nuorten yleistietämys

eri mieltä. Jos kysyt esim. joltain yläasteen käyneeltä jotain Suomen historian merkittävimmistä päivämääristä (itsenäisyys, talvisota ym.) eivät he tiedä yhtään mitään. Samoin yksinkertaiset jako- ym. laskut ovat täyttä hepreaa.

prokuraattori kirjoitti:

eri mieltä. Jos kysyt esim. joltain yläasteen käyneeltä jotain Suomen historian merkittävimmistä päivämääristä (itsenäisyys, talvisota ym.) eivät he tiedä yhtään mitään. Samoin yksinkertaiset jako- ym. laskut ovat täyttä hepreaa.

ainakin se, että nykyhistorianopetuksessa ei pidetä keskeisenä sellaista ulkoaosaamista, jossa jotkut pävämäärät ja kuninkaiden nimet piti osata luetella. Nykyään pidetään tuollaista knoppitietoa tärkeämpänä historiallisten prosessien ja syy-seuraussuhteiden ymmärtämistä.
Yksinkertaisten jako- ym laskut lasketaan nykyisin koneella, joka löytyy yleensä jokaisen koululaisen taskusta.
Nykykoululainen osaa todennkäköisesti paremmin vieraita kieliä kuin entisajan koululainen. Voi olla että hänen kielioppinsa ei ole täydellistä, mutta hän kykenee käyttämään kieltä ja uskaltaa puhua sitä kun ei tarvitse miettiä koko ajan että onko tämä nyt en- vai ett-sukuinen.

Nykykoululaisella on myös laajemmat tiedot maantieteestä, biologiasta, musiikista, kuvataiteista, äidinkielestä, uskonnoista, fysiikasta, kemiasta jne kuin 30 vuoden takaisella koululaisella keskimäärin oli.

Ismo kirjoitti:

ainakin se, että nykyhistorianopetuksessa ei pidetä keskeisenä sellaista ulkoaosaamista, jossa jotkut pävämäärät ja kuninkaiden nimet piti osata luetella. Nykyään pidetään tuollaista knoppitietoa tärkeämpänä historiallisten prosessien ja syy-seuraussuhteiden ymmärtämistä.
Yksinkertaisten jako- ym laskut lasketaan nykyisin koneella, joka löytyy yleensä jokaisen koululaisen taskusta.
Nykykoululainen osaa todennkäköisesti paremmin vieraita kieliä kuin entisajan koululainen. Voi olla että hänen kielioppinsa ei ole täydellistä, mutta hän kykenee käyttämään kieltä ja uskaltaa puhua sitä kun ei tarvitse miettiä koko ajan että onko tämä nyt en- vai ett-sukuinen.

Nykykoululaisella on myös laajemmat tiedot maantieteestä, biologiasta, musiikista, kuvataiteista, äidinkielestä, uskonnoista, fysiikasta, kemiasta jne kuin 30 vuoden takaisella koululaisella keskimäärin oli.

kuin keskustelun aloittaja. Et voi olla tosissaan sanoessasi että yksinkertaiset laskutoimitukset voi hoitaa koneella!!! Kuljetko aina laskukone taskussasi. Ja mitä ulkoaosaamiseen tulee niin tietyt päivämäärät täytyy jokaisen sivistyneen ihmisen tietää. Biologiaa, maantietoa ym. aineita, joita mainitsit, on koulussa luettu aina. Siitä olen samaa mieltä että nykynuoriso osaa paremmin vieraita kieliä kuin aikaisemmat sukupolvet. Ehkä juuri yletön kieltenopiskelu onkin syynä siihen, että varsinaisen tiedon hankkiminen jää vähemmälle. Kielihän on kuitenkin loppujen lopuksi vain viestinnän väline. Eihän siinä ole mitään tolkkua että jotkut kirjoittavat yo-kirjoituksissa äidinkielen lisäksi lähinnä vain vieraita kieliä.

