Rankat treenit

Oon huomannu saman asian. Oon puol vuotta käyny säännöllisest salil ja harrastanu muutaki liikuntaa. Tuntuu et paniikit ja kaikki muut tärinät ruokapöydässä ym. on vähentyny.
Ja yks asia mistä mä hämmästyin ihan hirveest; varmast aika monelle panikoijalle on tuttuu se, että ei pysty lukee suurelle yleisölle mitää, alkaa ääni tärisee ja ei saa happee. Mulla oli erityisen paha toi, että tuntu et happi loppuu. Nyt tässä eräänä kauniina päivänä meijän äikän opettaja laitto mut lukemaa mun aineen koko luokalle. Olin ihan paniikis. Mut sit ku aloin lukee, henki kulki ihan luonnollisest ja pystyin lukemaa täysin normaalist.
Mä uskon että urheilun avul hapenottokyky on parantunu ja muutenki hengityselimistö vahvistunu, joka sit auttaa tos ongelmas.
Eli; ihmiset harrastakaa liikuntaa! Se auttaa tähänkin vaivaan.

puhut. Useimmilla potilailla liikunta parantaa oloa ja vähentää kohtauksia. On kuitenkin myös sellaisia paniikkihäiriöpotilaita, joille liikunta ei oikein sovi. Heillä kuulemma sykkeen kiihtyminen rasituksessa ja adrenaliinin erittyminen toimivat kohtauksia laukaisevana tekijänä. Onneksi enemmistö potilaista kuitenkin hyötyy liikunnasta.

Minulla säännöllisen aerobic- ja saliharrastuksen aloittaminen muutama vuosi sitten on ehkä ollut vaikuttamassa siihen, että paniikkihäiriö ja erittäin voimakas sosiaalinen ahdistus alkaa olla mennyttä elämää.

Oireilu sai alkunsa lapsena koulukiusaamisesta. Nyt treenaaminen on vahvistanut itsetuntoa ja omakuvaa todella huimasti. En enää koe itseäni kömpelöksi epäonnistujaksi (en tosin koskaan ole ollut pyöreä tai ylipainoinen), vaan erityisesti jumppasalin peiliin katsoessani pidän näkemästäni...

Jospa vain kaikki samasta kärsineet rohkenisivat ylittää aloittamiskynnyksen ja kokeilla...