Rikosilmoitus hometalon myyjästä

Olin ystäväni henkisenä tukena kun hän kävi tekemässä rikosilmoituksen hometalon myyjästä.
Poliisi totesi kaikkien TÖRKEÄN PETOKSEN kriteerien täyttyvän.

Myyjä oli pitänyt, naapureiden kertoman mukaan, ennen hometalon esittelyä kaksi viikkoa yötäpäivää ikkunat ja ovet auki tammikuun kovilla pakkasilla. Pihalla oli myös kaksi kertaa seisonut siivousfirman auto ENNEN ESITTELYJÄ ja siivousfirma oli pessyt talon hyväntuoksuisilla pesuaineilla. Hometalon haju peittyi tuuletuksella ja pesuaineilla. Ostajat on johdettu harhaan.

Myyjä oli jättänyt kertomatta, että edelliset myyjät olivat harjanneet ja käsitelleet homeenestoaineella talon alapohjan ja katto oli hapettunut. Ne tiedot löytyivät edellisestä kauppakirjasta. Nuori perhe ei osannut kysellä ja luotti asiantuntija-ammattimies-talon-myyjään ja kuntotarkastukseen.

Kiinteistöfirma oli teettänyt omalla huuhaa-asiantuntijalla "muka-tutkimuksen", jossa talo todettiin hyväksi. Myyjä kertoi olevansa rakentamisen ja korjaamisen asiantuntija ja ammattimies ja kehui taloa hyväksi.

Ostajat teettivät oireilujen jälkeen tutkimukset, joissa löytyi runsaasti "sädesientä" (maaperäbakteeri, aktinomykeetti) ja monia eri homelajeja. Kiinteistöfirmakin osallistui ostajan harhautukseen samoin kuin myyjäkin.

Myyjällä oli ollut tiedossa talon viat ja hän oli itse siksi saanut talon halvalla. Hän ei tehnyt, asiantuntijuudestaan huolimatta, mitään korjauksia, mutta nosti 81000 euroa talon hintaa sen jälkeen kun oli asunut kaksi vuotta talossa.

Nyt poliisi miettii ketkä kaikki osapuolet ovat osallistuneet törkeään petokseen. Myyjä tietenkin! Entäs kiinteistön kaupannut firma ja huuhaa-tutkimuksen tehnyt kuntotarkastaja? Ketkähän kaikki joutuvatkaan törkeästä petoksesta syytteeseen? Talon myynyt harhauttaja ei suostu purkamaan kauppaa.

Perheen äiti sairastui viiden päivän asumisen jälkeen rajuihin homeoireisiin. Isommilla lapsilla oli päänsärkyä. Perheen vastasyntyneellä vauvalla oli ihottumaa ja silmätulehdus ja hän itki paljon hometalossa asumisen aikana. Perhe muutti pois hometalosta ja kaikkien oireilu loppui. Perhe taistelee oikeuksistaan. He joutuivat törkeän petoksen uhreiksi ja toivovat talokaupan purkamista.

Onko kukaan muu tehnyt rikosilmoitusta ostettuaan hometalon? Onko kenelläkään kokemuksia miten on rikosilmoituksen jälkeen käynyt? Saako hometalon ostaja oikeutta? Mitä tarkoittaa "myyjän vastuu" jos tahallisesti harhaan johtanut myyjä kiistää kaiken, eikä suostu purkamaan kauppaa ?
186180
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 18

Vanhimmat

Teet uraauustavaa työtä.

Petolliset myyjät tulee saada vastuuseen lain edessä.

Samoin kaikki ne työntantajat, jotka vaarantavat ja tuhoavat kosteusvauriomikrobialtistuksella työntekijöidensä terveyden kuin myös ne rakennusten omistajat, joiden omistamien rakennusten sisäilma sairastuttaa siellä oleskelevia.

Äänestä
  • Ostajat tekivät rikosilmoituksen, kantelun Lääninhallitukseen ja muistutuksen kiinteistön välittäneelle firmalle.

    Nyt maanlaajuisen, tunnetun kiinteistöjä välittävän firman, pääpäikasta Helsingistä tuli Oulun kiinteistöjä välittävälle firmallle selvityspyyntö: Miksi he eivät kertoneet, että talossa oli hometta ja miksi he eivät kertoneet edellistä homeen vuoksi alennettua hintaa ja miksi he eivät kertoneet, että hintaa oli nostettu 81000 euroa, vaikka homeremonttia ei oltu edes tehty?

    Rosvot ja valehtelijat toivottavasti jäävät kiinni ja perhe saa hometalokaupan purettua.
    Pian on tuon kiinteistöjä välittävän fiman nimikin lehdissä - vai pitääkö mennä niin pitkälle? Kyseessä on törkeä petos ja myyjän ja kiinteistöfirman valehtelu. Hometaloa väitettiin hyväksi taloksi törkeästi valehtelemalla ja maksetun muka-asiantuntijan lausuntoihin luottaen. Kuntotarkastuksenkin tehnyt henkilö on koulutukseltaan diplomi insinööri ja hän väitti taloa hyväksi. Homeita (kosteusvauriomikrobeja) ja aktinomykeetti "sädesientä" löytyi runsaasti yli sallittujen rajojen ostajien teettämissä tutkimuksissa.

    Oikeus voittakoon !

    Äänestä

Kyseessä oli törkeä petos ja en ihmettelisi vaikka kauppa purettaisiinkin. Korvauksia huijari ainakin joutuu tuosta hyvästä maksamaan hyvin paljon.

Äänestä

Näyttö vaikuttaa näiden tietojen pohjalta kohtuullisen hyvältä ja mahdollisella kanteella on edellytyksiä menestyä. Minimirangaistuskin törkeästä petoksesta on aina vankeutta.

Yleensä näistä asioista käräjöidään siviilikanteella. Yksi syy siihen on, että rikoksella aiheutetulla vahingolla joudutaan korvaamaan vain tahallisesti peitetyt/salatut ongelmat. Riita-asiassa sen sijaan korvausvastuu ylettyy myös ns. piilovirheisiin, joista myyjälläkään ei ole ollut tietoa. Rikosprosessissa on siis periaatteessa jokaisen erillisen vaurion kohdalla toteennäytettävä myyjän tahallisuus eli tietoisuus niistä.

Joskus onkin syytä harkita, pitäisikö rikoskanteen lisäksi ja sen rinnalla ajaa siviilikannetta. Pätevä asianajaja osaa ottaa kantaa siihen tutustuttuaan asiaan tarkemmin.

Äänestä
  • Oma juristi kannattaa ottaa mukaan ehdottomasti, vaikka rikosasia kuuluukin poliisille ja yleisen syyttäjän toimivaltaan. Oulun talousalueella ainakin poliiseilla tuntuu olevan näissä homeasioissa mahtavat jarrut päällä, joten oma juristi tarvitaan valvomaan ja katsomaan perään, että esitutkinta tehdään laillisessa järjestyksessä ja liikoja oikaisematta. Tiettyyn suuntaan veto on poliisissakin näissä homeasioissa niin räikeää, että ilmeisesti poliisihallinnossa on tehty jonkinlainen periaatepäätös, ettei näitä homepotilaita pahemmin palvella edes poliisikunnan taholla.

    Hyvitysten nälökulmasta siviikanne voi tosiaan purra paremmin, mutta toisaalta rikospuolelle tarvittaisiin jokunen kunnon ennakkopäätös homejutuista, ja tässä näyttäisi olevan aineksia sellaiseen.

    Äänestä

  • inhere kirjoitti:

    Oma juristi kannattaa ottaa mukaan ehdottomasti, vaikka rikosasia kuuluukin poliisille ja yleisen syyttäjän toimivaltaan. Oulun talousalueella ainakin poliiseilla tuntuu olevan näissä homeasioissa mahtavat jarrut päällä, joten oma juristi tarvitaan valvomaan ja katsomaan perään, että esitutkinta tehdään laillisessa järjestyksessä ja liikoja oikaisematta. Tiettyyn suuntaan veto on poliisissakin näissä homeasioissa niin räikeää, että ilmeisesti poliisihallinnossa on tehty jonkinlainen periaatepäätös, ettei näitä homepotilaita pahemmin palvella edes poliisikunnan taholla.

    Hyvitysten nälökulmasta siviikanne voi tosiaan purra paremmin, mutta toisaalta rikospuolelle tarvittaisiin jokunen kunnon ennakkopäätös homejutuista, ja tässä näyttäisi olevan aineksia sellaiseen.

    törkeästä petoksesta. Kirjoitit "esitutkinta tehdään laillisessa järjestyksessä ja liikoja oikaisematta". Voitko vähän valaista mikä se laillinen järjestys on ja mitkä voivat olla kompastuskiviä.Kiitos tiedoista!

