Muutimme äskettäin 50-luvun taloon, jossa on ns. pönttöuuni, eli pyöreä, korkea, peltikuorinen takkauuni. Kysymykseni kuuluu, että mikä on "optimaalinen" eli oikea tapa lämmittää kyseisellä laitteella?
"Pesällinen puita ja pelti kiinni" olen jostain kuullut, mutta muutkin mielipiteet kiinnostaa, ja varsinkin ne perustelut, että miksi...
Tietääkö kukaan "virallista" nimeä tuollaiselle "uunille"?
"Pesällinen puita ja pelti kiinni" olen jostain kuullut, mutta muutkin mielipiteet kiinnostaa, ja varsinkin ne perustelut, että miksi...
Tietääkö kukaan "virallista" nimeä tuollaiselle "uunille"?
Vastaukset 1
Vanhimmat
http://www.kyamk.fi/~ra9cair/lammita.html
Siellä on ko. ohje!
Pellitetyn ns. ”pönttöuunin” lämmitys
Pönttöuunin rakenne on yleensä ohuempi ”tavalliseen” pystyuuniin verrattuna. Tästä johtuen tulenkestävän muurauksen tiilet voivat pahimmassa tapauksessa alkaa tippua alas jos muurauksen lämpölaajennus on liian raju. Ohuen seinämän ansiosta uuni lämpenee nopeammin.
Kun tuli sytytetään, annetaan peltien ja luukkujen olla auki. Käytä sytykkeenä sanomalehtipaperia tai tuohta. Laita sytykkeiden päälle helposti syttyviä puutikkuja tai lastuja ja niiden päälle ohuita pilkkeitä. Kun halot palavat voimakkaasti, suljetaan suuluukut. Ilma-aukot säädetään niin, että palaminen tapahtuu voimakkaasti. Jos ilma-aukot puuttuvat luukusta, pidetään luukut hieman raollaan. Monet uskovat, että ns. kitupoltto on lämpötaloudellisesti edullisempi tapa lämmittää tulisijaa. Puusta saadaan aina sama energiamäärä polttotavasta huolimatta. Kitupoltto ei siis lisää puun energiamäärää.
Kitupoltto aiheuttaa epätäydellisen palamisen, mikä puolestaan muodostaa nokea ja tervaa savukanavien ja hormien pinnoille. Seurauksena on huono hyötysuhde ja runsaat päästöt sekä nokipalon vaara. Palamisen loputtua tarkistetaan, ettei hiillokseen jää palamattomia kekäleitä. Kun hiillos on tummunut eikä sinisiä liekkejä enää ole, luukut ja pellit on suljettava kokonaan