Kuinka paljon oikein nippeli tietoa pitää osata ulkoa? Käsitykseni oli, että pääsykokeessa haetaan laajojen kokonaisuuksien hallitsemista ja ymmärtämistä; sen sijaan, että keskityttäisiin pilkun nussimiseen. 2005 vuoden pääsykokeessa tehtävä 11 a) on hyvä esimerkki tästä. Pitäisi laskea potilaan efektiivinen annos. Eli ei mitään kummallista, mutta tehtävässä oletetaan, että elin kohtaiset painotus kertoimet osattaisiin ulkoa. Lukujen opettelu ulkoa ei mielestäni ole kovin järkevää! Mutta mutta siis kysymys oli, että kuinka paljon tämän tyyppistä nippeli tietoa olisi tankattava ja olisiko kokeneemmilla antaa vinkkiä, että mitä nippeleitä erityisesti kannattaisi opetella?
Lääkkiksen pääsykokeesta?!?
neo*
265146
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 26
Vanhimmat
Kielen Kertaus Kurssi Vaikka; Kaksikin.
Se on lääkis, ei lääkkis.
Katso ihmeessä vanhoja pääsykokeita mitä kaavoja yms. siellä on annettu valmiiksi, ja päättele itse mitä kannattaa opetella.
osaa, sinä alkuperäinen kysyjä. Muutama kielipoliisia leikkivä sattunut taas sopivasti paikalle:D
Käsittääkseni kirjoittaja hakee lääk(k)ikseen, ei Suomen kielen laitokselle?
Se on ihan jokaisen oma asia minkä tasoista suomea jaksaa kirjoittaa. Jos virheet häiritsevät, älä lue!
Veikkaisin että 80% viesteistä koostuu näiden äidinkielen opettajien paskantärkeistä kommenteista! Kerrassaan hupaisaa.
Kun huomautin että se on lääkis eikä lääkkis, ei todellakaan tarkoita että olisin kielipoliisi. :) Ajattelinpa vaan että tuo olisi ihan hyvä tietää jos on kyseiseen tiedekuntaan hakemassa.
Jo otsikkoon pitäisi merkitä, minkä tasoista tekstiä on tulossa, koska nopeampi lukija ehtii muutamassa sekunnissa lukaista koko viestin ja joutuu kärsimään ihan kohtuuttomasti äidinkielen riepottelusta. Ehdotus eteenpäin Suomi24:lle!
Lääkikseen päässeillä on kyllä keskimäärin niin erinomainen oppimiskyky, että kirjoitustaito tarttuu takkiin ihan suuremmin yrittämättä. Kun sen on kerran sitten oppinut, se näkyy huonoimmissakin vappuaamun raapustuksissa.
>Lääkikseen päässeillä on kyllä keskimäärin niin >erinomainen oppimiskyky, että kirjoitustaito >tarttuu takkiin ihan suuremmin yrittämättä. Kun sen >on kerran sitten oppinut, se näkyy huonoimmissakin >vappuaamun raapustuksissa.
Valitettavasti ei se lääkisläistenkään suomi aina mallikelpoista ole, ne iljettävät "ketä sen teki" -tyyppiset virhepronominit ja "toimenpiteet onnistui" -tyyppiset monikkovirheet ovat peruskauraa ihan loppuvaiheenkin opiskelijoiden potilasasiakirjamerkinnöissä (sic!)
Ei niitä pitänyt osata ulkoa. Kudoskohtaiset painotuskertoimet löytyivät kaavakokoelmasta. Ja säteilyn painokerroin oli tehtävässä 1.
Ei todellakaan vaadita mitään laajojen kokonaisuuksien hallintaa, vaan juuri tuollaista nippelitietoa. Eräskin vuosi kysyttiin paine-eroja jossain soluissa, kudoslesteessä, kapillaareissa jne. Ja piti piirtää diagrammi niistä. Ja eräänä vuonna taas piti muistaa eri värien aallonpituusalueet ulkoa. Kaikkea sitä. Sisään muka pyritään saamaan ne jotka osaavat, mutta tuollaisissa tapauksissa sisään pääsevät ennemminkin juuri ne hauki-on-kalat.