    Äänestä

  • tutkintapyyntöä kirjoitti:

    törkeästä petoksesta. Kirjoitit "esitutkinta tehdään laillisessa järjestyksessä ja liikoja oikaisematta". Voitko vähän valaista mikä se laillinen järjestys on ja mitkä voivat olla kompastuskiviä.Kiitos tiedoista!

    MOTTO: EI OIKEUTTA SAA, JOS EI ITSE SITÄ HANKI


    Rikoksen tutkinnan on edettävä esitutkintalain tarkoittamalla tavalla ja laissa mainitut seikat huomioon ottaen. Muutamia tärkeitä kohtia esitutkintalaista:

    Esitutkinnan toimittamisvelvollisuus
    2 § Poliisin tai muun esitutkintaviranomaisen on toimitettava esitutkinta, kun sille tehdyn ilmoituksen perusteella tai muutoin on syytä epäillä, että rikos on tehty.

    4 § Esitutkinta saadaan jättää toimittamatta sellaisen rikoksen johdosta, josta ei ole odotettavissa ankarampaa rangaistusta kuin sakkoa ja jota on kokonaisuudessaan pidettävä ilmeisen vähäisenä, jos asianomistajalla ei ole asiassa vaatimuksia.

    MITÄ SE ON: Kun on perusteet epäillä rikoksen tapahtuneen, niin tutkinta on tehtävä. Poliisi potee melkoista resurssipulaa, ja tässä kohtaa poliisi käyttää ”harkintavaltaa” varsin estottomasti. Se yksinkertaisesti päättää olla tutkimatta asiaa – varsinkin jos vastapuolella on kunta tai valtio ja niiden virkamiehet tai muuten vain vaikutusvaltainen taho. Kokemusta tämän lain väärinkäytöstä minulla on yli kymmenen vuoden ajalta.

    Suomalaisilla on kumma halu hakea ”vain oikeutta”, mutta ei korvauksia ja rangaistuksia. Tämmöisiä juttuja ei tutkita ensinkään, mutta teidän tapauksessahan tästä ei ole kysymys.

    5 § Esitutkinnassa selvitetään:

    1) rikos, sen teko-olosuhteet, sillä aiheutettu vahinko ja siitä saatu hyöty, ketkä ovat asianosaisia ja muut syytteestä päättämistä varten tarvittavat seikat;

    2) asianomistajan yksityisoikeudellinen vaatimus, jos hän oikeudenkäynnistä rikosasioissa annetun lain 3 luvun 9 §:n nojalla on pyytänyt syyttäjää ajamaan hänen vaatimustaan;

    3) mahdollisuudet rikoksella saadun omaisuuden palauttamiseksi ja rikoksen johdosta tuomittavan menettämisseuraamuksen tai asianomistajalle tulevan vahingonkorvauksen täytäntöön panemiseksi; sekä

    4) suostuuko asianomistaja asian käsittelemiseen käräjäoikeudessa oikeudenkäynnistä rikosasioissa annetun lain 5 a luvussa tarkoitetussa kirjallisessa menettelyssä ja aikooko myös rikoksesta epäilty suostua tähän menettelyyn.
    muutettu 1 momentti tulee voimaan 1.10.2006.

    Aiempi sanamuoto kuuluu:
    Esitutkinnassa selvitetään:
    1) rikos, sen teko-olosuhteet, sillä aiheutettu vahinko ja siitä saatu hyöty, ketkä ovat asianosaisia ja muut syytteestä päättämistä varten tarvittavat seikat;

    2) asianomistajan yksityisoikeudellinen vaatimus, jos hän oikeudenkäynnistä rikosasioissa annetun lain 3 luvun 9 §:n nojalla on pyytänyt syyttäjää ajamaan hänen vaatimustaan; sekä

    3) mahdollisuudet rikoksella saadun omaisuuden palauttamiseksi ja rikoksen johdosta tuomittavan menettämisseuraamuksen tai asianomistajalle tulevan vahingonkorvauksen täytäntöön panemiseksi.
    (27.6.2003/645)

    Esitutkinnassa asia on valmisteltava siten, että todistelu voidaan pääkäsittelyssä ottaa vastaan yhdellä kertaa.

    MITÄ SE ON: Ainakin rikokseen syylliset on selvitettävä. Esitutkinnan tulisi olla niin perusteellinen, että periaatteessa käräjillä päätös voitaisiin tehdä pelkästään esitutkinnassa saatujen tietojen perusteella.

    11 § Asianosaisella on oikeus saada tietoonsa, mitä esitutkinnassa on käynyt ilmi, niin pian kuin siitä ei voi aiheutua haittaa rikoksen selvittämiselle.

    MITÄ SE ON: Esitutkinnassa selvinneet asiat ovat asianosaisjulkisia. Vaikka esitutkinnan tiedot eivät ennen tutkinnan päättämistä ole yleisesti julkisia, niin kiistaosapuolille ne ovat julkisia, ns. asianosaisjulkisia, jo ennen esitutkinnan lopettamista tai keskeyttämistä.

    12 § Asianosaisen pyytämät kuulustelut ja muut tutkintatoimenpiteet on suoritettava, jos asianosainen osoittaa, että ne saattavat vaikuttaa asiaan, ja jollei niistä aiheudu asian laatuun nähden kohtuuttomia kustannuksia.

    MITÄ SE ON: Tämä on erittäin tärkeä lainkohta esitutkintalaissa. Jos asianosaisella on perusteltu näkemys, siitä, mitä todisteita asiassa voitaisiin hankkia syylliseksi epäillyn syyllisyydestä, niin ne tutkimukset on tehtävä, jos kustannukset asian vakavuuteen nähden ovat kohtuulliset. Leipävarkautta koskevaan juttuun ei haeta todistajia ulkomailta, mutta hometalokiistan todistajia voitaneen kuulla, vaikka he asuisivatkin jos ei ihan ulkomailla niin vieraalla paikkakunnalla kuitenkin.

    12 §:n tutkimusvelvoite koskee myös teknisiä tutkimuksia, joilla rikoksen syylliset ja seuraukset voidaan selvittää. Tämä on tärkeä pykälä, mutta poliisi ei tykkää sitä, että heitä tullaan neuvomaan missään asiassa. Niinpä sitten esitutkinnassa mikrobiselvityksiä ja riskianalyysejä mikrobien aiheuttamista haitoista saatetaan tehdä poliisiopiston opeilla.

    On tärkeää myös seurata, kuka on ns. asiantuntija, jonka lausuntoja mahdollisesti asiassa poliisi konsultaationa käyttää. Esim. työterveyslaitoksen lääkäri, joka väittää, että ns. kotihomeet vain parantavat ihmisten vastustuskykyä ja että kaiken kaikkiaan kotihomeet ovat vähemmän vakavia kuin työpaikan homeet, on mielestäni erittäin kyseensalainen ex-pertti antamaan mitään lausuntoja homeriskeistä, vaikka niiden antaminen hänen ammatinkuvaansa kuuluukin. Sama lääkäri on sitä mieltä, että ei huonetilojen homeita tutkita sen vuoksi, koska ihmiset niistä sairastuvat, vaan jotta talo ei lahoa ja jotta ei sen vuoksi menetetä talon omaisuusarvoa. Niin että katso perään, kenet poliisi konsultikseen valitsee.

    Esitutkinnan päättäminen
    42 § Ennen esitutkinnan päättämistä asianosaisille on varattava tilaisuus esittää esitutkintaviranomaiselle lausuntonsa esitutkinnassa kertyneestä aineistosta, jos se on omiaan jouduttamaan tai helpottamaan asian käsittelyä tuomioistuimessa. Lausunto on liitettävä esitutkintapöytäkirjaan.

    MITÄ SE ON: TÄMÄ ON ESITUTKINTALAIN KAIKKEIN TÄRKEIN PYKÄLÄ, mutta kuitenkin huonoimmin tunnettu pykälä. Muista aina poliisikuulustelussa ollessasi vaatia kirjattavaksi kuulustelupöytäkirjaan nämä sanat:

    ”Haluan antaa esitutkintalain 42 §:n tarkoittaman loppulausunnon ennen tutkinnan päättämistä.”

    Ellet pyydä esitutkintapapereita nähtäväksesi ennen jutun sulkemista, niin tapahtuu näin: Sinä teet rikosilmoituksen, ja rikosta aletaan tutkia. Poliisi menee syyllisen luokse ja kysyy, oletko sinä tehnyt rikoksen. No, tietenkin hän vastaa, että en ole. Valehtelee kaikenlaista, millä perusteella hän selittelee tehdyt teot tekemättömiksi ja sinun todisteesi keksityiksi, järjestetyiksi, lavastetuiksi ja sairaan mielikuvituksen tuotteiksi ja silkaksi lakiin perustumattomaksi oman edun tavoitteluksi. Tässä tilanteessa tutkinnanjohtaja harkitsee, kumpi osapuoli on USKOTTAVAMPI. Jos pankkitili on toisella iso ja puku merkkituotelaatua ja statusta maalailevia edustustehtäviä on tarpeeksi ja kallis juristi vieressä, niin jotenkin se uskottavuus kaatuu sinne suuntaan, vaikka mielikuvien lisäksi tarvittavia faktoja uskottavuuden perusteeksi ei olekaan olemassa.

