Eli tilanne mikä minulla on tiedossa:
Seukkasin 10kk ex-tyttöystäväni kanssa ja erosimme viime elokuun alussa, ja tyttöystävä ilmoittikin minulle joulun alla että on raskaana ja lapsi voi ehkä olla minun ja uskookin että on. Alullepanoaika on siis suunnilleen siinä heinäkuun lopussa, elokuun alussa.
Siihen aikoihin hän kuitekin juoksenteli öitä muualla ja uskon että hänellä oli suhteita, hän itse myönsikin että niitä oli aivan minun jälkeeni samalla viikolla eron jälkeen.
Suhtautumiseni asiaan on suoraan sanoen se että epäilen hänen haluavan vaan hajottaa nykyinen suhteeni ja minut takaisin, haluten samalla rahani ja perintöni lapselleen. Itse vastustan isyystestiin menoa ja olen tehnyt selväksi etten halua olla kummankaan kanssa enään koskaa tekemisissä, oli minun tai ei.
Mitä vaihtoehtoja / oikeuksia minulla on?
Seukkasin 10kk ex-tyttöystäväni kanssa ja erosimme viime elokuun alussa, ja tyttöystävä ilmoittikin minulle joulun alla että on raskaana ja lapsi voi ehkä olla minun ja uskookin että on. Alullepanoaika on siis suunnilleen siinä heinäkuun lopussa, elokuun alussa.
Siihen aikoihin hän kuitekin juoksenteli öitä muualla ja uskon että hänellä oli suhteita, hän itse myönsikin että niitä oli aivan minun jälkeeni samalla viikolla eron jälkeen.
Suhtautumiseni asiaan on suoraan sanoen se että epäilen hänen haluavan vaan hajottaa nykyinen suhteeni ja minut takaisin, haluten samalla rahani ja perintöni lapselleen. Itse vastustan isyystestiin menoa ja olen tehnyt selväksi etten halua olla kummankaan kanssa enään koskaa tekemisissä, oli minun tai ei.
Mitä vaihtoehtoja / oikeuksia minulla on?
Vastaukset 46
Vanhimmat
.. ettei sinulla ole "vaihtoehtoja" tämän asian suhteen. Isyys-testiin sinun on pakko mennä. Jos et mene sinne omasta vapaasta tahdostasi, käyvät poliisit sinut hakemassa.
Jos et ole isä, kaikki on sitten ihan hyvin kannaltasi katsottuna. Mutta mikäli olet, voithan olla tapaamatta lastasi, kukaan ei voi sinua siihen pakottaa. Mutta onko se nyt sitten järkevää? Oletko todella sitä mieltä, että on viattoman lapsesi vika että tämän äiti ei halunnut tehdä esim. aborttia ja halusi synnyttää vasten isän tahtoa? Jos olet mies ja yhtään inhimillinen, niin älä anna lapsesi kärsiä toisten virheiden ja valintojen vuoksi.
Eihän tämän tarvitse nykyistä suhdettasi rikkoa. Oletko jutellut nykyisesi kanssa asiasta? Kannattaisi ehkä. Sillä halusit tai et, joudut maksamaan elatusmaksuja lapsesta, mikäli se nyt on sinun. Eikö olisi mukavempaa maksaa lapsesta johon on yhteydessä. Ei se tarkoita sitä, että sinun pitäisi olla kovinkaan läheisissä väleissä lapsen äitiin. Parempihan niin olisi, mutta ainahan ei voi kaikkea saada.
Harkitse asioita tarkkaan. Lapsihan ei ole mitään väärää tehnyt ja häneltä ei ole mielipidettä kysytty. Lapsi on aina viaton!
Olen kyllä keskustellut nykyisen tyttöystäväni kanssa asiasta ja kummatkin ovat samaa mieltä että minun on parempi olla tapaamatta heistä kumpaakaan, sen verran olen katkera, vihainen ja ikuisesti heille vihainen tästä. Lapsen kannalta on oikeasti parempi etten tapaa häntä.