Niin siis kyseisessä tehtävässä piti osata hapen osapaineet suurinpiirtein oikein. Ei mielestäni liikaa vaadittu. Sitäpaitsi melko oleellinen asia...
En nyt halua pahoittaa mieltäsi, mutta ei kannatta varmaan asettaa odotuksia liian korkealle. Ihan ensimmäinen asia, joka hakijan kannattaa ottaa selville, on hakukohteen nimi. Seuraavana kannattaa varmaan mietiskellä ihan omassa päässänsä, että miksi tällaista tietoa pääsykoekirjassa annetaan ja mihin sillä pyritään. Ei kovin hyvää lupaa, jos näinkin yksinkertainen ongelma tuottaa päänvaivaa. Tulee muuten vaikea pääsykoe, jos aiot ihan ilman kaavakokoelmaa pärjätä.
niistä nippelitiedoista, mutta ne on tietysti osattava asettaa oikeaan yhteyteensä - siinä tarvitaan sitä kokonaisuuksien hallintaa. Mutta kun katselee kuinka pääsykokeita on pisteytetty, niin se menee yleensä niin, että jostain tietysti pikkuasiasta on saanut esimerkiksi 0,25 tai 0,5 tai jopa 1,0 pistettä. Eli mitä tarkemmin osaa sen asian selostaa ja mitä enemmän sinne niitä nippelitietoja laittaa, sen enemmän pisteitä saa.
Tuohan on ihan selvä - jos mitattaisiin vain kokonaisuuksien hallintaa, niin melkein kaikki saisivat suunnilleen samat pisteet. Mutta kun pisteytetään ne nippelitiedot, niin saadaan niistä mukava hajonta.
Ja se on selvä, että joka lääkiksen pääsykokeissa koettaa vastata yo-reaalin edellyttämällä tavalla ilman yksityiskohtaisia tietoja ja kokonaisuus halliten, hän ei lääkikseen pääse - niitä pisteitä antavia nippelitietoja ei ole riittävästi.
No onneksi en oo hakemassa äidinkieltä opiskelemaan ja eiköhän ne apteekisssa tästä räpellyksestä selvää saa.. Pääsykoe vaatimuksiin ei käsittääkseni kuulu suomen kieliopin hallitseminen... Lisäksi joku ihmetteli, että jos on kirjoittaminen nuin huonoa niin voiko sitä osata sitten ylipäätänsä mitään - voi osata. Omassa kaavastossani ei ainakaan nuita painotuskertoimia sattunut olemaan... Alkaa itsellä olemaan toi kokonaisuus aika hyvin hanskassa ja sitä mietiskelin että paljonko juuri joidenkin tiettyjen lukuarvojen ulkoaopettelua pitää harrastaa...Totta kai se ero pitää jossain tehdä, mutta mielestäni tämä ero voitaisiin tehdä vaikka vaativilla laskutehtävillä, eikä millään nippeleillä... kiitos asiallisista viesteistä
Kuulehan ressukka, olet vielä harvinaisen naivi. Kyllä lääkärin kirjoitustaidosta pääsee ennen muuta "nauttimaan" ihan muut tahot kuin apteekit, sillä lääkärit kirjoittavat laajoja lausuntoja päivittäin potilaille, Kelaan ym., ja yo:sta et ulos pääse, ellet kirjoittaa osaa (kypsyysnäyte). Joten harjoittelemaan kirjottamista!
Mutta tää keskustelu on eksyny niin paljon aiheestaan, että omalta osaltani suljen tämän keskustelun tähän ja käytän tämänkin ajan itse oleelliseen, kun täällä ei tunnu löytyvän muita kuin turpansa soittajia..
naiivi, ei naivi ;)
on kyllä naiivi, mutta eikös naivi ole sen vanha käyttömuoto, joten en alkaisi keskustelupalstakielessä sen käytöstä moittimaan. Vertauskohde: fasismi - fascismi. Vanhat muodot kuulostavat yleensä hauskemmilta kuin uudet.
