Turha kolesterolisota
Yli 400 000 suomalaista syö lääkkeitä kansamme sinnikkäässä taistelussa korkeita kolesteroliarvoja vastaan. Mutta syödäänkö kalliita kolesterolilääkkeitä turhaan? Kolesterolisodan kriitikot syyttävät lääkärikuntaa ja tutkijoita keinotekoisten raja-arvojen luomisesta, tarpeettomasta lääkinnästä ja siitä että suomalaispotilaille ei anneta tarpeeksi vertailutietoja lääkityksen vaikutuksista.
"Suuntaus on selvästi se, että yhtä terveempiä ihmisiä otetaan hoidon piiriin. Pelkästään sairaat eivät riitä pyörittämään lääketehtaita ja muuta terveydenhoitoteollisuutta ja niinpä ne siirtyvät suuren enemmistön eli terveiden kimppuun", sanoo dosentti Markku Myllykangas.
Kriitikot sanovat, että kun lääketeollisuuden esittämät kolesterolilääkkeiden vaikutusta kuvaavat prosenttilukemat muutetaan henkilöiksi, saadaan lopputulokseksi vain muutamia torjuttuja kuolemia ja sydänsairauksia. "Jos ajattelemme statiinihoitoa saavaa tuhannen ihmisen joukkoa, niin siinä valtaosalle ei käytännössä ole mitään hyötyä lääkityksestä. Jos kyseessä on perusterve 45-vuotias mies tai 55-vuotias nainen, silloin kolesterolipitoisuudella ei ole kovin paljon merkitystä", toteaa professori Pertti Happonen
Lääkityksen puolustajat puolestaan kuittaavat kriitikoiden syytökset epätieteelliseksi humpuukiksi. Kysymys kuuluukin, kuinka moni korkean kolesterolin omaava suomalainen jättäisi lääkkeensä ottamatta, jos he tietäisivät olevansa mukana terveysarpajaisissa, joissa vain muutama voittaa? Olisiko parempi ottaa pieni riski, tarkkailla ruokavaliota, liikkua ja elää ilman elimistössä jyllääviä lääkkeitä?
Yli 400 000 suomalaista syö lääkkeitä kansamme sinnikkäässä taistelussa korkeita kolesteroliarvoja vastaan. Mutta syödäänkö kalliita kolesterolilääkkeitä turhaan? Kolesterolisodan kriitikot syyttävät lääkärikuntaa ja tutkijoita keinotekoisten raja-arvojen luomisesta, tarpeettomasta lääkinnästä ja siitä että suomalaispotilaille ei anneta tarpeeksi vertailutietoja lääkityksen vaikutuksista.
"Suuntaus on selvästi se, että yhtä terveempiä ihmisiä otetaan hoidon piiriin. Pelkästään sairaat eivät riitä pyörittämään lääketehtaita ja muuta terveydenhoitoteollisuutta ja niinpä ne siirtyvät suuren enemmistön eli terveiden kimppuun", sanoo dosentti Markku Myllykangas.
Kriitikot sanovat, että kun lääketeollisuuden esittämät kolesterolilääkkeiden vaikutusta kuvaavat prosenttilukemat muutetaan henkilöiksi, saadaan lopputulokseksi vain muutamia torjuttuja kuolemia ja sydänsairauksia. "Jos ajattelemme statiinihoitoa saavaa tuhannen ihmisen joukkoa, niin siinä valtaosalle ei käytännössä ole mitään hyötyä lääkityksestä. Jos kyseessä on perusterve 45-vuotias mies tai 55-vuotias nainen, silloin kolesterolipitoisuudella ei ole kovin paljon merkitystä", toteaa professori Pertti Happonen
Lääkityksen puolustajat puolestaan kuittaavat kriitikoiden syytökset epätieteelliseksi humpuukiksi. Kysymys kuuluukin, kuinka moni korkean kolesterolin omaava suomalainen jättäisi lääkkeensä ottamatta, jos he tietäisivät olevansa mukana terveysarpajaisissa, joissa vain muutama voittaa? Olisiko parempi ottaa pieni riski, tarkkailla ruokavaliota, liikkua ja elää ilman elimistössä jyllääviä lääkkeitä?