Jos testi osoittaa suuntaani, kaupunki makselee elatusta kunnes minulla on siihen varaa ja sitten kun pystyn, hoidan ne omasta pussistani sen loput vuodet ja goodbye. Pitää vaan sitten omaisuusasiat hoitaa niin ettei sille jää perinnöistä ja omaisuuksista melkein mitään.
onpa hei hieno asenne sulla! noinko ajattelet lapsesta, joka voi siis olla omaa lihaa ja vertasi? eihän se nyt helkkari sen lapsen vika ole, mihin tilanteeseen sattuu syntymään! vanhempiaan kun ei valitettavasti voi valita!
ja vaikka lapsen äiti olisikin millainen jakorasia tai valehtelija tahansa, niin EI SE SEN LAPSEN VIKA OLE! toivon ihan jo lapsen kannalta kyllä, että hänen isäkseen paljastuisi joku muu, joka saattaisi olla kypsempi tulevaan isän rooliinsa. kaikkea sitä maa päällään kantaa!
"sen verran olen katkera, vihainen ja ikuisesti heille vihainen tästä"!! siis et oikeesti oo tosissas! mitä se lapsi on sulle tehny ansaitakseen sun vihan?? kuule vihaa vaan ittees kun et osannu pitää huolta ehkäsystä aikoinas!
ARGH!
kirjoitit että "Suhtautumiseni asiaan on suoraan sanoen se että epäilen hänen haluavan vaan hajottaa nykyinen suhteeni ja minut takaisin, haluten samalla rahani ja perintöni lapselleen." ja toisessa viestissäsi että "Jos testi osoittaa suuntaani, kaupunki makselee elatusta kunnes minulla on siihen varaa ja sitten kun pystyn, hoidan ne omasta pussistani sen loput vuodet ja goodbye."
kysynkin vaan että jos helkkari sentään varaton olet, niin miten kuvittelet että ex-tyttöystäväsi rahankiilto silmissä on sinua isyydestäsi tilille vaatimassa?? hei haloo! kävikö mielessäsi, että ehkä hän halusi antaa sinulle mahdollisuuden tietää/tutustua mahdolliseen tulevaan lapseesi? ehkä hän vain haluaa tarjota lapselleen mahdollisuuden isään? kyllä ihmiset monesti haluavat tietää, jos heillä on mahdollisesti jälkikasvua.
jos ex-tyttöystäväsi olisi jättänyt kertomatta mahdollisesta isäksitulostasi niin olisin muutaman vuoden päästä ollut täällä palstalla itkemässä menetettyä aikaasi lapsesi kanssa.
olemme olleet riidoissa erosta asti, kumpikin vihaa toista, pieniä romanttisia muistoja on exäni yrittänyt viljellä ja selittänyt että hän voi ottaa huoltajuuden ja ei tarvitse nähdä jos en halua jne, kunhan lapsi saa minun elatuksen ja omaisuuden nimiinsä. se on hänelle tärkeintä. olkoon sitten niin.
muttä välit ovat niin tulehtuneet ja vahinko on vahinko joka tulee pilaamaan elämäni seuraavat 18 vuotta. minulla ei ole pienintäkään mielenkiintoa kumpaakaan kohtaan, en laske sitä äpärää lapsekseni, vaikka saattaisi biologisesti sitä olla. sitten kun se on haluttu, rakastettu ja suunniteltu niin asia on eri.
se vaan tässä tapauksessa on niin. jos tietäisit tilanteen ja henkilön paremmin niin ymmärtäisit.
en toki tunne tilannetta tai ihmistä sen tarkemmin, mutta kuten jo sanoin, SE EI OLE SEN LAPSEN VIKA MIHIN TILANTEESEEN HÄN SYNTYY!!
