Kun tietäis mistä alottais...
Olemme olleet mieheni kanssa kohta kymmenen vuotta yhdessä. Mieheni on hyvin kiltti ja ihana ihminen.
Suhteessamme kaikki asiat ovat varsin hienosti lukuunottamatta minun sairaanloista mustasukkaisuutta/vainoharhaisuutta. Välillä tämä asia nostaa päätään todella pahasti, silloin varsinkin kun itselläni on paha olla. Itse olen miestäni kerran pettänyt ja tämä asian on yhdessä unohdettu ja kuopattu. Mieheni ei koskaan pettäisi minua. Minulla on kausia jolloin tuntuu että mieheni ei välitä minusta lainkaan (vaikke näin ole) ja haluaisi jonkun "paremman". Sitten tulee näitä ajatuksia että jos mies etsii jonkun toisen tai ihastuu toiseen jne. Pelkään että mies katselee muita ja pitää peliään muiden kanssa, vaikka tiedän ettei näin ole eikä tulisi olemaankaan. Siis tiedostan asian ettei mies satuttaisi niin minua, mutta näitä pelontiloja tulee jolloin syyllistän miestäni.
Mitä minun tulisi tehdä, haluan tämän loppuvan ja yritän hokea kokoajan että mieheni ei koskaan tekisi mitään typerää.
Saikohan kukaan edes selvää sepustuksestani, on niin paljon mielessä eikä mitään saa kunnolla kirjoitettua.
Olemme olleet mieheni kanssa kohta kymmenen vuotta yhdessä. Mieheni on hyvin kiltti ja ihana ihminen.
Suhteessamme kaikki asiat ovat varsin hienosti lukuunottamatta minun sairaanloista mustasukkaisuutta/vainoharhaisuutta. Välillä tämä asia nostaa päätään todella pahasti, silloin varsinkin kun itselläni on paha olla. Itse olen miestäni kerran pettänyt ja tämä asian on yhdessä unohdettu ja kuopattu. Mieheni ei koskaan pettäisi minua. Minulla on kausia jolloin tuntuu että mieheni ei välitä minusta lainkaan (vaikke näin ole) ja haluaisi jonkun "paremman". Sitten tulee näitä ajatuksia että jos mies etsii jonkun toisen tai ihastuu toiseen jne. Pelkään että mies katselee muita ja pitää peliään muiden kanssa, vaikka tiedän ettei näin ole eikä tulisi olemaankaan. Siis tiedostan asian ettei mies satuttaisi niin minua, mutta näitä pelontiloja tulee jolloin syyllistän miestäni.
Mitä minun tulisi tehdä, haluan tämän loppuvan ja yritän hokea kokoajan että mieheni ei koskaan tekisi mitään typerää.
Saikohan kukaan edes selvää sepustuksestani, on niin paljon mielessä eikä mitään saa kunnolla kirjoitettua.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Kuullostaa tutulta..Ja luulen sen johtuvan siitä että itse katselen miehiä sillä silmällä vaikka pettämään en olisi menossakaan. Olen pettänyt ja samoin miehenikin. Edelliset suhteet ennen aviomiestäni oli sellaisia jossa minua petettiin aina ja monta kertaa. Luulen sitten että näin tulee taas tapahtumaan kun joka suhteessa näin on ollut. Tiedän että mieheni ei sänkyyn hyppää vieraan kanssa, saati tutun..Sitä kun rakastaa ja haluaa olla se ykkösnainen omalle miehelleen. Pelko on se joka pitäis saada pois ja aika ajoin tuleva epäilys. Puhumalla suoraan miehelle tuntemuksistaan usein auttaa ja tunnustus mustasukkaisuudelle. Aina saa katsella mutta hienovaraisesti se on tehtävä ettei loukkaa toista. Ja yritettävä saada sitä itseluottamusta!!
Täällä on myös yksi mustasukkaisuudesta kärsivä.. Aikoinaan olin todella omistushaluinen, mutta nyt olen päässyt suurimmasta osasta ongelmaa. Vieläkin vaan miehen baari-illat ja pidemmät reissut saavat ahdistuksen aikaan.
Ihmisellä on hassu tapa kasvatella kaikkia asioita, joista ei tiedä tarkkaan. Tietämättömyys luo aina jonkinlaista salaperäisyyden hohtoa asioihin. Itselleen tuntemattomat ihmiset, joista toinen puhuu, vaikuttavat joltakin aivan ihmeellisiltä, kunnes tutustut heihin ja huomaat, että kyse on ihan arkisista ihmisistä.
Niinpä auttaa, kun ihan positiiviseen sävyyn kysyt, miten miehen baari-ilta meni ja oliko hauskaa. Normaalitilanteessa mies on vain onnellinen, kun olet kiinnostunut ja sinä saat kevennettyä oloasi, kun puhutte illan kulusta. Vältä vihamielistä asennetta, koska silloin miehesi alkaa arastella tiettyjä puheenaiheita, sinä alat ajatella, että hän salaa jotakin ja kierre on valmis.
Mustasukkaisuuttakin voi ilmaista kauniisti - minulla on tapana ottaa miestäni vyötäisiltä, kun jotkut hehkeät nuoremmat kisulit katselevat häntä kadulla. Ja todeta puoleen ääneen: "Mur, tämä komistus on minun". Kun mieheni vastaa siihen hymyllä ja rutistaa minua, tunne on iki-ihana. =)