Vastaukset 6
Vanhimmat
Kannattaa syödä sen sijaan E-Epaa, ja lukea Herra Tolosen tutkimuksia, jotta totuus selviäisi.
Olitkos kirjoittanutjutun ja haastatellut näitä ko. henkilöitä itse vai jäikö lähde mahdollisesti mainitsematta?
Mikä on sinun motiivisi levitellä näitä juttuja? Paha lääkäri käski aloittaa lääkityksen, mutta sinähän et raavaana miehenä mitään pillereitä syö, kun ne ovat huuhaata? Kerropa oikeen syväluotaavasti, mikä motivoi tällaisten tekstion kopioimiseen ja levittämiseen? Mistä voit olla varma, että nämä mainitsemasi henkilöt omaavat tietoja ko. asiasta?
Eipä ollut :n kirjoitus Tolosen laatima vaan pikemminkin YLE:n sivuilta kopsattu selostus TV-ohjelmasta,. jossa haastateltiin Myllykangasta ja Happosta.
Huomatuksesi ansiosta aloin etsiä netistä tohtori T:n kirjoituksia veren rasvoista ja löysin tämän. Kannattaa muidenkin tutustua ja vetää sitten omat johtopäätökset. http://www.biovita.fi/suomi/terveyssivut/veren_rasvat.html
http://www.yle.fi/silminnakija/juttu.php?tunnus=314
Jollakin täällä on näköjään pahoja harhoja.
Ehdotan, että kaikki perusterveet muutavat elämäntapojaan niin, että heidän kolestroliarvonsa laskevat alle viiden tai 4:n. Se on myös lääkäreiden ensisijainen suositus. Se onnistuu suomalaisilta samalla ruokavaliolla kuin ruotsalaisilla tai ranskalaisilla. Se onnistuu liikuntaa, kasviksia ja pehmeitä rasvoja lisäämällä ja pitämällä vartalonsa hoikkana. Eiköhän ne kolesteroliarvot hälyytä tilastollisesti useammin ylipainoisia kuin hoikkia ihmisiä? Liikunta suojaa myös. Suositushan on vähintään tunti päivässä liikuntaa. Kesällä kävely, marjastus ja uiminen ovat ilmaisia harrastuksia.
Nämä taudit etenevät hitaasti. Näkemykseni mukaan toivottava elinikä ylittää 65 vuotta. Onko turhaa lääkitä 55-vuotiasta, jos hän kuolee tautiin vasta yli 65-vuotiaana? Suomalaisten naisten elinikä on tilastollisesti 80 vuotta. Naisia ei kannata pitää hengissä? Ymmärtääkseni tutkimuksia ei ole jatkettu vanhuksilla. Jos sairastun 80-vuotiaana, jättääkö yhteiskunta minut hoitamatta korkean ikäni vuoksi? Pidänkö huolta terveydestäni turhaan? Jokaiselle pitäisi taata vähimmäislääkehoitomääräraha elämänsä ajaksi. Tavoitteeni on yli 100 vuotta kolesterolitasolla 4 ;)
Lisäravinteina vain kalanmaksaöljyä ja pellavansiemenöljyä. En käytä Tolosen rohtoja tai oppeja. En ole alkuperäinen kirjoittaja.
Hyvä terveys lehdestä 5/2006:
Kolesteroliarvoja laskee:
- kasvistanolin tai -sterolin käyttö 10-15%
- rasvan laadun muuttaminen 5-10 %
- ylipainon vähentäminen 5-10 %
- säännöllinen liikunta 5 %
- kuidun lisääminen 3-5 %
tupakoinnin lopettaminen lisää hyvää HDL:ää.
Jotkut onnistuvat laskemaan kolesteroliarvoja kolmanneksen. Elämäntapahoito kannattaa myös lääkityksen aikana. Lukermat eivät voi laskea liian alas. Luonnollinen kolesterolipitoisuus on noin 3.
Artikkelin mukaan lääkityksen jatkaminen on tärkeää ja suojaa esim. vakavilta aivoinfarkteilta. Lyhytaikaiset alle viiden vuoden tutkimukset keski-ikäisillä ihmisillä eivät anna uutta hoitokäytäntöä muuttavaa tietoa.
Sydän tarvitsee rasvoja, kunhan ne ovat pehmeitä; margariinia ja öljyä.