Oliko päätös lopettamisesta helppo, kun saitte tietää raskaudestanne? Entä oletteko pysyneet päätöksessänne?
Minä olin jo ajat sitten päättänyt, etten tule vaarantamaan syntymättömän lapsen terveyttä oman tyhmyyteni takia. Olin polttanut 18 vuotta, kun sain yllättäen tietää olevani raskaana, ja uskokaa tai älkää, tupakointi loppui siihen! :) Tosin myönnettäköön, että 4. päivänä lopettamisesta, ratkesin sen verran, että vedin parit savut sillä seurauksella, että minua rupesi huimaamaan ja tuli paha olo. Mutta sen jälkeen olen savuttomana pysynyt (lähes 3 kk) ja toivon mukaan pysyn odotus- ja imetysajan jälkeenkin. :)
Päätöksessä pysyminen ja lopettaminen yleensäkin oli yllättävän helppoa. Aikaisemmin hädin tuskin pystyin olemaan vuorokauden polttamatta (ja senkin ajan äkäinen kuin mikä...), mutta nyt en ole edes ollut kiukkuinen! En edes huomannut mitään vieroitusoireitakaan, kun olin niin onnellinen tästä raskaudesta! :) Välillä aluksi tuli hetken mielijohteita, että teki mieli polttaa, mutta niin ihmeellisen suuri voima pienen pienellä maha-asukilla oli, etten sitä yhtä kertaa lukuunottamatta antanut himolle periksi, vaan purin hammasta ja pääsin pahimman yli.
Minulla on edelleen tupakka-aski kotona, mutta niin kauan kun se pysyy koskemattomana, pystyn ylpeänä katsomaan itseäni peilistä. :)
Päivä kerrallaan... :)
Rv 18 (17 1)
Minä olin jo ajat sitten päättänyt, etten tule vaarantamaan syntymättömän lapsen terveyttä oman tyhmyyteni takia. Olin polttanut 18 vuotta, kun sain yllättäen tietää olevani raskaana, ja uskokaa tai älkää, tupakointi loppui siihen! :) Tosin myönnettäköön, että 4. päivänä lopettamisesta, ratkesin sen verran, että vedin parit savut sillä seurauksella, että minua rupesi huimaamaan ja tuli paha olo. Mutta sen jälkeen olen savuttomana pysynyt (lähes 3 kk) ja toivon mukaan pysyn odotus- ja imetysajan jälkeenkin. :)
Päätöksessä pysyminen ja lopettaminen yleensäkin oli yllättävän helppoa. Aikaisemmin hädin tuskin pystyin olemaan vuorokauden polttamatta (ja senkin ajan äkäinen kuin mikä...), mutta nyt en ole edes ollut kiukkuinen! En edes huomannut mitään vieroitusoireitakaan, kun olin niin onnellinen tästä raskaudesta! :) Välillä aluksi tuli hetken mielijohteita, että teki mieli polttaa, mutta niin ihmeellisen suuri voima pienen pienellä maha-asukilla oli, etten sitä yhtä kertaa lukuunottamatta antanut himolle periksi, vaan purin hammasta ja pääsin pahimman yli.
Minulla on edelleen tupakka-aski kotona, mutta niin kauan kun se pysyy koskemattomana, pystyn ylpeänä katsomaan itseäni peilistä. :)
Päivä kerrallaan... :)
Rv 18 (17 1)
Vastaukset 5
Vanhimmat
Oli. Ennen esikoista poltin noin kaksi askia punaista malboroa päivässä. Testi kun näyttikin kahta viivaa, loppui tupakanpoltto kuin seinään. Aloitin jossain vaiheessa polttamisen uudelleen, mutta lopetin sen taas kun ryhdyin odottamaan toistani. Se raskaus oli vielä omaa luokkaansa. Mutta vaikka stressasin koko raskauden, itkin ja olin niin väsynyt, että tahdoin vain nukkua, ei tullut mieleenikään polttaa "paria hermosauhua". Kuinka ihmeessä se olisi muka stressiä helpottanut. Silloin stressin lisäksi lapsi olisi kärsinyt myrkyistä. Hienoa...
Nyt olin satunnaispolttaja, mutta ei ole tullut mieleenikään polttaa enää, kun sain tietää tästä kolmannesta. Minä olen vastuussa tästä ja siksi vastuuni myös kannan. Tupakka oli minun iloni, ei lapsen. Nyt miehenikin lopetti tupakan polton. Neljäntoista vuoden tupakkauran jälkeen. Tuosta vain, yhtenä aamuna ilmoitti, että nyt riitti. Istui kotona kaksi ensimmäistä päivää ja oli kuin perseelle ammuttu sonni. Sitten se vain helpotti. Kolme viikkoa, eikä ainuttakaan tupakkaa! :)
Olen sinusta ylpeä. 18-vuotta ja lopetus seinään! :) Todella ylpeä. Jatkoja Hekate ja onnellista odotusta!
Moi! Olin aloittanut polttamisen tosi aikaisin, 12-vuotiaana. Lopetin kun sain tietää olevani raskaana, eli ehdin polttaa 10 vuotta.
Tein testin silloin torstaina ja pe aamuna poltin vielä ennen töihin lähtöä nautinnollisen "jäähyväis" aamutupakan, sitten laastari käteen ja töihin. Oli semmoisia 16:n tunnin laastareita jotka otetaan yöksi pois. Käytin niitä yhden viikon ja sen jälkeen en ole mitään käyttänyt. Varmaan helpotti se kun mieheni lopetti samalla, hän kyllä käytti nuuskaa ensin hetken.
Tupakan haju on lopettamisen jälkeen ruvennut ällöttämään, välillä tuntuu ettei saa happea jos joku polttaa vieressä. Meillä on myös jäänyt muutama aski tupakkaa kaappiin kun saatiin just ennen lopettamista ulkomailta tuliaisia, kai ne pitäis johonkin sieltä heivaa kun ei niillä mitään tee :)
Nyt olen rv 30 enkä ole tupakkaan koskenut. Ja toivottavasti en koskekaan enää.
22 vuotta tuli vedettyä ja heti lopetin kun kuulin raskaudesta.Nyt lapsi 3kk ja vuoden polttamatta!Koskaan enää en aijo tupakoida ja olen iloinen päätöksestäni :)!
Nyt meneillään rv 26 5 ja tupakat pysyneet poissa sekä käytöstä että mielestä :)
Pahaa tekee katsoa kun miehen veljen vaimo tupruttelee tupakkia ja hän vasta toisella kuukaudella.. mutta jokainen tekee niinkuin haluaa..
Poltin n.5vuotta, mutta lopetin samana päivänä kun sain tietää olevani raskaana. Tupakan savu on ällöttänyt minua siitä lähtien, joten ei todellakaan ole ollut vaikeata olla polttamatta. En aio alkaa polttamaan enään lapsen synnyttyäkään, koska tuntuu niin helpolta olla ilmankin.