksestä.
Koko eilisen päivän (oli vapaata töistä) hoidin omaiseni asioita, autoin kaikessa missä voin.Sama jatkui tänään ja n. 30min. sitten sain kuulla häneltä kunniani millainen paska olen kun en antanut rahaa lainaksi. en lainaa koskaan rahaa vaikka tiedän sen takaisin saavani sillä tiedän myös, että se raha menee kaljaan. Nyt olen kyllä väsynyt ja tunnen taas kerran itseni aivan hyväksikäytetyksi pelleksi. No huomenna on uusi päivä...
Kiltteys palkitaan jossain vaiheessa! Ymmärrän kyllä, että olet väsynyt, mutta jostain sitä voimaa saa! Niinko mä saan mun lapselta.
tuesta, jo se auttaa kun joku sinun kaltaisesi ymmärtävä vastaa. Nyt olen todella väsynyt mutta eiköhän se siitä taas kun on yön yli päässyt.
Mieheni vetoo aina siihen, että miksi sitä sitten laillisesti myydään kaupoissa.. Alkoholisti, kun on hyvä selittäjä. Mieheni onkin lähinnä tuurijuoppo, kun on eläkkeellä niin ei tarvitse viikonloppu olla, kun innostuu juomaan. Mutta, kun vaimon on kumminkin työtä, vielä tehtävä. Mies, kun pääsi aikanaan henkisten ja työpaikan loppumisen takia eläkkeelle oli työssä samassa firmassa 34v Mieheni käyttää alkoholia ja psyykelääkkeitä niin se vaikuttaa enemmän hänen käytökseensä ja kun ei muista mitään niin ei ole häpeäkään. Muut saa hävetä senkin takia.Ei hän mikään väkivaltanen ole muutakun henkisesti raskas kuunnella. Lapset ovat onneksi jo pois muutaneet mutta eivät tule paljon käymään lapsien kanssa, kun ei tiedä aina missä mennään. Onneksi on ihanat ja ymmärtävät naapurit.Mieheni aina heittää minulle leikinpäin, että olen hänen omaishoitaja....Siihen en kyllä suostu, että olen juopon hoitaja onneksi on ollut, vielä henkistä voimaa. Voimat, kyllä meinas loppua parivuotta sitten, kun pakkasin tavaroitani ja purin elämän tuskaani. Mies antoi siinä vaiheessa ryhtiä. Mutta palasi jälleen tapoihinsa.Ei näytä vanha koira oppivan...