olisit pitänyt huolen ettei moista "vahinkoa" pääse sattumaan ja kantaisit nyt hyvä ihminen vastuusi virheistäsi (siis mikäli nyt satut isä olemaan)! ajattelepa miltä tästä lapsesta mahtaisi tuntua isompana, jos hän saa kuulla noita äpäräjuttujasi ja sitä että pilasi isänsä elämän? voi p*****e sentään! miltä itestäs tuntuis vastaavassa tilanteessa?
se, että se lapsi on saanut alkunsa on SINUN ja exäsi virhe, EI LAPSEN! koita takoa tämä kaaliisi! ja toivottavasti todella kypsyt henkisesti ainakin 20 vuotta ennen kuin edes puhut perheenlisäyksestä missään muodossa! piuhat sulta pitäs katkaista, niin ei pääsis "vahinkoja" sattumaan!
ja sori vaan kärkkäät mielipiteeni, mutta ne on varmaan nämä RASKAUDEN MUKANAAN TUOMAT HORMONIT jotka saa minut näkemään punaista!!
tätä samaa kaikki toitottaa että ei sen vika ei sen vika, mutta se silti on nyt tullut ja jos on minun, aiheuttaa minulle harmia, joka on meidän molempien syy, kyllä kyllä.
en voi rakastaa sitä lasta silti. itselläni ei koskaan ole ollut isää enkä tiedä hänestä mitään. enkä haluakkaan. että tiedän kyllä miltä tuntuu. ei paljon miltään.
mutta niin. testeihin siis, ja jos huono tuuri käy, maksan seuraavat 17-18 vuotta sitten elatusta. ei siinä kai muuta voi. pieni hinta kai siitä jos saan jatkaa omaa elämääni rauhassa.
kun lapsi syntyy ja jos se sitten testeissä sinun jälkeläiseksesi paljastuu, niin anna hyvä ihminen tuolle pienelle ihmisen alulle mahdollisuus!
käy tapaamassa lasta edes kerran ja jos et häntä sylissä pitäessäsi mitään tunne, niin sitten ei kai voi mitään. mutta mitä menetät, jos tutustut lapseesi, kun kuitenkin hänet tulet sen 18 vuoden ajan muistamaan? miksi pitäisit lastasi vain yhtenä rahanmenon kohteena, kun voisit saada/antaa hänelle niin paljon enemmän?
ja haistata piupaut exällesi, ei sinun hänen kanssaan tarvitse olla kuin jonkinlaisissa väleissä ja voit tehdä hänelle selväksi sen ettei teistä enää mitään tule. sanot että siedät häntä vain ja ainoastaan lapsen vuoksi.
älä kadu myöhemmin sitä että menetit tilaisuuden olla läsnä lapsesi elämässä. ajattele ja totuttele asiaan rauhassa. ei vältämättä nyt, vaan vaikka sitten jos isyytesi vahvistuu. älä tuomitse pientä viatonta nyyttiä jostain, mihin hän ei itse ole voinut milläänlailla vaikuttaa.
kysyn vain, että mitä menetät tutustumalla lapseesi?
kun en halua tutustua. kuten sanoin, en laske häntä lapsekseni. ja en halua olla missään tekemisissä lapsen äidin kanssa, ja lapsen kanssa tekemisissä oleminen olisi juuri sitä. ja minulla on jo uusi suhde ja elämän vaihe menossa jonka suunnitelmiin ei kuulu entisen suhteen avioton vahinkolapsi.
tämä on kovaa tekstiä mutta tässä tilanteessa ainoa ratkaisu. olisi varmasti liian kova paikka nykyiselle naisellenikin jos enää edes tapaisin exääni. sen verran paha tapaus kuitenkin se henkilö ja suhde.
menetän siis periaatteeni, nykyisen elämäni, tulevaisuuteni.. kaiken minkä varaan olen suunnitellut ja rakentanut nyt. en halua palata takaisin.
joo. anna sitten olla. kyllä ihmettelen miten voit olla noin katkera ja vihainen. oliskohan kannattanut aloittaa uusi suhde vasta sitten kun entisestä on ylitsepäässyt. viha ja rakkaus kun tunnetusti aika lähellä toisiaan.
