Sovelletaankohan Lex Karpelaa edes ??

Eli tuo ote on hallituksen esityksestä:

Hallituksen esitys Eduskunnalle Suomen rikosoikeuden soveltamisalaa koskevan lainsäädännön uudistamisesta

Kansainvälisen oikeuden normit rajoittavat valtioiden mahdollisuutta soveltaa rikoslakiaan ulkomailla tehtyihin tekoihin. Kansainvälisen oikeuden historiallisena lähtökohtana on kunkin valtion suvereenisuus omalla alueellaan. Toisen valtion sekaantuminen toisen valtion alueen tapahtumiin on siten lähtökohtaisesti kiellettyä

http://66.249.93.104/search?q=cache:OXm1hOFKqC0J:www.finlex.fi/linkit/he/19960001 rikos kansainvälinen oikeus&hl=fi&ct=clnk&cd=21

Esim. käsittääkseni p2p-käytön aiheuttamaan vahinkoon ulkomailla, ei sovelletakaan Lex Karpelan säännöksiä, vaan sen maan säännöksiä jossa vahinko tapahtuu, oliskohan rikoslaissa sama periaate ? :

Vahingonkorvauksen osalta juttua:

Lähtökohtaisesti Suomen lakia sovelletaan Suomesssa.

Mutta jos vahinko on tapahtunut muualla kuin Suomessa, niin täytyy pohtia sovelletaanko silloin Suomen lakia vai sen maan lakia jossa vahinko on tapahtunut.

Mika Hemmon mukaan deliktivastuussa (sopimuksenulkoiseen vastuuseen ) lähtökohta on vahingon aiheutumispaikan laki.

http://64.233.179.104/search?q=cache:m_IUiqtPMhMJ:www.helsinki.fi/oik/tdk/hemmo/vahingonkorvausluennot2003.pdf lainvalintasäännöt&hl=fi&ct=clnk&cd=23

Se merkitsee sitä, että jos joku p2p-verkkoa käyttämällä aiheuttaa vahinkoa vaikkapa Nigerissa, niin lähtökohta on, että vahingonkorvaukseen sovelletaan Nigerian lakia. Ei esim. Lex Karpelaa. Lex Karpelassa on määrätty, että luvatta materiaalia levittänyt on velvollineen maksamaan vahingonkärsineelle sekä vahingonkorvausta että hyvitystä. Nigerian laista, jota tällöin pitäisi soveltaa, en osaa sanoa mitä se sanoo hyvityksistä ja vahingonkorvauksista.

Yleensä ottaen rikosoikeuttta ei sovelleta niin helposti kuin vahingonkorvausoikeutta.

Koska Suomen vahingonkorvausoikeuttakaan ja Lex Karpelan korvaussäännöksiä ei sovelleta kys. Nigeria tapauksessa, niin tuskimpa rikosoikeuttakaan.

Niimpä katson, että Suomen rikosoikeutta ei sovelleta, jos suomalainen jakaa ja imppaajana on ulkomaalainen. Tällöin sovelletaan kys. ulkomaalaisen rikosoikeutta.

Noin siis päättelin. Tämän jutun perusteluni ovat aika hataralla pohjalla vielä...pitäisi tutkia enemmän. Joten uskokaa omalla vastuulla.

Tosin luulen,että viimeistään huomenna joku iso lehti kirjoittaa asiasta.

Taidan olla väärässä tuossa rikoslain soveltamisjutussa vaikka

-----

"Alueperiaatteen ilmentämä toimivaltanormi on myös kriminaalipoliittisesti perusteltu. Rikoksen aiheuttama aineellinen ja aineeton vahinko on yleensä tuntuvin sen tekopaikassa. Rikokset, joiden seuraukset ilmenevät toisen valtion alueella kuin missä rikos on tehty, ovat poikkeuksellisia"


http://66.249.93.104/search?q=cache:OXm1hOFKqC0J:www.finlex.fi/linkit/he/19960001 alueperiaate&hl=fi&ct=clnk&cd=2

-----

tuo kriminaalipolittenen perustelu ontuu ja vahingonkorvauksissa lain soveltamiskysymys on "mielenkiintoinen"

hmmm hmmm hhmmmm

rikosoikeutta on tulkittava suppeasti…

Alla olevassa tapauksessa tekijä oli suomalainen, mutta seuraus näkyi venäjällä…En usko, että jos kuitit olisi tehty suomen maaperällä, olisi asiaan merkitystä…

p2p tapauksessa jos jakaja on suomalainen, mutta vaikutukset näkyy venäjällä…onko sillä merkitystä, jos jako tapahtuu suomen maaperällä ?

hmmm hmmm hmmm

——–

Suomen rikosoikeuden soveltamisala, väärän todistuksen antaminen Venäjän viranomaiselle, ns. kaksoislaskutus (A.15.1.2001)

Kihlakunnansyyttäjä on laatimassaan haastehakemuksessa katsonut, että kolme Suomen kansalaista oli Venäjällä syyllistynyt väärän todistuksen antamiseen viranomaiselle, kun oikeudellisesti merkitykselliset ja totuudenvastaiset, todellista myyntihintaa paljon pienemmät myyntilaskut oli esitetty Venäjän tulliviranomaisille.