    Poliisin resurssipulassa koko tuo "uskottavuus" on noussut arvoon arvaamattomaan. Sama koskaa itse asiassa koko oikeusjärjestelmää. Päätöksiä tehdään ilman selvää näyttöä yhtään mistään puoleen taikka toiseen vain sen perusteella, kumpi osapuoli on "uskottavampi". Jonkun lakitieteen opiskelijan pitäisi tehdä tästä aiheesta oikein kunnon tutkimus.

    Niin sitten käy, että tutkinta keskeytetään joko mitenkään perustelematta (mikä on virkavirhe), tai sitten väitteellä, että rikosta ei ole tapahtunut.

    MUTTA JOS MUISTAT VAATIA JA MYÖS SAAT ESITUTKINTAPAPERIT KÄYTTÖÖSI, NIIN SAAT ENNEN ESITUTKINNAN PÄÄTTÄMISTÄ TILAISUUDEN KUMOTA SYYLLISEN KEKSIMÄT JA KUULUSTELUSSA ESITTÄMÄT VALHEET!

    Kun tutustut esitutkinta-aineistoon, niin saat ennen esitutkinnan lopettamista tietää, millaisilla väitteillä sinusta koetetaan tehdä itse asiassa syyllinen, niin että oikeus kääntyisi päälaelleen ja syyllien vapautettaisiin ilman perusteluja.

    Syyllisen valheet kun asiapapereista paljastat, niin voit tuoda lisätodisteita tai voit vaatia esitutkintalain 12 §:n mukaisia (lisä)tutkimuksia näytöksi rikoksesta. Tämän vuoksi juuri esim. virkarikoksia koskevissa kiistoissa poliisi evää loppulausuntomenettelyn pääsääntöisesti (minun kokemusteni mukaan), ja lopettaa tutkinnan ennen aikojaan ja ihan hihasta vedetyillä perusteilla tai aivan ilman perusteluja. No, onhan poliisitutkinnan johtajalla se harkintavalta ilmeisesti olemassa, mutta kyllä se harkintavalta tuntuu olevan enemmänkin jonkinlainen poliisin suosikkijärjestelmän perustyökalu. Tosin kiero tutkinnanjohtaja jättää vaatimuksen loppulausunnosta usein huomioon ottamatta ja salaa asiapaperit ja kuulustelupöytäkirjat asianosaiselta, etenkin siltä kauimpana eliitistä olevalta osapuolelta, päätöstään mitenkään perustelematta. Riski tähän on etenkin silloin, kun vastapuolella on poliisin tuttu tai korkea virkamies tai paikallinen poliitikko. Esimerkiksi Tyrnävän kunnan omistamien homeisten rivitalojen ”homerikosten” tutkinnassa tutkinnanjohtaja teki jokseenkin kaikki tavanomaiset syyllisen suojelutoimet, joita edellä kuvailen.

    Tyrnävän hometalokiistan esitutkinnan asiakirja-aineisto on jo julkista tavaraa, ja ne saa Muhoksen poliisilaitokselta. Muhoksen poliisi mm. mitätöi mitenkään perustelematta kymmenet valtakirjat, joita 28 homeasunnon asukkaat olivat antaneet rikosilmoituksen tekijälle. Lopulta asianosaisia koko jutussa ei ollut kuin yksi kunta ja sen eräät virkamiehet. Ei niistä papereista muuta viisastu kuin sen, millä kaikilla keinoilla poliisi voi olla ottamatta huomioon todisteita, rikoksesta aiheutuneita sairauksia ja vammoja tai miten se voi olla kirjaamatta edes rikoksen asianosaisia, eli millä kaikilla keinoilla poliisi kiertää esitutkintalain 2 §:n tarkoittaman esitutkinnan toimittamisvelvoitteen ja 5 §:n mainitsemat seltitettävien asioiden luettelon eli jättää rikoksen tutkimatta.

    Tyrnävän hometalokiistassa poliisi eväsi asianosaiselta homeista sairastuneelta osapuolelta mm. loppulausuntomenettelyn. Se lienee ymmärrettävää, sillä tutkinnanjohtajan kollega istui syylliseksi epäillyn kunnan kunnanhallituksessa. Näin toimivat veljet Pohjolassa.

    Syitä rikosilmoituksen tekemiseen Tyrnävän rivitalojen asiainhoidosta ei puuttunut. Nyt kunnassa on pantu purkuun 6 kaasutuslaitosta, ei kun kunnan homeista rivitaloa, joissa ihmisiä homesairauksilla vammautettiin. Neljä niistä rivitaloista on jo maan tasalla.

    Kyllähän nämä poliisin toimet homeasioissa ovat yhtä jatkuvaa farssia, tragikomediaa ja lopulta myös tragediaa, syvää tragediaa, mutta niin on valta ja oikeudenmukaisuus tässä maassa jaettu. Silti pidän hyvänä, että hometaloriidoissa tehdään rikosilmoituksia. Jospa tuo hyvä-veli-sukupolvi poliisissa vähitellen ohenisi ja oikeuttakin joku kaltoin kohdeltu homeuhri vielä joskus voisi saada. Mutta muista: homeriidoissa poliisi on epäluotettava. Siltä puuttuu halu, tieto ja taito homeongelmia tutkia, vaikka onkin niitä tutkivinaan ja niiden muka-tutkimusten perusteella tekee päätöksiä ihmisten elämästä.

    Esitutkinnan pohjaton tyhmyys hometaloriidoissa johtaa järkyttäviin epäoikeudenmukaisuuksiin. Siltä voit suojautua vain valvomalla jokaisen vaiheen mahdollisimman läheltä ja tiheään. Ja varmista, että mikrobianalyysejä ja terveysriskiarvioita ei tehdä pelkillä poliisiopiston eikä ttl:n opeilla.


    *****************
    Koko esitutkintalaki on osoitteessa
    http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1987/19870449

    Äänestä

  • inhere kirjoitti:

    MOTTO: EI OIKEUTTA SAA, JOS EI ITSE SITÄ HANKI


    Rikoksen tutkinnan on edettävä esitutkintalain tarkoittamalla tavalla ja laissa mainitut seikat huomioon ottaen. Muutamia tärkeitä kohtia esitutkintalaista:

    Esitutkinnan toimittamisvelvollisuus
    2 § Poliisin tai muun esitutkintaviranomaisen on toimitettava esitutkinta, kun sille tehdyn ilmoituksen perusteella tai muutoin on syytä epäillä, että rikos on tehty.

    4 § Esitutkinta saadaan jättää toimittamatta sellaisen rikoksen johdosta, josta ei ole odotettavissa ankarampaa rangaistusta kuin sakkoa ja jota on kokonaisuudessaan pidettävä ilmeisen vähäisenä, jos asianomistajalla ei ole asiassa vaatimuksia.

    MITÄ SE ON: Kun on perusteet epäillä rikoksen tapahtuneen, niin tutkinta on tehtävä. Poliisi potee melkoista resurssipulaa, ja tässä kohtaa poliisi käyttää ”harkintavaltaa” varsin estottomasti. Se yksinkertaisesti päättää olla tutkimatta asiaa – varsinkin jos vastapuolella on kunta tai valtio ja niiden virkamiehet tai muuten vain vaikutusvaltainen taho. Kokemusta tämän lain väärinkäytöstä minulla on yli kymmenen vuoden ajalta.

    Suomalaisilla on kumma halu hakea ”vain oikeutta”, mutta ei korvauksia ja rangaistuksia. Tämmöisiä juttuja ei tutkita ensinkään, mutta teidän tapauksessahan tästä ei ole kysymys.

    5 § Esitutkinnassa selvitetään:

    1) rikos, sen teko-olosuhteet, sillä aiheutettu vahinko ja siitä saatu hyöty, ketkä ovat asianosaisia ja muut syytteestä päättämistä varten tarvittavat seikat;

    2) asianomistajan yksityisoikeudellinen vaatimus, jos hän oikeudenkäynnistä rikosasioissa annetun lain 3 luvun 9 §:n nojalla on pyytänyt syyttäjää ajamaan hänen vaatimustaan;

    3) mahdollisuudet rikoksella saadun omaisuuden palauttamiseksi ja rikoksen johdosta tuomittavan menettämisseuraamuksen tai asianomistajalle tulevan vahingonkorvauksen täytäntöön panemiseksi; sekä

    4) suostuuko asianomistaja asian käsittelemiseen käräjäoikeudessa oikeudenkäynnistä rikosasioissa annetun lain 5 a luvussa tarkoitetussa kirjallisessa menettelyssä ja aikooko myös rikoksesta epäilty suostua tähän menettelyyn.
    muutettu 1 momentti tulee voimaan 1.10.2006.