mut siis, vihaa vaan lastasi ihan rauhassa. ja onnittele itseäsi upeasta ratkaisusta!
lisäksi ihmettelen uusinta hoitoasi. ei lapsi exän kanssa varmasti mikään ihannetilanne ole, mutta itse ainakin kunnioittaisin enemmän miestä, joka kantaa vastuun "virheistään", kuin sellaista joka luikkii pakoon kun kaikki ei sujukaan omien suunnitelmien mukaan.
jos olisin nykyinen tyttöystäväsi, niin miettisin kyllä tuhat kertaa ennen kuin alkaisin mahdollisesti tulevaisuudessa kanssasi perhettä perustamaan. jos lapsenhylkäys on aiemminkin käynyt tuosta vaan, niin enpä uskaltaisi moista riskiä kanssasi ottaa. olisi se sitten miten suunniteltua tahansa.
kyll se vaan niin on jos on sinun lapsesi,niin perinnön tulee saamaan.....
Mietihän nyt: pian syntyy, ellei ole jo syntynyt, pieni poika/tyttö. Lapsesta kasvaa aikuinen, samanlainen ihminen kuin sinä. Tällä ihmisellä on omat unelmansa, haaveensa, suunnitelmansa ja toiveensa.
Sinä olet puolet tämän pienen ihmisen elämästä, tai ainakin sinun pitäisi olla.
Mieti miten olisit halunnut itseäsi kohdeltavan lapsena, tai miten haluat itseäsi kohdeltavan nyt.
Tervetuloa meidän aikuisten elämään, aikuisten elämä on toisinaan kovaa.
Aikuinen ihminen ottaa vastuun teoistaan, ja hoitaa hommansa niin kuin kuuluu. Kaikki vastuut ja velvollisuudet eivät ole toivottuja, mutta se on sitä elämää.
Lapsen "kieltäminen" on ongelmien pakenemista. Kiellät ongelmallisen tilanteen ja juokset pakoon. Ainakin tässä vaiheessa se tuntuu sinusta yksinkertaiselta ja helpolta ratkaisulta. Ratkaisu on vähän samanlainen kuin murheiden hukuttaminen viinaan.
Todennäköistä kuitenkin on, että et saa lapsestasi ajatuksia _ikinä_ pois.
Kun saat joskus tulevaisuudessa toisen lapsen, rakastat häntä suunnattomasti. Sillä hetkellä ymmärrät, että olisit voinut, ja sinun olisi pitänyt, rakastaa ensimmäistä lastasi aivan samalla lailla.
mies toimii ihan oikein ei sitä kaikenmaailman muksuja tarvitse elättää. Ettei vaan olisi sulla kalahtanu omaan nilkkaan..Kaikenlaisia onnnen onkijoita sitä onkin olemassa...
Kyllä perinnön jäämisen voit kiertää niin että siirrät jo eläessäsi omaisuutesi toisille lapsillesi ja olet lähes varaton kuollessasi. Niin silloin sille lapselle ei jää mitään perittävää. Mutta mieti kuitenkin, onhan sekin sinun lapsesi, vaikka et lapsen äidistä pidäkään.
Mieti vähän mitä teet!
Näinköhän olet enää tuota mieltä ettet laske häntä lapseksesi jos tulevaisuudessa satutki näkemää tämän lapsen ja jos tämä onkin sinun pienoiskopio ulkoiselta olemukseltaan?
Tiedän tapauksen, keskenkasvuisen pojan joka itki samallailla kuin sinä samassa tilanteessa, ja joka vuosia sivusta seuranneena sitten "heltyi" alkaa tapaamaan lastaan. Ja ryssi lopulta koko homman tapailemalla lasta miten sattui ja lupailemalla lapselle maat ja taivaat niistä koskaan kiinni pitämättä kunnes sitten katosi sanaakaan sanomatta lapsen elämästä. Lapselle jäi isästään sellanen surkimuksen kuva ettei väliksikään tapaako vai ei. Tosi Mies.
