Onko hyviä?

Ai että vahingossa? No niin varmaan joo. Kumma juttu että chryslereitten omistajat ovat tyytyväisiä autoihinsa. Täällä niitä kyllä haukutaan. BTW ei täällä kovinkaan montaa juttua pitäisi todesta ottaa.

Omalla kohdallani en voi sanoa että merkki mitenkään kiehtoisi. Saabismi on sairautta ja ajaisin vieläkin Saabilla jos perhe mahtuisi sellaiseen. Päädyin vähän käytettyyn Grand Voyageriin koska siinä oli meidän 7-henkisen perheemme tarpeeseen ehdottomasti parhaat tilat ja edullisin hinta Saksasta tuotuna.

Reilusti yli 10 tuhannen euron ero seuraavaan kelvolliseen vaihtoehtoon sallii melkoisen määrän remontteja ennen kuin edes hinnassa pääsee tasoihin. Ei ole vielä kaduttanut vajaan kolmen vuoden kokemuksella.

Ainoat korjausta vaatineet viat ovat ajovalopolttimon ja parkkivalopottimon palaminen. Vaihtotyöt sain tehtyä itse. Paljon enemmän rahaa on mennyt vikoja ennaltaehkäiseviin määräaikaishuoltoihin vaikka olen vältellyt merkkiliikkeitä.

Kiitos uudesta linkistä. En tosin tajunnut mitä erikoista Voyageriin liittyvää tankkaus.comissa oli.

Auton valinnassa minulle ratkaisee käyttökelpoisuus, matkustusmukavuus ja vuotuiset kokonaiskulut auton käyttöiän ajalta. Bensankulutus tietenkin vaikuttaa osaltaan kuluihin mutta ei ole merkittävin valintaperuste.

Vajaan 3 vuoden ajolla Grand Voyager 2,4 L (150 hp) moottorilla on kuluttanut mittarivirhe korjattuna vajaan 10,7 L / 100 km. Reipasvauhtisessa matka-ajossa kuluu noin 9,6 L / 100 km. Minusta nuo eivät ole lainkaan pahoja lukemia kun ottaa huomioon auton painon sekä matkustajien ja mukana kulkevan tavaran määrän. Tehottomampi diesel tulisi meidän ajokilometreillä kalliimmaksi.

Auto on kohtuullinen ajettava, mutta ei hyvien henkilöautojen veroinen. Matkustusmukavuus muiden kuin kuljettajan osalta on loistava!

Iskin silmäni ensimmäisen korimallin Stratukseen (Dodge Jenkeissä) heti kun ensimmäisen meikäläisellä kadulla näin joskus 90-luvun puolen välin tienoilla, ja hommasin Accordin, Corollan, Vectran ja Astran jälkeen vuosi sitten 2.5 V6:n, vm. 2000. Makuasioista on paha kiistellä. En oikein välitä uudemman korimallin (Sebring) muodosta, mutta tämä 1st gen Cloud Car on mulle onnen täyttymys. Cloud car -nimitys juontuu mallisarjasta, jonka sisarusmallit on nimettu pilvien mukaan; Dodge Stratus, Chrysler Cirrus ja Plymouth Breeze. Alusta on mahtava jo valmiiksi, sillä on Dodge pärjännyt NASCAR -kisoissa, ja samaa alustaa käyttää Mitsu Eclipse. Sopii mukavasti tuunaukseen, että takapyöristäkin pääsee säätämään tarvittaessa ohjauskulmaa. Suorituskyky on mielestäni riittävä, saa nähdä tekeekö vapaavirtausilmanotto merkittävää eroa, jahka saan hankittua. Kuuluu asiaan hankkia sellainenkin, lievää "tuuninkia", ja kyllähän se alkuperäisen suotimen voittaa. Motti on ainakin ekan sukupolven Stratus V6:ssa Mitsun, ja harmittaa kun jenkkiläinen tuttu tarjosi isompaa kolmilitraista, kun menee kuulemma heittämällä alkuperäisen paikalle. Vaan eipä katsastusmääräykset salli täällä moista. Mikään ei autossa harmita, paitsi varaosien hinnat, ja Suomen tiukka katsastuspolitiikka. Kaikenlaista kivaa coilovereista ilokaasuihin saisi Jenkkilästä. Onneksi Saksasta ja maailmalta pystyy tilaamaan aika edullisestikin. Mutta kaikkea ei voi, kuten ajovaloumpio, joka maksaa 470 euroa, Hallelujaa! Ebay'stä saisi sellaisen alle satasella, ellei täytyisi olla meillä vaadittavia epäsymmetrisiä valokuvioista. Mikä kiehtoo Chryslerissä, Dodgessa? Ulkonäkö on makuni mukainen, ajettavuus on kohdallaan. En pidä kaikista Chryslereistä, enkä kaikista Dodgeista, makuasioista on kyse, esteettisiä juttuja. Omasta mielestäni Stratus oli aika vähälle huomiolle jäänyt helmi Daimler-Chryslerin/Dodgen mallistossa. Erottuu joukosta, pelaa hyvin, hauska ajaa, ja täytyy vielä lisätä, että tytötkin tykkää! Mitä muuta voisin autoltani vaatia.

Tällaiseen provoon ei tietysti pitäisi vastata ensinkään mutta vastaan nyt kuitenkin.
Ensinkin ei Chrysler ole minun käsittääkseni mitenkään erityisen vikainen. Eri mallien välillä tosin taitaa olla eroja. Mihinkään Toyotan viattomuuteen ei suinkaan päästä mutta kaikkiaan pääosa korjattavista kohteista rajoittuu kuluviin osiin toisin kuin varsin monella muulla merkillä. Enemmän päänvaivaa tuottaa varaosien (myös kulutusosien) korkea hinta.

Samalla lailla kuin vaikkapa ohjauksen nivelet kuluvat autojen suuren painon ja kevyeksi tehostetun ohjauksen takia niin myös polttoaineen kulutus on suorassa suhteessa painoon ja tehoon. Vaikka Chryslerien hankintahinnat on kilpailukykyisiä niin käytöstä saa tosiaan maksaa monia muita merkkejä enemmän.

Miksi sitten minulla on Chrysler (Sebring 2.7)? Siksi, että se on mukava ja leppoisa ajettava, tehokas, hienon näköinen ja hyvin varusteltu. Hankintahinta on myös vastaavia muun merkkisiä edullisempi tai kääntäen samalla hinnalla saisi aika paljon ankeamman auton jos merkki ei olisi Chrysler.

Mitähän nuo kulutus tilastot lie, toyota previalle oli laitettu kulutus 28L, ei taida pitää paikkaansa