    Aiempi sanamuoto kuuluu:
    Esitutkinnassa selvitetään:
    1) rikos, sen teko-olosuhteet, sillä aiheutettu vahinko ja siitä saatu hyöty, ketkä ovat asianosaisia ja muut syytteestä päättämistä varten tarvittavat seikat;

    2) asianomistajan yksityisoikeudellinen vaatimus, jos hän oikeudenkäynnistä rikosasioissa annetun lain 3 luvun 9 §:n nojalla on pyytänyt syyttäjää ajamaan hänen vaatimustaan; sekä

    3) mahdollisuudet rikoksella saadun omaisuuden palauttamiseksi ja rikoksen johdosta tuomittavan menettämisseuraamuksen tai asianomistajalle tulevan vahingonkorvauksen täytäntöön panemiseksi.
    (27.6.2003/645)

    Esitutkinnassa asia on valmisteltava siten, että todistelu voidaan pääkäsittelyssä ottaa vastaan yhdellä kertaa.

    MITÄ SE ON: Ainakin rikokseen syylliset on selvitettävä. Esitutkinnan tulisi olla niin perusteellinen, että periaatteessa käräjillä päätös voitaisiin tehdä pelkästään esitutkinnassa saatujen tietojen perusteella.

    11 § Asianosaisella on oikeus saada tietoonsa, mitä esitutkinnassa on käynyt ilmi, niin pian kuin siitä ei voi aiheutua haittaa rikoksen selvittämiselle.

    MITÄ SE ON: Esitutkinnassa selvinneet asiat ovat asianosaisjulkisia. Vaikka esitutkinnan tiedot eivät ennen tutkinnan päättämistä ole yleisesti julkisia, niin kiistaosapuolille ne ovat julkisia, ns. asianosaisjulkisia, jo ennen esitutkinnan lopettamista tai keskeyttämistä.

    12 § Asianosaisen pyytämät kuulustelut ja muut tutkintatoimenpiteet on suoritettava, jos asianosainen osoittaa, että ne saattavat vaikuttaa asiaan, ja jollei niistä aiheudu asian laatuun nähden kohtuuttomia kustannuksia.

    MITÄ SE ON: Tämä on erittäin tärkeä lainkohta esitutkintalaissa. Jos asianosaisella on perusteltu näkemys, siitä, mitä todisteita asiassa voitaisiin hankkia syylliseksi epäillyn syyllisyydestä, niin ne tutkimukset on tehtävä, jos kustannukset asian vakavuuteen nähden ovat kohtuulliset. Leipävarkautta koskevaan juttuun ei haeta todistajia ulkomailta, mutta hometalokiistan todistajia voitaneen kuulla, vaikka he asuisivatkin jos ei ihan ulkomailla niin vieraalla paikkakunnalla kuitenkin.

    12 §:n tutkimusvelvoite koskee myös teknisiä tutkimuksia, joilla rikoksen syylliset ja seuraukset voidaan selvittää. Tämä on tärkeä pykälä, mutta poliisi ei tykkää sitä, että heitä tullaan neuvomaan missään asiassa. Niinpä sitten esitutkinnassa mikrobiselvityksiä ja riskianalyysejä mikrobien aiheuttamista haitoista saatetaan tehdä poliisiopiston opeilla.

    On tärkeää myös seurata, kuka on ns. asiantuntija, jonka lausuntoja mahdollisesti asiassa poliisi konsultaationa käyttää. Esim. työterveyslaitoksen lääkäri, joka väittää, että ns. kotihomeet vain parantavat ihmisten vastustuskykyä ja että kaiken kaikkiaan kotihomeet ovat vähemmän vakavia kuin työpaikan homeet, on mielestäni erittäin kyseensalainen ex-pertti antamaan mitään lausuntoja homeriskeistä, vaikka niiden antaminen hänen ammatinkuvaansa kuuluukin. Sama lääkäri on sitä mieltä, että ei huonetilojen homeita tutkita sen vuoksi, koska ihmiset niistä sairastuvat, vaan jotta talo ei lahoa ja jotta ei sen vuoksi menetetä talon omaisuusarvoa. Niin että katso perään, kenet poliisi konsultikseen valitsee.

    Esitutkinnan päättäminen
    42 § Ennen esitutkinnan päättämistä asianosaisille on varattava tilaisuus esittää esitutkintaviranomaiselle lausuntonsa esitutkinnassa kertyneestä aineistosta, jos se on omiaan jouduttamaan tai helpottamaan asian käsittelyä tuomioistuimessa. Lausunto on liitettävä esitutkintapöytäkirjaan.

    MITÄ SE ON: TÄMÄ ON ESITUTKINTALAIN KAIKKEIN TÄRKEIN PYKÄLÄ, mutta kuitenkin huonoimmin tunnettu pykälä. Muista aina poliisikuulustelussa ollessasi vaatia kirjattavaksi kuulustelupöytäkirjaan nämä sanat:

    ”Haluan antaa esitutkintalain 42 §:n tarkoittaman loppulausunnon ennen tutkinnan päättämistä.”

    Ellet pyydä esitutkintapapereita nähtäväksesi ennen jutun sulkemista, niin tapahtuu näin: Sinä teet rikosilmoituksen, ja rikosta aletaan tutkia. Poliisi menee syyllisen luokse ja kysyy, oletko sinä tehnyt rikoksen. No, tietenkin hän vastaa, että en ole. Valehtelee kaikenlaista, millä perusteella hän selittelee tehdyt teot tekemättömiksi ja sinun todisteesi keksityiksi, järjestetyiksi, lavastetuiksi ja sairaan mielikuvituksen tuotteiksi ja silkaksi lakiin perustumattomaksi oman edun tavoitteluksi. Tässä tilanteessa tutkinnanjohtaja harkitsee, kumpi osapuoli on USKOTTAVAMPI. Jos pankkitili on toisella iso ja puku merkkituotelaatua ja statusta maalailevia edustustehtäviä on tarpeeksi ja kallis juristi vieressä, niin jotenkin se uskottavuus kaatuu sinne suuntaan, vaikka mielikuvien lisäksi tarvittavia faktoja uskottavuuden perusteeksi ei olekaan olemassa.

    Poliisin resurssipulassa koko tuo "uskottavuus" on noussut arvoon arvaamattomaan. Sama koskaa itse asiassa koko oikeusjärjestelmää. Päätöksiä tehdään ilman selvää näyttöä yhtään mistään puoleen taikka toiseen vain sen perusteella, kumpi osapuoli on "uskottavampi". Jonkun lakitieteen opiskelijan pitäisi tehdä tästä aiheesta oikein kunnon tutkimus.

    Niin sitten käy, että tutkinta keskeytetään joko mitenkään perustelematta (mikä on virkavirhe), tai sitten väitteellä, että rikosta ei ole tapahtunut.

    MUTTA JOS MUISTAT VAATIA JA MYÖS SAAT ESITUTKINTAPAPERIT KÄYTTÖÖSI, NIIN SAAT ENNEN ESITUTKINNAN PÄÄTTÄMISTÄ TILAISUUDEN KUMOTA SYYLLISEN KEKSIMÄT JA KUULUSTELUSSA ESITTÄMÄT VALHEET!

    Kun tutustut esitutkinta-aineistoon, niin saat ennen esitutkinnan lopettamista tietää, millaisilla väitteillä sinusta koetetaan tehdä itse asiassa syyllinen, niin että oikeus kääntyisi päälaelleen ja syyllien vapautettaisiin ilman perusteluja.

    Syyllisen valheet kun asiapapereista paljastat, niin voit tuoda lisätodisteita tai voit vaatia esitutkintalain 12 §:n mukaisia (lisä)tutkimuksia näytöksi rikoksesta. Tämän vuoksi juuri esim. virkarikoksia koskevissa kiistoissa poliisi evää loppulausuntomenettelyn pääsääntöisesti (minun kokemusteni mukaan), ja lopettaa tutkinnan ennen aikojaan ja ihan hihasta vedetyillä perusteilla tai aivan ilman perusteluja. No, onhan poliisitutkinnan johtajalla se harkintavalta ilmeisesti olemassa, mutta kyllä se harkintavalta tuntuu olevan enemmänkin jonkinlainen poliisin suosikkijärjestelmän perustyökalu. Tosin kiero tutkinnanjohtaja jättää vaatimuksen loppulausunnosta usein huomioon ottamatta ja salaa asiapaperit ja kuulustelupöytäkirjat asianosaiselta, etenkin siltä kauimpana eliitistä olevalta osapuolelta, päätöstään mitenkään perustelematta. Riski tähän on etenkin silloin, kun vastapuolella on poliisin tuttu tai korkea virkamies tai paikallinen poliitikko. Esimerkiksi Tyrnävän kunnan omistamien homeisten rivitalojen ”homerikosten” tutkinnassa tutkinnanjohtaja teki jokseenkin kaikki tavanomaiset syyllisen suojelutoimet, joita edellä kuvailen.

