Taimikonhoito

koivut pois niistä ei tule kunnon puita "hieskoivuja" ja mutkilla estää kuusten,mäntyjen kasvun. kyllähän metsäukko käy katsomassa jos haluat.

Jos taimikossa on riittävästi kuusen ja männyn taimia, niin ehdottomasti koivut pois. Koivu kasvaa aluksi kyllä nopeammin pituutta mitä havupuut, mutta muutaman vuoden päästä koivut häiritsevät, pilaavat havupuiden latvat. Sen jälkeen havupuista ei tule kunnon tukkipuita.
Lisäksi koivukuitupuun hinta on vain puolet kuusikuitupuun hinnasta.
Itse olen tehnyt silleen, että olen koivut kasvattanut polttopuurangaksi taimikoissa ja olen moottorikelkalla ajanut rangat pois.

Vielä 3-4 vuotta,saat sitten koivuista polttopuuta samalla estät ettei pakkanen viota uutta kasvustoa.

Kaikki muut puut pois vain,muttei mäntyjä.
Jääköö taimikko miten harvaksi vain,mutta tämä on oikea tapa toimia...

...koivut on hiestä niin ne nurin havupuiden läheltä.Vaikka kaataisit lehtipuun tuossa vaiheessa pois kantovesat ottaa kasvussa kiinni havupuut jonkun ajan kuluttua.Havupuun taimista on oltava mielellään etäisyyttä väh 2m lähimpään lehtipuuhun.Havupuun taimet voi harventaa sitten kun ovat jotain 3m. korkuisia eikä ole enää niin paljon hirvituhon vaaraa.
Aikoinaan 80-luvun puolivälissä perkasin yhden taimikon vajaan metrin korkuisena kokonaan lehtipuusta,sopivasti ottivat kiinni kasvussa myöhemmin.Lehtipuuta tulee suomessa kyllä riittämään nykymenolla kun osa metsänomistajista jättää taimikonhoidon tekemättä tahallaan/tietämättään.

viisi vuotta. Kun taimikko on tiheä pitemän ajan niin tulee parempilaatuista puuta.

Kyllä kannattaa jättää koivuakin etenkin jos ei ole aivan kangasta.

Jos et erota lehdettömästä puusta raudus- ja hieskoivua, niin odota rauhassa, kunnes lehti puhkeaa. Sitten mene sinne taimikkoon merkkausnauhan kanssa ja katsele rauhassa, josko löytyisi hieskoivujen seasta hyviä suoria rauduksia. Merkkaa niitä 300-400 kpl. Tämän jälkeen vetelet raivurilla kaiken muun lehtipuuston nurin (no muutaman biodiversiteettiraidan ja pihlajan tietysti jätät, eikös vain). Havun taimista voit karsia pahimpia tuppaita, hirven pahasti syömiä jne , jos kasvatuskelpoisia taimia kuitenkin löuytyy sen verran, ettei hirvivahinkorahoille ole asiaa. Sitten istahdat hetkeksi ihailemaan hyvin tehtyä työtä ja hörppäät hyvät kahvit.

Ne rauduskoivun taimet ovat päätehakkuuseen asti kasvatettavaa puustoa. Kun jaksat pystykarsia ne vielä tulevina vuosia 4-6 metriin asti oksaleikkurilla (ei sahalla, se repii ja tekee lahon!), niin saat aikanaan huippulaatuista tyvitukkia koivuviilun tekoon, ja se pesee arvossa mennen tullen männyt ja kuuset.
Rauduksien ohella alat tehdä valintaa havutaimikossa. Metsänpohjasi lienee vähintäin tuoretta kangasta, kun siellä noin hyvin lehtipuu kasvaa? Männyt tuppaavat kasvamaan oksaisiksi, joten suosisin tällaisella hyvällä maalla kuusta (kuivahkolla ja kuivalla kankaalla mäntyä, jos hirvitilanne ei ole mahdoton), eli parhaat mänyntaimet voi jättää ensiharvennukseen asti. jos pitempään meinaa kasvattaa, niin niitä pitää sitten kanssa pystykarsia, mieluiten 20-3-metrisestä lähtien, etteivät ehdi kasvattaa paksuja oksia. Kuusesta tulee paikalle valtapuu. Puulajisuhteet voisivat olla esim: kuusi 1600 (päätehakkuuseen 400-500), mänty 300 (päätehakkuuseen 0-?), koivu 300-400 (päätehakkuuseen kaikki) kpl. Tästä määrästä vielä karsitaan muutamia satoja heikoimpia tai tiheimmissä paikoissa olevia ennen ensiharvennusta. Noin kun teet, niin jälkipolvet saavat aikanaan hyvän tilin.

Oikea aika raivata,käy meinaan joutuisimmin.Rauduksen oksan pinta on karhee.