Millaista on fyysistä tai seksuaalista alistamista kokeneen lapsen käytös ikätovereidensa seurassa? Miten ikätoverit reagoivat, jos huomaavat tai tietävät pahoinpitelystä? Kantelevatko, yrittävätkö hoivata ja tuoda esiin, että tällainen käytös on väärin ja että siitä voi jäädä ikuiset käyttäytymishäiriöt?
Mitä mieltä
Miettimisen aihetta
4203
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 4
Vanhimmat
En ymmärrä miksi ihmettelet ja mietit sitä. Kerran uhri, aina uhri lopun elämää. Hyväksikäytetty on aina vain uudelleen hyväksikäytetty. Ja kaikkien taholta.
Joo tämä onkin varmaan sitä sosiaalista oppimista. Kannattaa muistaa, ettei koskaan saa olla liian vahva. Ilmeisesti itselläsi on huonoja kokemuksia, valitan. Keneen mielestäsi tulisi tällaisen tapauksen ilmitullessa ottaa yhteyttä? Alistetun vai alistavan oppilaan kotiin, vai molempien? Entä jos kysymys on pahoinpitelytapauksesta tai insestitapauksesta, onko oikeutta ottaa yhteyttä lapsen kotiin? Mielestäni missään nimessä ei. Näin periaatteessa selitetään lapselle, että fyysisen koskemattomuuden loukkaaminen on täysin hyväksyttävä asia, vaikka kyseessä saattaa olla peräti hengen menettämiseen johtava asia.
Miksi näitä ilmitulleita tapauksia esimerkiksi nuorisopsykiatrissa, otan sen takia esiin nuorisopsykiatrian, koska monesti nämä tulevat esiin seurustelukokemuksien ja sitäkautta itsenäistymisen kautta, hoidetaan ottamalla yhteyttä kotiin ja järjestämällä omia tapaamisia vanhemmille ja lapsille? Eivätkö vanhemmat ala syyllistämään lastaan jo entisestään? Voivatko he muuttaa omia käyttäytymismallejaan, kun lapsi on jo kerran sairaanhoidon tarpeessa ja siis mieleltään muutenkin sairaaksi leimattu? Siis myös koulun taholta eli ongelmia on muutenkin.
Tottakai on lapsenkin vastuulla tehdä perhe-elämäänsä helpommaksi, ymmärtämällä väärä käyttäytymisensä, ettei fyysistä koskemattomuutta tai murrosiässä olevan psyykkistä koskemattomuutta, tarvitse enää loukata. Murrosiässä oleva lapsi käsittelee jo kuitenkin esimerkiksi seksuaalisia poikkeavuuksia, homoutta, lesboutta, pidättäytymistä jne. Miettii sitä, mistä ihminen nauttii ja mistä ei.
Miksi korostetaan oman käytöksen merkitystä, varsinkin pahoinpitelyn kyseessä ollessa, kun näistä kumminkin puhutaan kaveripiirissä ja syytellään toinen toistaan? Halutaan olla samanlaisia ja kuitenkin erilaisia, jotta olisi ns. näkyvyyttä, ettei olisi tasaista massaa ja tylsä. Se on kuitenkin sellaista hetkessä elämisen aikaa, haetaan kokemuksia yms.
Mulla on ollut oikeus saada tietää, mikä on oikein ja mikä väärin. Vaikka olen saanut fyysistä kuritusta, sitä ei ole kuitenkaan hyväksytty perheessäni, vaikka syy onkin ollut minussa. Mulle on auktoriteetti tuonut kuitenkin esille aina, että teko on väärin. En ole siis hämmentynyt asiasta tai syytellyt itseäni. Tämä on ehkä auttanut siihen, etteivät tällaiset kokemukset ole nakertaneet itsetuntoani. Auktoriteetti joka on tuonut näitä esille, on myös aina hyväksynyt minut. Omine virheellisine käyttäytymispiirteineni. Anteeksi katsos voi aina antaa ja unohtaakin voi.