    Tyrnävän hometalokiistan esitutkinnan asiakirja-aineisto on jo julkista tavaraa, ja ne saa Muhoksen poliisilaitokselta. Muhoksen poliisi mm. mitätöi mitenkään perustelematta kymmenet valtakirjat, joita 28 homeasunnon asukkaat olivat antaneet rikosilmoituksen tekijälle. Lopulta asianosaisia koko jutussa ei ollut kuin yksi kunta ja sen eräät virkamiehet. Ei niistä papereista muuta viisastu kuin sen, millä kaikilla keinoilla poliisi voi olla ottamatta huomioon todisteita, rikoksesta aiheutuneita sairauksia ja vammoja tai miten se voi olla kirjaamatta edes rikoksen asianosaisia, eli millä kaikilla keinoilla poliisi kiertää esitutkintalain 2 §:n tarkoittaman esitutkinnan toimittamisvelvoitteen ja 5 §:n mainitsemat seltitettävien asioiden luettelon eli jättää rikoksen tutkimatta.

    Tyrnävän hometalokiistassa poliisi eväsi asianosaiselta homeista sairastuneelta osapuolelta mm. loppulausuntomenettelyn. Se lienee ymmärrettävää, sillä tutkinnanjohtajan kollega istui syylliseksi epäillyn kunnan kunnanhallituksessa. Näin toimivat veljet Pohjolassa.

    Syitä rikosilmoituksen tekemiseen Tyrnävän rivitalojen asiainhoidosta ei puuttunut. Nyt kunnassa on pantu purkuun 6 kaasutuslaitosta, ei kun kunnan homeista rivitaloa, joissa ihmisiä homesairauksilla vammautettiin. Neljä niistä rivitaloista on jo maan tasalla.

    Kyllähän nämä poliisin toimet homeasioissa ovat yhtä jatkuvaa farssia, tragikomediaa ja lopulta myös tragediaa, syvää tragediaa, mutta niin on valta ja oikeudenmukaisuus tässä maassa jaettu. Silti pidän hyvänä, että hometaloriidoissa tehdään rikosilmoituksia. Jospa tuo hyvä-veli-sukupolvi poliisissa vähitellen ohenisi ja oikeuttakin joku kaltoin kohdeltu homeuhri vielä joskus voisi saada. Mutta muista: homeriidoissa poliisi on epäluotettava. Siltä puuttuu halu, tieto ja taito homeongelmia tutkia, vaikka onkin niitä tutkivinaan ja niiden muka-tutkimusten perusteella tekee päätöksiä ihmisten elämästä.

    Esitutkinnan pohjaton tyhmyys hometaloriidoissa johtaa järkyttäviin epäoikeudenmukaisuuksiin. Siltä voit suojautua vain valvomalla jokaisen vaiheen mahdollisimman läheltä ja tiheään. Ja varmista, että mikrobianalyysejä ja terveysriskiarvioita ei tehdä pelkillä poliisiopiston eikä ttl:n opeilla.


    *****************
    Koko esitutkintalaki on osoitteessa
    http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1987/19870449

    Talletan antamasi tiedot ja käyn ne läpi,kun teen tutkintapyynnön.Kiitos,en anna periksi.
    Oikeus voittaa-lause tuntuu kylläkin vanhentuneelta,vääryys voittaa on tätä päivää.

    Äänestä

  • inhere kirjoitti:

    MOTTO: EI OIKEUTTA SAA, JOS EI ITSE SITÄ HANKI


    Rikoksen tutkinnan on edettävä esitutkintalain tarkoittamalla tavalla ja laissa mainitut seikat huomioon ottaen. Muutamia tärkeitä kohtia esitutkintalaista:

    Esitutkinnan toimittamisvelvollisuus
    2 § Poliisin tai muun esitutkintaviranomaisen on toimitettava esitutkinta, kun sille tehdyn ilmoituksen perusteella tai muutoin on syytä epäillä, että rikos on tehty.

    4 § Esitutkinta saadaan jättää toimittamatta sellaisen rikoksen johdosta, josta ei ole odotettavissa ankarampaa rangaistusta kuin sakkoa ja jota on kokonaisuudessaan pidettävä ilmeisen vähäisenä, jos asianomistajalla ei ole asiassa vaatimuksia.

    MITÄ SE ON: Kun on perusteet epäillä rikoksen tapahtuneen, niin tutkinta on tehtävä. Poliisi potee melkoista resurssipulaa, ja tässä kohtaa poliisi käyttää ”harkintavaltaa” varsin estottomasti. Se yksinkertaisesti päättää olla tutkimatta asiaa – varsinkin jos vastapuolella on kunta tai valtio ja niiden virkamiehet tai muuten vain vaikutusvaltainen taho. Kokemusta tämän lain väärinkäytöstä minulla on yli kymmenen vuoden ajalta.

    Suomalaisilla on kumma halu hakea ”vain oikeutta”, mutta ei korvauksia ja rangaistuksia. Tämmöisiä juttuja ei tutkita ensinkään, mutta teidän tapauksessahan tästä ei ole kysymys.

    5 § Esitutkinnassa selvitetään:

    1) rikos, sen teko-olosuhteet, sillä aiheutettu vahinko ja siitä saatu hyöty, ketkä ovat asianosaisia ja muut syytteestä päättämistä varten tarvittavat seikat;

    2) asianomistajan yksityisoikeudellinen vaatimus, jos hän oikeudenkäynnistä rikosasioissa annetun lain 3 luvun 9 §:n nojalla on pyytänyt syyttäjää ajamaan hänen vaatimustaan;

    3) mahdollisuudet rikoksella saadun omaisuuden palauttamiseksi ja rikoksen johdosta tuomittavan menettämisseuraamuksen tai asianomistajalle tulevan vahingonkorvauksen täytäntöön panemiseksi; sekä

    4) suostuuko asianomistaja asian käsittelemiseen käräjäoikeudessa oikeudenkäynnistä rikosasioissa annetun lain 5 a luvussa tarkoitetussa kirjallisessa menettelyssä ja aikooko myös rikoksesta epäilty suostua tähän menettelyyn.
    muutettu 1 momentti tulee voimaan 1.10.2006.

    Aiempi sanamuoto kuuluu:
    Esitutkinnassa selvitetään:
    1) rikos, sen teko-olosuhteet, sillä aiheutettu vahinko ja siitä saatu hyöty, ketkä ovat asianosaisia ja muut syytteestä päättämistä varten tarvittavat seikat;

    2) asianomistajan yksityisoikeudellinen vaatimus, jos hän oikeudenkäynnistä rikosasioissa annetun lain 3 luvun 9 §:n nojalla on pyytänyt syyttäjää ajamaan hänen vaatimustaan; sekä

    3) mahdollisuudet rikoksella saadun omaisuuden palauttamiseksi ja rikoksen johdosta tuomittavan menettämisseuraamuksen tai asianomistajalle tulevan vahingonkorvauksen täytäntöön panemiseksi.
    (27.6.2003/645)

    Esitutkinnassa asia on valmisteltava siten, että todistelu voidaan pääkäsittelyssä ottaa vastaan yhdellä kertaa.

    MITÄ SE ON: Ainakin rikokseen syylliset on selvitettävä. Esitutkinnan tulisi olla niin perusteellinen, että periaatteessa käräjillä päätös voitaisiin tehdä pelkästään esitutkinnassa saatujen tietojen perusteella.

    11 § Asianosaisella on oikeus saada tietoonsa, mitä esitutkinnassa on käynyt ilmi, niin pian kuin siitä ei voi aiheutua haittaa rikoksen selvittämiselle.

    MITÄ SE ON: Esitutkinnassa selvinneet asiat ovat asianosaisjulkisia. Vaikka esitutkinnan tiedot eivät ennen tutkinnan päättämistä ole yleisesti julkisia, niin kiistaosapuolille ne ovat julkisia, ns. asianosaisjulkisia, jo ennen esitutkinnan lopettamista tai keskeyttämistä.

    12 § Asianosaisen pyytämät kuulustelut ja muut tutkintatoimenpiteet on suoritettava, jos asianosainen osoittaa, että ne saattavat vaikuttaa asiaan, ja jollei niistä aiheudu asian laatuun nähden kohtuuttomia kustannuksia.

    MITÄ SE ON: Tämä on erittäin tärkeä lainkohta esitutkintalaissa. Jos asianosaisella on perusteltu näkemys, siitä, mitä todisteita asiassa voitaisiin hankkia syylliseksi epäillyn syyllisyydestä, niin ne tutkimukset on tehtävä, jos kustannukset asian vakavuuteen nähden ovat kohtuulliset. Leipävarkautta koskevaan juttuun ei haeta todistajia ulkomailta, mutta hometalokiistan todistajia voitaneen kuulla, vaikka he asuisivatkin jos ei ihan ulkomailla niin vieraalla paikkakunnalla kuitenkin.