Rikoslain 16 luvun 8 §:ssä rangaistavana rikoksena ei ole pidettävä väärän todistuksen antamista Venäjän viranomaisille. Tämän vuoksi asiassa ei annettu syytemääräystä. (422/24/99)

http://66.249.93.104/search?q=cache:o0uDXbR3pOgJ:www.oikeus.fi/vksv/9897.htm Suomen rikosoikeuden soveltamisala&hl=fi&ct=clnk&cd=1

Sillä,
että teon on oltava nimenomaan rangaistavaksi säädetyn, halutaan esitöiden mukaan
korostaa analogia- ja epämääräisyyskieltoa

s.103

Lain soveltaminen, joka perustuu käsitteille annettuun normaalikielen mukaiseen
merkitykseen taikka joka perustuu käsitteille oikeustieteessä, lain esitöissä tai mielui-
ten itse laissa vahvistettuun juridis-tekniseen merkityssisältöön, on sallittua tulkintaa.


Näissä perustelujen koh-
dissa katsotaan rikosoikeudellisesta laillisuusperiaatteesta johtuvan, että rikostunnus-
merkistöjä on tulkittava suppeasti. Myös näiden ennakkopäätösten otsikoissa viitataan
hakusanoina laillisuusperiaatteeseen. Tällä perustelulla on eroa esimerkiksi ennakko-
päätöksissä KKO 1999:51, 2004:64 (kohta 7) ja 2005:53 (kohta 14) käytettyyn peruste-
luun, jonka mukaan rikostunnusmerkistöä ei saa tulkita laajentavasti syytetyn vahin-
goksi; KKO 2004:64:ssä torjutaan säännöksen selkeän kielellisen merkityksen laajen-
taminen.

Brynolf Honkasalon yli 40 vuotta yliopisto-opetuk-
sessa käytetyssä rikosoikeuden oppikirjassa esitetään nuo samat neljä Engischin mai-
nitsemaa tulkintametodia. Honkasalo korosti säännöksen sanamuotoon sisältyvän aja-
tuksen selvittämisen välitöntä yhteyttä säännöksen syntyhistoriaan sekä sen lähi-
säännösten ja -käsitteiden vertailuun

s.104

http://66.249.93.104/search?q=cache:EJ5qjifkU9IJ:www.oikeus.fi/uploads/jcwd31mdume.pdf suppea tulkinta rikos&hl=fi&ct=clnk&cd=10

-------

Eli...Vahingonkorvaus on lähinnä rikosoikeutta (Honkasalo korosti säännöksen sanamuotoon sisältyvän aja-
tuksen selvittämisen välitöntä yhteyttä säännöksen syntyhistoriaan sekä sen lähi-
säännösten ja -käsitteiden vertailuun).

Jos suomalainen jakaa nigerialaiselle p2p-verkolla musaa ja vahinko tapahtuu nigeriassa, niin vahingonkorvauksen osalta ei sovelletaan lex karpelaa vaan nigerian lakia.

Tekijänoikeuslaissa on kielletty jakaminen. Mutta entä jos jakaja-imppaaja ei olekaan suomalainen-suomalainen vaan suomalainen -nigerialainen ja vahinko tapahtuu nigeriassa ? Koska rikosoikeutta lähinnä oleva vahingonkorvaus säännökset sanovat, että vah.korv. sovelletaan nigerian lakia, niin kansalaisille voi olla epäselvää, kumpaa lakia sovelletaan rikosoikeudellisesti. Jos rikosoikeudellinen tulkinta on epäselvä, niin pykälää ei saa soveltaa. Oikeusvarmuus kärsisi. Niimpä katson, että jos imppaaja on muu kuin suomalainen, niin suomen rikoslakia ei sovelleta, vaan imppaaja maan rikoslakia.

Jos jakaminen muualle kuin suomeen olisi haluttu säätää rangaistavaksi, siitä olisi nimenomaa pitänyt erikseen mainita. Muuten oikeusvarmuus kärsii. Näin koska rikosoikeutta lähinnä oleva oikeudenala vahingonkorvauksenkin osalta sovelletaan kys. tap. nigerian lakia.

rikosoikeuden soveltamisala on yleensäkin vahingonkorvaus säännöksiä suppeampaa.

(ei saa ottaa liian tosissaan, en ole varma )