Ole Mies. Joko "kannat vastuusi" olemalla jollain lailla lapsen elämässä vastuullisesti läsnä tai sitten katoat kokonaan, mutta älä leiki asialla.
Kuulemma ne pojat polvesta paranee, toivotaan.
näin on.
Oletpa kyllä tosi itsekäs ihminen!! Uskon kyllä,että ex-tyttöystäväsi on kusipää ja blaablaa, mutta onko tullut mieleen että hän joutuu myös PALJONPALJON enemmänkin "pilaamaan elämäänsä" sen lapsiraukan kanssa, jonka syntymä on yhtäpaljon sinun vikasi kuin hänen.
Mikä laki sanoo,että on pakko mennä isyystestiin tai tunnustaa isyys??
EI MIKÄÄN!
Vaikka vihaisit mahdollisen lapsesi äitiä kuinka paljon,niin ymmärrä nyt juma***ta,että SE EI OLE SEN LAPSEN VIKA,että te 2 ootte sen alulle saaneet!! Teidän vika,siis te saatte "kärsiä",ei se lapsi! Jos oot oikeesti tollanen ku**pää,niin hirteen saisit mun puolesta ittes vetää!
ettei se ole ainakaan lapsen vika ... syytön hän tähän kaikkeen on ! ... jos lapsi on sinun, mietihän miltä hänestä ehkä joskus tuntuu, kun alkaa ymmärtämään asioita.
mutta tässä tilanteessa ajattelen nyt vaan itseni parasta kylmästi koska tilanne on mikä on. ja nykyinen tyttöystäväni onneksi ymmärtää tilanteen minunkin kannaltani koska on perillä kaikista pikkuseikoista ja tuntee myös tapauksen ennalta.
mutta joo.. ei siin sitten mitään.
kuitenkaan pientä lastakaan ( jos ex-tyttöystäväsi aikoo pitää )ei voi syyttää biologisten vanhempiensa teoista, vai voiko ? ... pitääkö hänet sitten laittaa kärsimään ? ... onko ns. vahinkolapsi sinusta sama, kuin käytännössä kuollut lapsi ja sen voi myös näyttää ja osoittaa hänelle ?
ei pääse akka huijaamaan, etkä maksa toisten pennuista. Niin helppoa se on.
Saat ainakin varmuuden isyydestä.
Ja ei sinun ole pakko pitää lapseen yhteyttä jos et halua. Parempi lapsen on olla ilman isää kuin omistaa isän joka ei siihen tehtävään ole valmis/halukas. "Pakkotapaamiset" saavat aikaan vain pahaa mieltä ja lisää syytöksiä.
Koeta jaksaa.
Oletko mielestäsi kovakin jätkä kun uskallat uhitella vihasi tuntoa heikommalle, siis omalle pienelle lapsellesi.
No, osathan muuttuvat. Toivottavasti lapsesi muistaa sinua esim kusaisemalla haudallesi aina ohi kulkeissaan. Sopiva tapa muistaa kusipäätä.
Eikös lapsen olisi kuulunut jo syntyä, jos muka alulle pantu jo heinäkuussa!
jos on laitettu alulle heinäkuun lopulla. Joten oletettavasti syntyisi huhti-toukokuun vaihteessa.
ymmärrän alkuperäisen tekstin kirjoittajaa.
moni varmasti ihmettelee, miten joku voi olla noin julma, mutta..
on todellakin vaikea ottaa vastuu lapsesta, joka ei ole syntynyt rakkaudella, vieläpä jos on exän kanssa tulehtuneet välit.
luulen että olet alkushokissa tiedosta, että voit olla mahd lapsen isä, ja olet siksi noin katkera.
tottahan se on että tämäkään ei ole lapsen vika, mutta kyllä se on isälle vaikea pala, kun ei ole ollut raskaudessa olleenkaan mukana, ja sitte yks kaks täytyis alkaa elättään ja ottamaan vastuu lapsesta.