    12 §:n tutkimusvelvoite koskee myös teknisiä tutkimuksia, joilla rikoksen syylliset ja seuraukset voidaan selvittää. Tämä on tärkeä pykälä, mutta poliisi ei tykkää sitä, että heitä tullaan neuvomaan missään asiassa. Niinpä sitten esitutkinnassa mikrobiselvityksiä ja riskianalyysejä mikrobien aiheuttamista haitoista saatetaan tehdä poliisiopiston opeilla.

    On tärkeää myös seurata, kuka on ns. asiantuntija, jonka lausuntoja mahdollisesti asiassa poliisi konsultaationa käyttää. Esim. työterveyslaitoksen lääkäri, joka väittää, että ns. kotihomeet vain parantavat ihmisten vastustuskykyä ja että kaiken kaikkiaan kotihomeet ovat vähemmän vakavia kuin työpaikan homeet, on mielestäni erittäin kyseensalainen ex-pertti antamaan mitään lausuntoja homeriskeistä, vaikka niiden antaminen hänen ammatinkuvaansa kuuluukin. Sama lääkäri on sitä mieltä, että ei huonetilojen homeita tutkita sen vuoksi, koska ihmiset niistä sairastuvat, vaan jotta talo ei lahoa ja jotta ei sen vuoksi menetetä talon omaisuusarvoa. Niin että katso perään, kenet poliisi konsultikseen valitsee.

    Esitutkinnan päättäminen
    42 § Ennen esitutkinnan päättämistä asianosaisille on varattava tilaisuus esittää esitutkintaviranomaiselle lausuntonsa esitutkinnassa kertyneestä aineistosta, jos se on omiaan jouduttamaan tai helpottamaan asian käsittelyä tuomioistuimessa. Lausunto on liitettävä esitutkintapöytäkirjaan.

    MITÄ SE ON: TÄMÄ ON ESITUTKINTALAIN KAIKKEIN TÄRKEIN PYKÄLÄ, mutta kuitenkin huonoimmin tunnettu pykälä. Muista aina poliisikuulustelussa ollessasi vaatia kirjattavaksi kuulustelupöytäkirjaan nämä sanat:

    ”Haluan antaa esitutkintalain 42 §:n tarkoittaman loppulausunnon ennen tutkinnan päättämistä.”

    Ellet pyydä esitutkintapapereita nähtäväksesi ennen jutun sulkemista, niin tapahtuu näin: Sinä teet rikosilmoituksen, ja rikosta aletaan tutkia. Poliisi menee syyllisen luokse ja kysyy, oletko sinä tehnyt rikoksen. No, tietenkin hän vastaa, että en ole. Valehtelee kaikenlaista, millä perusteella hän selittelee tehdyt teot tekemättömiksi ja sinun todisteesi keksityiksi, järjestetyiksi, lavastetuiksi ja sairaan mielikuvituksen tuotteiksi ja silkaksi lakiin perustumattomaksi oman edun tavoitteluksi. Tässä tilanteessa tutkinnanjohtaja harkitsee, kumpi osapuoli on USKOTTAVAMPI. Jos pankkitili on toisella iso ja puku merkkituotelaatua ja statusta maalailevia edustustehtäviä on tarpeeksi ja kallis juristi vieressä, niin jotenkin se uskottavuus kaatuu sinne suuntaan, vaikka mielikuvien lisäksi tarvittavia faktoja uskottavuuden perusteeksi ei olekaan olemassa.

    Poliisin resurssipulassa koko tuo "uskottavuus" on noussut arvoon arvaamattomaan. Sama koskaa itse asiassa koko oikeusjärjestelmää. Päätöksiä tehdään ilman selvää näyttöä yhtään mistään puoleen taikka toiseen vain sen perusteella, kumpi osapuoli on "uskottavampi". Jonkun lakitieteen opiskelijan pitäisi tehdä tästä aiheesta oikein kunnon tutkimus.

    Niin sitten käy, että tutkinta keskeytetään joko mitenkään perustelematta (mikä on virkavirhe), tai sitten väitteellä, että rikosta ei ole tapahtunut.

    MUTTA JOS MUISTAT VAATIA JA MYÖS SAAT ESITUTKINTAPAPERIT KÄYTTÖÖSI, NIIN SAAT ENNEN ESITUTKINNAN PÄÄTTÄMISTÄ TILAISUUDEN KUMOTA SYYLLISEN KEKSIMÄT JA KUULUSTELUSSA ESITTÄMÄT VALHEET!

    Kun tutustut esitutkinta-aineistoon, niin saat ennen esitutkinnan lopettamista tietää, millaisilla väitteillä sinusta koetetaan tehdä itse asiassa syyllinen, niin että oikeus kääntyisi päälaelleen ja syyllien vapautettaisiin ilman perusteluja.

    Syyllisen valheet kun asiapapereista paljastat, niin voit tuoda lisätodisteita tai voit vaatia esitutkintalain 12 §:n mukaisia (lisä)tutkimuksia näytöksi rikoksesta. Tämän vuoksi juuri esim. virkarikoksia koskevissa kiistoissa poliisi evää loppulausuntomenettelyn pääsääntöisesti (minun kokemusteni mukaan), ja lopettaa tutkinnan ennen aikojaan ja ihan hihasta vedetyillä perusteilla tai aivan ilman perusteluja. No, onhan poliisitutkinnan johtajalla se harkintavalta ilmeisesti olemassa, mutta kyllä se harkintavalta tuntuu olevan enemmänkin jonkinlainen poliisin suosikkijärjestelmän perustyökalu. Tosin kiero tutkinnanjohtaja jättää vaatimuksen loppulausunnosta usein huomioon ottamatta ja salaa asiapaperit ja kuulustelupöytäkirjat asianosaiselta, etenkin siltä kauimpana eliitistä olevalta osapuolelta, päätöstään mitenkään perustelematta. Riski tähän on etenkin silloin, kun vastapuolella on poliisin tuttu tai korkea virkamies tai paikallinen poliitikko. Esimerkiksi Tyrnävän kunnan omistamien homeisten rivitalojen ”homerikosten” tutkinnassa tutkinnanjohtaja teki jokseenkin kaikki tavanomaiset syyllisen suojelutoimet, joita edellä kuvailen.

    Tyrnävän hometalokiistan esitutkinnan asiakirja-aineisto on jo julkista tavaraa, ja ne saa Muhoksen poliisilaitokselta. Muhoksen poliisi mm. mitätöi mitenkään perustelematta kymmenet valtakirjat, joita 28 homeasunnon asukkaat olivat antaneet rikosilmoituksen tekijälle. Lopulta asianosaisia koko jutussa ei ollut kuin yksi kunta ja sen eräät virkamiehet. Ei niistä papereista muuta viisastu kuin sen, millä kaikilla keinoilla poliisi voi olla ottamatta huomioon todisteita, rikoksesta aiheutuneita sairauksia ja vammoja tai miten se voi olla kirjaamatta edes rikoksen asianosaisia, eli millä kaikilla keinoilla poliisi kiertää esitutkintalain 2 §:n tarkoittaman esitutkinnan toimittamisvelvoitteen ja 5 §:n mainitsemat seltitettävien asioiden luettelon eli jättää rikoksen tutkimatta.

    Tyrnävän hometalokiistassa poliisi eväsi asianosaiselta homeista sairastuneelta osapuolelta mm. loppulausuntomenettelyn. Se lienee ymmärrettävää, sillä tutkinnanjohtajan kollega istui syylliseksi epäillyn kunnan kunnanhallituksessa. Näin toimivat veljet Pohjolassa.

    Syitä rikosilmoituksen tekemiseen Tyrnävän rivitalojen asiainhoidosta ei puuttunut. Nyt kunnassa on pantu purkuun 6 kaasutuslaitosta, ei kun kunnan homeista rivitaloa, joissa ihmisiä homesairauksilla vammautettiin. Neljä niistä rivitaloista on jo maan tasalla.

    Kyllähän nämä poliisin toimet homeasioissa ovat yhtä jatkuvaa farssia, tragikomediaa ja lopulta myös tragediaa, syvää tragediaa, mutta niin on valta ja oikeudenmukaisuus tässä maassa jaettu. Silti pidän hyvänä, että hometaloriidoissa tehdään rikosilmoituksia. Jospa tuo hyvä-veli-sukupolvi poliisissa vähitellen ohenisi ja oikeuttakin joku kaltoin kohdeltu homeuhri vielä joskus voisi saada. Mutta muista: homeriidoissa poliisi on epäluotettava. Siltä puuttuu halu, tieto ja taito homeongelmia tutkia, vaikka onkin niitä tutkivinaan ja niiden muka-tutkimusten perusteella tekee päätöksiä ihmisten elämästä.