yo mallia -80 kirjoitti:

kuin keskustelun aloittaja. Et voi olla tosissaan sanoessasi että yksinkertaiset laskutoimitukset voi hoitaa koneella!!! Kuljetko aina laskukone taskussasi. Ja mitä ulkoaosaamiseen tulee niin tietyt päivämäärät täytyy jokaisen sivistyneen ihmisen tietää. Biologiaa, maantietoa ym. aineita, joita mainitsit, on koulussa luettu aina. Siitä olen samaa mieltä että nykynuoriso osaa paremmin vieraita kieliä kuin aikaisemmat sukupolvet. Ehkä juuri yletön kieltenopiskelu onkin syynä siihen, että varsinaisen tiedon hankkiminen jää vähemmälle. Kielihän on kuitenkin loppujen lopuksi vain viestinnän väline. Eihän siinä ole mitään tolkkua että jotkut kirjoittavat yo-kirjoituksissa äidinkielen lisäksi lähinnä vain vieraita kieliä.

Minäkin kirjoitin v -80, vai onko syntymävuotesi? Oletko koskaan katsonut millaisia kysymyksiä nykyisissä ylioppilaskokeissa oikein nuorille tehdään? Minä olen ja epäilen vahvasti, että en olisi vuoden 1980 tiedoillani menestynyt kokeessa. V 80 sain yleisarvosanan laudatur.

Laskukone kulkee nykyään kyllä taskussani vaikka nimitänkin sitä kännykäksi. Biologiaa ym aineita opiskeltiin kouluissa ennenkin mutta oppisisällöt ovat nykyään toista kuin ennen.

Nykypäivän maailmassa tarvitaan monissa työtehtävissä nimenomaan hyvin erikoistunutta tietoa. Koulussa onkin tärkeämpää hankkia ja kehittää tiedonhankinnan keinoja, jotta kykenee sitten jatko-opinnoissa kehittymään huippuosaajaksi.

Yleissivistys on käsite, joka merkitsee eri ihmisille hieman eri asioita. Sinulle se tarkoittaa mm. joidenkin päivämäärien ulkoa osaamista. Minusta taas vuosiluvut ja päivämäärät ovat keino jäsentää aikaa, niiden avulla voi hahmottaa mikä tapahtui ensin ja mikä sitten eli vaikkapa tarkastella kausaalisuhteita. Myöhemmin tapahtunut ei varmaankaan ole aiheuttanut aiemmin tapahtunutta jne.

Ismo kirjoitti:

Minäkin kirjoitin v -80, vai onko syntymävuotesi? Oletko koskaan katsonut millaisia kysymyksiä nykyisissä ylioppilaskokeissa oikein nuorille tehdään? Minä olen ja epäilen vahvasti, että en olisi vuoden 1980 tiedoillani menestynyt kokeessa. V 80 sain yleisarvosanan laudatur.

Laskukone kulkee nykyään kyllä taskussani vaikka nimitänkin sitä kännykäksi. Biologiaa ym aineita opiskeltiin kouluissa ennenkin mutta oppisisällöt ovat nykyään toista kuin ennen.

Nykypäivän maailmassa tarvitaan monissa työtehtävissä nimenomaan hyvin erikoistunutta tietoa. Koulussa onkin tärkeämpää hankkia ja kehittää tiedonhankinnan keinoja, jotta kykenee sitten jatko-opinnoissa kehittymään huippuosaajaksi.

Yleissivistys on käsite, joka merkitsee eri ihmisille hieman eri asioita. Sinulle se tarkoittaa mm. joidenkin päivämäärien ulkoa osaamista. Minusta taas vuosiluvut ja päivämäärät ovat keino jäsentää aikaa, niiden avulla voi hahmottaa mikä tapahtui ensin ja mikä sitten eli vaikkapa tarkastella kausaalisuhteita. Myöhemmin tapahtunut ei varmaankaan ole aiheuttanut aiemmin tapahtunutta jne.

siis v.-80 kuten sinäkin. En kyllä ymmärrä miten tämän päivän kirjoitukset olisivat vaativampia. Tosin asteikon yläpäähän on lisätty yksi ylim. arvosana joten laudaturin saaminen on vaikeampaa. Totta kai jos katsot lehdestä tämän päivän kysymyksiä niin eihän niihin tietysti pystyisi vastaamaan koska asiat unohtuvat ja kurssikirjat vaihtuvat. Tämä ei tarkoita että tämän päivän kokeet olisivat vaativampia. Esim. kielikokeiden perusrakenne on sama kuin silloinkin, samoin reaaliaineiden. Äidinkieli lienee nyt hankalampi aineistokokeineen. Olen kyllä edelleen sitä mieltä että jokaisen tulisi tietää milloin Suomi itsenäistyi ja viimeiset sodat alkoivat. Samoin yksinkertaiset laskutoimitukset pitäisi osata ilman kännykän esilleottoa. Kysyin kerran eräältä yläasteen käyneeltä järkevän oloiselta sukulaispojalta em. asioita historian alalta ja sain aivan naurettavia vastauksia. Mitenkähän hänkin oli selvinnyt koulusta ja vieläpä kohtalaisin arvosanoin.