tälläisissä asioissa on niin monta haaraa, että älkää heti ihmiset tuomitko tätä miestä, koska ette tiedä jutun alkuperää.
mutta todella: minäkin olen äiti, ja jos minä olisin sinun exäsi paikalla, niin en todellakaan vaatisi sinulta mitään. onhan se nyt helkkari sillain et kyllä sitä täytyy isänkin mielipidettä kysyä, kun päätetään että lapsi saa syntyä.
inhottaa akat jotka luulevat, että miehillä ei mitään sanottavaa. ja sitten haukutaan kurkku suorana ex ukkoa kuinka hän on niin sitä ja tätä täyttä p.s..a..
Nuori mies on nuori mies. Ei sellainen ole valmis isäksi, ottamaan vastuuta.
Todella surullista että noin on päässyt käymään. Lapsen saaminen on iso asia jo taloudellisestikin, ei ihme että on sokissa.
Ja vielä kun inhoaa exäänsä niin ymmärrettävää että ei lasta halua hänen kanssaan. Sehän sitoo koko loppuelämäksi.
Tässä näemme että KÄYTTÄKÄÄ EHKÄISYÄ.
Ja tuona tyttönä olisin harkinnut kyllä aborttia. En minä synnytä lasta nuorelle miehelle joka ei sitä lasta halua. Tokko se nainen on itsekään valmis äidiksi!
Mutta vahinko on tapahtunut ja elämä on. On vain selvittävä.
Saat ihan varmasti apua ja tukea jos pyydät. Et ole ainoa vastoin tahtoaan isäksi nuorena tullut.
pettää :) ja kaikillehan ei esim. pillerit sovi.
No, onneksi minun ei tarvitse tälläista omalla kohdallani miettiä, koska en edes voi saada omaa lasta.
Sinun ei kannata olla lapsesi kanssa tekemisissa koska olet henkisesti kypsymaton ja tunnevammainen. Uskon vakaasti ettei tuollainen kamala ihminen voisi koskaan olla hyva ja vastuuntuntoinen vanhempi kenellekaan.
Oksettaa tuollaiset ihmiset.
rakastan lapsia. olen työskennellyt päiväkodeissa ja tykkään leikkiä kavereiden ja nykyisen tyttöystäväni pikkusiskon kanssa. ei se siitä ole kiinni. kuten tuolla ylhäällä joku mainitsi, lapsen kannalta ei ole hyvä edes olla yhteydessä minuun jos olen tätä mieltä asiasta.
en ole tunnevammainen tai kypsymätön, tämä tilanne vain on sellainen johon on pakko suhtautua näin, kaikkien kannalta. aika kovaa tekstiä vaikka et tiedä minusta mitään. haluan joskus lapsia ihmisen kanssa jota rakastan ja toivon lasteni äidiksi. rakastettuun turvattuun perheeseen.
ja lapsi myöhemmin haluaisi ottaa sinuun yhteyttä ( yleensä hyvin tärkeää lapsen identiteetin ja henkisen minän kannalta ) ja jutella asioista, menisitkö ollenkaan tapaamaan häntä ?
Testiin sinun pakko mennä ja jos selviää että lapsi on sinun joudut myös maksamaan elatusmaksua. Jos jätät elatusmaksut maksamatta ne ulosmitataan sinulta, mutta lapseen ei tarvitse pitää yhtettä jos et halua.
Jos taas et ole lapsen isä. Selviät isyystestillä ja sen jälkeen sinulla ei ole enää mitään velvollisuuksia.
Tosi surullinen tilanne. Kurjaa, että olet joutunut moiseen soppaan.
Sinulla taitaa silti olla vahvat mielipiteet siitä, miten aiot toimia. Toivottavasti teet oikeat ratkaisut. Ihmettelen vain, millainen ihminen exäsi on oikein ollut, että vihaat häntä niin syvästi, että kiellät todennäköisen lapsesi.
että jos tuntisi paremmin tajuaisi tilannettakin.