    Esitutkinnan pohjaton tyhmyys hometaloriidoissa johtaa järkyttäviin epäoikeudenmukaisuuksiin. Siltä voit suojautua vain valvomalla jokaisen vaiheen mahdollisimman läheltä ja tiheään. Ja varmista, että mikrobianalyysejä ja terveysriskiarvioita ei tehdä pelkillä poliisiopiston eikä ttl:n opeilla.


    *****************
    Koko esitutkintalaki on osoitteessa
    http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1987/19870449

    Kiitos näistä tiedoista. Vaikka onkin tunne kuin lähtisi tuulimyllyjä vastaan taistelemaan. Tutkijatkin ovat vain ihmisiä ja hekin kai myyvät ja ostavat taloja... Toisaalta, ei kai muutosta tule, jos ei tehdä esim rikosilmoituksia homeesta. Miten poliisin tutkintaan voi puuttua. Vaatimalla aina asiakirjat nähtäväksi vai...? Lakimiehen kanssa on varmaan syytä tehdä yhteistyötä?

    Äänestä

  • inhere kirjoitti:

    MOTTO: EI OIKEUTTA SAA, JOS EI ITSE SITÄ HANKI


    Rikoksen tutkinnan on edettävä esitutkintalain tarkoittamalla tavalla ja laissa mainitut seikat huomioon ottaen. Muutamia tärkeitä kohtia esitutkintalaista:

    Esitutkinnan toimittamisvelvollisuus
    2 § Poliisin tai muun esitutkintaviranomaisen on toimitettava esitutkinta, kun sille tehdyn ilmoituksen perusteella tai muutoin on syytä epäillä, että rikos on tehty.

    4 § Esitutkinta saadaan jättää toimittamatta sellaisen rikoksen johdosta, josta ei ole odotettavissa ankarampaa rangaistusta kuin sakkoa ja jota on kokonaisuudessaan pidettävä ilmeisen vähäisenä, jos asianomistajalla ei ole asiassa vaatimuksia.

    MITÄ SE ON: Kun on perusteet epäillä rikoksen tapahtuneen, niin tutkinta on tehtävä. Poliisi potee melkoista resurssipulaa, ja tässä kohtaa poliisi käyttää ”harkintavaltaa” varsin estottomasti. Se yksinkertaisesti päättää olla tutkimatta asiaa – varsinkin jos vastapuolella on kunta tai valtio ja niiden virkamiehet tai muuten vain vaikutusvaltainen taho. Kokemusta tämän lain väärinkäytöstä minulla on yli kymmenen vuoden ajalta.

    Suomalaisilla on kumma halu hakea ”vain oikeutta”, mutta ei korvauksia ja rangaistuksia. Tämmöisiä juttuja ei tutkita ensinkään, mutta teidän tapauksessahan tästä ei ole kysymys.

    5 § Esitutkinnassa selvitetään:

    1) rikos, sen teko-olosuhteet, sillä aiheutettu vahinko ja siitä saatu hyöty, ketkä ovat asianosaisia ja muut syytteestä päättämistä varten tarvittavat seikat;

    2) asianomistajan yksityisoikeudellinen vaatimus, jos hän oikeudenkäynnistä rikosasioissa annetun lain 3 luvun 9 §:n nojalla on pyytänyt syyttäjää ajamaan hänen vaatimustaan;

    3) mahdollisuudet rikoksella saadun omaisuuden palauttamiseksi ja rikoksen johdosta tuomittavan menettämisseuraamuksen tai asianomistajalle tulevan vahingonkorvauksen täytäntöön panemiseksi; sekä

    4) suostuuko asianomistaja asian käsittelemiseen käräjäoikeudessa oikeudenkäynnistä rikosasioissa annetun lain 5 a luvussa tarkoitetussa kirjallisessa menettelyssä ja aikooko myös rikoksesta epäilty suostua tähän menettelyyn.
    muutettu 1 momentti tulee voimaan 1.10.2006.

    Aiempi sanamuoto kuuluu:
    Esitutkinnassa selvitetään:
    1) rikos, sen teko-olosuhteet, sillä aiheutettu vahinko ja siitä saatu hyöty, ketkä ovat asianosaisia ja muut syytteestä päättämistä varten tarvittavat seikat;

    2) asianomistajan yksityisoikeudellinen vaatimus, jos hän oikeudenkäynnistä rikosasioissa annetun lain 3 luvun 9 §:n nojalla on pyytänyt syyttäjää ajamaan hänen vaatimustaan; sekä

    3) mahdollisuudet rikoksella saadun omaisuuden palauttamiseksi ja rikoksen johdosta tuomittavan menettämisseuraamuksen tai asianomistajalle tulevan vahingonkorvauksen täytäntöön panemiseksi.
    (27.6.2003/645)

    Esitutkinnassa asia on valmisteltava siten, että todistelu voidaan pääkäsittelyssä ottaa vastaan yhdellä kertaa.

    MITÄ SE ON: Ainakin rikokseen syylliset on selvitettävä. Esitutkinnan tulisi olla niin perusteellinen, että periaatteessa käräjillä päätös voitaisiin tehdä pelkästään esitutkinnassa saatujen tietojen perusteella.

    11 § Asianosaisella on oikeus saada tietoonsa, mitä esitutkinnassa on käynyt ilmi, niin pian kuin siitä ei voi aiheutua haittaa rikoksen selvittämiselle.

    MITÄ SE ON: Esitutkinnassa selvinneet asiat ovat asianosaisjulkisia. Vaikka esitutkinnan tiedot eivät ennen tutkinnan päättämistä ole yleisesti julkisia, niin kiistaosapuolille ne ovat julkisia, ns. asianosaisjulkisia, jo ennen esitutkinnan lopettamista tai keskeyttämistä.

    12 § Asianosaisen pyytämät kuulustelut ja muut tutkintatoimenpiteet on suoritettava, jos asianosainen osoittaa, että ne saattavat vaikuttaa asiaan, ja jollei niistä aiheudu asian laatuun nähden kohtuuttomia kustannuksia.

    MITÄ SE ON: Tämä on erittäin tärkeä lainkohta esitutkintalaissa. Jos asianosaisella on perusteltu näkemys, siitä, mitä todisteita asiassa voitaisiin hankkia syylliseksi epäillyn syyllisyydestä, niin ne tutkimukset on tehtävä, jos kustannukset asian vakavuuteen nähden ovat kohtuulliset. Leipävarkautta koskevaan juttuun ei haeta todistajia ulkomailta, mutta hometalokiistan todistajia voitaneen kuulla, vaikka he asuisivatkin jos ei ihan ulkomailla niin vieraalla paikkakunnalla kuitenkin.

    12 §:n tutkimusvelvoite koskee myös teknisiä tutkimuksia, joilla rikoksen syylliset ja seuraukset voidaan selvittää. Tämä on tärkeä pykälä, mutta poliisi ei tykkää sitä, että heitä tullaan neuvomaan missään asiassa. Niinpä sitten esitutkinnassa mikrobiselvityksiä ja riskianalyysejä mikrobien aiheuttamista haitoista saatetaan tehdä poliisiopiston opeilla.

    On tärkeää myös seurata, kuka on ns. asiantuntija, jonka lausuntoja mahdollisesti asiassa poliisi konsultaationa käyttää. Esim. työterveyslaitoksen lääkäri, joka väittää, että ns. kotihomeet vain parantavat ihmisten vastustuskykyä ja että kaiken kaikkiaan kotihomeet ovat vähemmän vakavia kuin työpaikan homeet, on mielestäni erittäin kyseensalainen ex-pertti antamaan mitään lausuntoja homeriskeistä, vaikka niiden antaminen hänen ammatinkuvaansa kuuluukin. Sama lääkäri on sitä mieltä, että ei huonetilojen homeita tutkita sen vuoksi, koska ihmiset niistä sairastuvat, vaan jotta talo ei lahoa ja jotta ei sen vuoksi menetetä talon omaisuusarvoa. Niin että katso perään, kenet poliisi konsultikseen valitsee.

    Esitutkinnan päättäminen
    42 § Ennen esitutkinnan päättämistä asianosaisille on varattava tilaisuus esittää esitutkintaviranomaiselle lausuntonsa esitutkinnassa kertyneestä aineistosta, jos se on omiaan jouduttamaan tai helpottamaan asian käsittelyä tuomioistuimessa. Lausunto on liitettävä esitutkintapöytäkirjaan.

    MITÄ SE ON: TÄMÄ ON ESITUTKINTALAIN KAIKKEIN TÄRKEIN PYKÄLÄ, mutta kuitenkin huonoimmin tunnettu pykälä. Muista aina poliisikuulustelussa ollessasi vaatia kirjattavaksi kuulustelupöytäkirjaan nämä sanat:

    ”Haluan antaa esitutkintalain 42 §:n tarkoittaman loppulausunnon ennen tutkinnan päättämistä.”