yo -80 kirjoitti:

siis v.-80 kuten sinäkin. En kyllä ymmärrä miten tämän päivän kirjoitukset olisivat vaativampia. Tosin asteikon yläpäähän on lisätty yksi ylim. arvosana joten laudaturin saaminen on vaikeampaa. Totta kai jos katsot lehdestä tämän päivän kysymyksiä niin eihän niihin tietysti pystyisi vastaamaan koska asiat unohtuvat ja kurssikirjat vaihtuvat. Tämä ei tarkoita että tämän päivän kokeet olisivat vaativampia. Esim. kielikokeiden perusrakenne on sama kuin silloinkin, samoin reaaliaineiden. Äidinkieli lienee nyt hankalampi aineistokokeineen. Olen kyllä edelleen sitä mieltä että jokaisen tulisi tietää milloin Suomi itsenäistyi ja viimeiset sodat alkoivat. Samoin yksinkertaiset laskutoimitukset pitäisi osata ilman kännykän esilleottoa. Kysyin kerran eräältä yläasteen käyneeltä järkevän oloiselta sukulaispojalta em. asioita historian alalta ja sain aivan naurettavia vastauksia. Mitenkähän hänkin oli selvinnyt koulusta ja vieläpä kohtalaisin arvosanoin.

Olet varmaan oikeassa siinä, että yo-tutkinto ei ole sinänsä vaativampi kuin ennen, mutta tehtävät ovat luonteeltaan hyvin erilaisia. Nykyään asioiden ulkoa muistaminen ei riitä, vaan tietoa täytyy osata soveltaa. Esimerkiksi historian kysymyksissä on aina dokumentteja ja taulukoita joita täytyy osata tulkita. Nykyajan koululaisia yritetään opettaa tuohon tiedon tulkintaan ja arviointiin pienestä pitäen.

"...yksinkertaiset laskutoimitukset pitäisi osata ilman kännykän esilleottoa."

Olen samaa mieltä, mutta kun apuvälineet on niin helposti saatavissa niin kyllähän niitä käytetään.

Mutta kultaako aika muistot, oppivatko meidänkään aikanamme kaikki niitä historian tärkeitä vuosilukuja ja päivämääriä? Nämä tietyt luvuthan toistuvat säntillisesti koko ajan tiedotusvälineissä niin että voihan olla että moni on oppinut ne lopulta vasta aikuisena. Saattaa sukulaispoikasikin ne vielä oppia, varsinkin kun on järkevän oloinenkin. Poikaa ei ehkä historia niin kiinnosta ja asiat on unohtuneet sen jälkeen kun niitä on kokeessa kysytty.

Mieleeni tuli myös sellainen asia, että jos kuljit lukioonvielä reittiä kansakoulu - keskikoulu, etkä siis ehtinyt peruskouluun mukaan niin ne sinun koulukaverisi siellä keskikoulussa olivat valikoitua sakkia. Peruskoulussahan ovat kaikki, joten nykyisen peruskoulun vaatimustaso ei tietenkään voi olla yhtä kova kuin mitä vanhan keskikoulun oli. Se porukka joka silloin jatkoi kansakoulusta kansalaiskouluun jäi kyllä paljon vähemmälle tietopuoliselle opetukselle.

Vähänkö repesin kun katoin tota jaksoa! Pari kertaa on tainnu joku voittaa 0€. Ne on kaikkein parhaita jaksoja..! Mutta ei se yleisö välttämättä tyhmää ole, äänestävät kiusallaan väärin kun on niin tyhmä kysymys :)

selvä provohan tämä oli. ihmetyttää vaan että mitä tyydytystä tuokin saa tästä