Hengaili exiensä kanssa, hommasi netistä itselleen epämääräisiä tuttuja, juoksi yöt bilettämässä ties missä, tuhosi koulunsa ja työnsäkin siinä ohessa ja pisti periaatteessa kaikkien asioiden hoidon minun päälleni. Siksi en olekkaan niin vakuuttunut että tämä olisi vain minun..
nyt kun toimit noin niinkuin meinaat, et ole yhtään sen "hyvempi" ihminen itsekään kuin mitä ex:stäsi olet nyt mieltä.
Mieti vielä tarkkaan ennen päätöstäsi.
Jos lapsi on sinun, todennäköisesti päätöksesi olla olematta yhteydessä tähän on enemmän sinulta pois kuin lapselta.
Todelliset asiat eivät katoa kieltämällä.
peukkuja, ettet paljastu isäksi. Toivottavsti tämä tarina on opetuksena kaikille siitä, että lapsen tulisi syntyä toivottuna vanhemmmille, joilla on hyvä ja vakaa ihmissuhde.
Vaikka sinua on arvosteltu tällä palstalla kovin sanoin ja osittain yhdynkin niihin, muut ihmiset eivät koskaan voi tietää kaikkea toisten ihmisten suhteesta. Nykyään jotkut naiset ovat aika härskejä ja itsekkäitä.
Kerrothan sitten testin jälkeen kuinka kävi.
...lastenvalvojat pitävät huolen siitä että oikeuksia sinulla ei ole,velvollisuuksia tyrkytetään kyllä senkin edestä.
mieheni on saman joutunut kokemaan, ja tässähän elareita maksetaan vaikka muksua en ole koskaan nähnytkään.
joskus olen vaan todennut miehelleni joka umpijurrissa kävi lapsen alulle laittamassa että maksat sitä puuttuvaa kortsuasi sitten 18 vuotta.
Tarkoitus herättää ajatuksia . Melkein kaikki provoja! Helppo nakki, kun ei tarvi laittaa oman nimensä alle. Tietysti tulee muita vapaita ajatuksia provojen päälle. Olen oppinu vähän erottamaan provoja provojen päälle... että silleen.
totuus on että maailmassa on raukkamaisia naisia jotka hankkivat lapsia juuri silloin kun haluavat ja kuvittelevat päälle että kyllä se mie isäksi kasvaa.
olen kanssasi :)!
kyllä todellakin jotkut akat ovat tyhmiä, kun tekevät lapsen eivätkä kysy isän mielipidettä asiasta. sitten vaaditaan elatusmaksuja, vaikka mies ei haluaisi olla missään tekemisissä heidän kanssa. en tiedä, mutta mitä ne elarit sitä lasta hyövyttää, kun mies ei halua kuitenkaan lasta nähdä?
voi näitä mamma parkoja, jotka toisin luulee..
-äiti itsekin
ja vain sinun. Nykyinen tyttöystäväsi on ääliö jos kertoo omista mielipiteistään, asia kun ei hänelle kuulu, vaikka kuinka seurustelettekin tällä hetkellä. ja muistatkos nyt hänen kanssaan käyttää kortsua ettei sama vahinko vaan uusiutuisi? Et voi luottaa "kilttiin ja älykkääseen" yhtään sen enempää kuin entiseenkään. Muuten en sano juuta enkä jaata tilanteesesi, taidat olla yhtä pönttö kuin exäsi
Olemme viimein menossa tulevalla viikolla sossutädin kanssa juttelemaan ja käyn luultavasti nyt testeissä. Toivottavasti ei ole minun.. muuta ei voi toivoa.
Miten joku mies voi olla noin tunteeton,ettei halua huolehtia ja pitää hyvänään omaa lastaan??? Siis jos tämä on hänen! Kannattaisi mennä testiin!! Sitten olisi asiasta varma! Ei se lapsen vika ole,että ei ole vanhempiensa rakkauden hedelmä,vaan ns. vahinko. Silti hänellä on oikeus saada rakkautta niin isältään,kuin äidiltäänkin!!!