Ja helvetin iso kiitos teille pilkun nussioille... Teidän ansiosta motivaationi nousi jälleen yhden asteen korkeammalle... Pitää siis alkaa itsekkin tässä kuukaudeksi pänttäämään kirja sanasta sanaan ulkoa..
Opetelkaa, jumalauta käyttämään J-kirjainta!
Et nyt ottanut huomioon, että neo saattoi ihan tarkoituksella kirjoittaa nussioista eikä nussijoista. Nussika on harvinainen Madagaskarin maasika Nusin maakunnasta. Neo siis vain osoitti sivistyneisyytensä.
Kaavat ja tarvittavat luonnonvakiot annetaan monisteena kokeessa, mutta ilman selityksiä. Eli: ulkoa niitä ei tarvitse osata, mutta symbolien selitykset on pakko opetella.
Sitä gammasäteilyn painotuskerrointa ei annettu kaavakokoelmassakaan. Tosin kuka tahansa nuijapää olisi tuossa tapauksessa todennäköisimmin käyttänyt kerroitna 1 vaikka ei olisi tiennytkään että se painotuskerroin oli 1.
Voin vain omasta puolestani todeta, että koskaan en ole opiskellessani keskittynyt pikkuasioihin ja hyvin olen pärjännyt - niin pääsykokeissa kuin myöhemmissäkin lääkiksen opinnoissa. Hankaluushan on tietenkin siinä, että kuinka erottaa ne olennaiset asiat kaiken sen tietotulvan joukosta. JOSKUS ne pienet asiat voivat olla tärkeitä. Mieti siis asiayhteyksiä ja keskity kaavoissa ymmärtämään mistä ne johdetaan. Näin vältät turhan ulkoaopettelun. Onnea ja itsevarmuutta pääsykokeeseen!
Miksi siitä lääkiksen pääsykokeesta nostetaan täällä aina niin suurta mellakkaa. Ei se koe mikään kummonen ole! Jos jaksaa uurastaa ja lukea kunnolla, niin kyllähän sinne pääsee apinakin. Oli sitten kunnostautunut äidinkilen opinnoilla tai ei. Itse luin muutama vuosi sitten lääkiksen pääsykokeeseen intensiivisesti lähes puoli vuotta ja pääsin ekalla sisään. Lopetin koulun kuitenkin vuoden päästä, koska se EI TODELLAKAAN OLLUT SITÄ MITÄ HALUSIN. Onneksi tajusin hyvissä ajoin, etten tuhrannut resurssejani enempää egopuustaajien keskuudessa.
Seuraavana vuonna päätin pyrkiä lukemaan psykologiaa ja olen enemmän kuin tyytyväinen vaihdokseen, koska pääsin kovalla uurastuksella myös sinne sisälle - ja sillä tiellä olen ja pysyn. Ja täytyy sanoa, että siinä kokeessa piti todellakin hallita asiat todella hyvin - pelkkä pääsykoekirjan hallinta ei riitä yhtään mihinkään.
Koska se on tällä hetkellä se ala jolla on kovin yleinen sosiaalinen status myyttisen hyvän palkkauksensa vuoksi.
Voi ostaa merkki vaatteita urheilu auton ja oma koti talon. Sixi voi aluxi surffailla läpi perus koulun ja luk ion ja sit vaan panostaa ja juo energia juomaa niin päässee sis sään lääkkk kikseen. On niinku herr doktor tai emDii ja niinku silleen.
Entä kuinka hyvin anatomia pitää hallita? Osaan kyllä elimet ja muut suuremmat kokonaisuudet, mutta esim. hermosto tuottaa suuria vaikeuksia punoksineen ja epäloogisine hermotusalueineen.
No noi pitäis melko hyvin oppia...mut eihän niitä tosiaan täydellisesti tarvi osata pääsykokeessa.
Jos joku asia tuntuu sinusta vaikealta, on se sitä varmaan myös muille. Niitä asioita kokeessa on järkeä kysyä, sillä niistähän suurimmat erot tulevat, ei niistä pilkunviilauksista. Näin ainakin itse toivon, sillä osaamalla vaikean asian hyvin, saa etumatkaa muihin hakijoihin.