    Ellet pyydä esitutkintapapereita nähtäväksesi ennen jutun sulkemista, niin tapahtuu näin: Sinä teet rikosilmoituksen, ja rikosta aletaan tutkia. Poliisi menee syyllisen luokse ja kysyy, oletko sinä tehnyt rikoksen. No, tietenkin hän vastaa, että en ole. Valehtelee kaikenlaista, millä perusteella hän selittelee tehdyt teot tekemättömiksi ja sinun todisteesi keksityiksi, järjestetyiksi, lavastetuiksi ja sairaan mielikuvituksen tuotteiksi ja silkaksi lakiin perustumattomaksi oman edun tavoitteluksi. Tässä tilanteessa tutkinnanjohtaja harkitsee, kumpi osapuoli on USKOTTAVAMPI. Jos pankkitili on toisella iso ja puku merkkituotelaatua ja statusta maalailevia edustustehtäviä on tarpeeksi ja kallis juristi vieressä, niin jotenkin se uskottavuus kaatuu sinne suuntaan, vaikka mielikuvien lisäksi tarvittavia faktoja uskottavuuden perusteeksi ei olekaan olemassa.

    Poliisin resurssipulassa koko tuo "uskottavuus" on noussut arvoon arvaamattomaan. Sama koskaa itse asiassa koko oikeusjärjestelmää. Päätöksiä tehdään ilman selvää näyttöä yhtään mistään puoleen taikka toiseen vain sen perusteella, kumpi osapuoli on "uskottavampi". Jonkun lakitieteen opiskelijan pitäisi tehdä tästä aiheesta oikein kunnon tutkimus.

    Niin sitten käy, että tutkinta keskeytetään joko mitenkään perustelematta (mikä on virkavirhe), tai sitten väitteellä, että rikosta ei ole tapahtunut.

    MUTTA JOS MUISTAT VAATIA JA MYÖS SAAT ESITUTKINTAPAPERIT KÄYTTÖÖSI, NIIN SAAT ENNEN ESITUTKINNAN PÄÄTTÄMISTÄ TILAISUUDEN KUMOTA SYYLLISEN KEKSIMÄT JA KUULUSTELUSSA ESITTÄMÄT VALHEET!

    Kun tutustut esitutkinta-aineistoon, niin saat ennen esitutkinnan lopettamista tietää, millaisilla väitteillä sinusta koetetaan tehdä itse asiassa syyllinen, niin että oikeus kääntyisi päälaelleen ja syyllien vapautettaisiin ilman perusteluja.

    Syyllisen valheet kun asiapapereista paljastat, niin voit tuoda lisätodisteita tai voit vaatia esitutkintalain 12 §:n mukaisia (lisä)tutkimuksia näytöksi rikoksesta. Tämän vuoksi juuri esim. virkarikoksia koskevissa kiistoissa poliisi evää loppulausuntomenettelyn pääsääntöisesti (minun kokemusteni mukaan), ja lopettaa tutkinnan ennen aikojaan ja ihan hihasta vedetyillä perusteilla tai aivan ilman perusteluja. No, onhan poliisitutkinnan johtajalla se harkintavalta ilmeisesti olemassa, mutta kyllä se harkintavalta tuntuu olevan enemmänkin jonkinlainen poliisin suosikkijärjestelmän perustyökalu. Tosin kiero tutkinnanjohtaja jättää vaatimuksen loppulausunnosta usein huomioon ottamatta ja salaa asiapaperit ja kuulustelupöytäkirjat asianosaiselta, etenkin siltä kauimpana eliitistä olevalta osapuolelta, päätöstään mitenkään perustelematta. Riski tähän on etenkin silloin, kun vastapuolella on poliisin tuttu tai korkea virkamies tai paikallinen poliitikko. Esimerkiksi Tyrnävän kunnan omistamien homeisten rivitalojen ”homerikosten” tutkinnassa tutkinnanjohtaja teki jokseenkin kaikki tavanomaiset syyllisen suojelutoimet, joita edellä kuvailen.

    Tyrnävän hometalokiistan esitutkinnan asiakirja-aineisto on jo julkista tavaraa, ja ne saa Muhoksen poliisilaitokselta. Muhoksen poliisi mm. mitätöi mitenkään perustelematta kymmenet valtakirjat, joita 28 homeasunnon asukkaat olivat antaneet rikosilmoituksen tekijälle. Lopulta asianosaisia koko jutussa ei ollut kuin yksi kunta ja sen eräät virkamiehet. Ei niistä papereista muuta viisastu kuin sen, millä kaikilla keinoilla poliisi voi olla ottamatta huomioon todisteita, rikoksesta aiheutuneita sairauksia ja vammoja tai miten se voi olla kirjaamatta edes rikoksen asianosaisia, eli millä kaikilla keinoilla poliisi kiertää esitutkintalain 2 §:n tarkoittaman esitutkinnan toimittamisvelvoitteen ja 5 §:n mainitsemat seltitettävien asioiden luettelon eli jättää rikoksen tutkimatta.

    Tyrnävän hometalokiistassa poliisi eväsi asianosaiselta homeista sairastuneelta osapuolelta mm. loppulausuntomenettelyn. Se lienee ymmärrettävää, sillä tutkinnanjohtajan kollega istui syylliseksi epäillyn kunnan kunnanhallituksessa. Näin toimivat veljet Pohjolassa.

    Syitä rikosilmoituksen tekemiseen Tyrnävän rivitalojen asiainhoidosta ei puuttunut. Nyt kunnassa on pantu purkuun 6 kaasutuslaitosta, ei kun kunnan homeista rivitaloa, joissa ihmisiä homesairauksilla vammautettiin. Neljä niistä rivitaloista on jo maan tasalla.

    Kyllähän nämä poliisin toimet homeasioissa ovat yhtä jatkuvaa farssia, tragikomediaa ja lopulta myös tragediaa, syvää tragediaa, mutta niin on valta ja oikeudenmukaisuus tässä maassa jaettu. Silti pidän hyvänä, että hometaloriidoissa tehdään rikosilmoituksia. Jospa tuo hyvä-veli-sukupolvi poliisissa vähitellen ohenisi ja oikeuttakin joku kaltoin kohdeltu homeuhri vielä joskus voisi saada. Mutta muista: homeriidoissa poliisi on epäluotettava. Siltä puuttuu halu, tieto ja taito homeongelmia tutkia, vaikka onkin niitä tutkivinaan ja niiden muka-tutkimusten perusteella tekee päätöksiä ihmisten elämästä.

    Esitutkinnan pohjaton tyhmyys hometaloriidoissa johtaa järkyttäviin epäoikeudenmukaisuuksiin. Siltä voit suojautua vain valvomalla jokaisen vaiheen mahdollisimman läheltä ja tiheään. Ja varmista, että mikrobianalyysejä ja terveysriskiarvioita ei tehdä pelkillä poliisiopiston eikä ttl:n opeilla.


    *****************
    Koko esitutkintalaki on osoitteessa
    http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1987/19870449

    Kiitos tiedoistasi. Laitan linkin muistiin.

    Äänestä

  • inhere kirjoitti:

    MOTTO: EI OIKEUTTA SAA, JOS EI ITSE SITÄ HANKI


    Rikoksen tutkinnan on edettävä esitutkintalain tarkoittamalla tavalla ja laissa mainitut seikat huomioon ottaen. Muutamia tärkeitä kohtia esitutkintalaista:

    Esitutkinnan toimittamisvelvollisuus
    2 § Poliisin tai muun esitutkintaviranomaisen on toimitettava esitutkinta, kun sille tehdyn ilmoituksen perusteella tai muutoin on syytä epäillä, että rikos on tehty.

    4 § Esitutkinta saadaan jättää toimittamatta sellaisen rikoksen johdosta, josta ei ole odotettavissa ankarampaa rangaistusta kuin sakkoa ja jota on kokonaisuudessaan pidettävä ilmeisen vähäisenä, jos asianomistajalla ei ole asiassa vaatimuksia.

    MITÄ SE ON: Kun on perusteet epäillä rikoksen tapahtuneen, niin tutkinta on tehtävä. Poliisi potee melkoista resurssipulaa, ja tässä kohtaa poliisi käyttää ”harkintavaltaa” varsin estottomasti. Se yksinkertaisesti päättää olla tutkimatta asiaa – varsinkin jos vastapuolella on kunta tai valtio ja niiden virkamiehet tai muuten vain vaikutusvaltainen taho. Kokemusta tämän lain väärinkäytöstä minulla on yli kymmenen vuoden ajalta.

    Suomalaisilla on kumma halu hakea ”vain oikeutta”, mutta ei korvauksia ja rangaistuksia. Tämmöisiä juttuja ei tutkita ensinkään, mutta teidän tapauksessahan tästä ei ole kysymys.

    5 § Esitutkinnassa selvitetään:

    1) rikos, sen teko-olosuhteet, sillä aiheutettu vahinko ja siitä saatu hyöty, ketkä ovat asianosaisia ja muut syytteestä päättämistä varten tarvittavat seikat;

    2) asianomistajan yksityisoikeudellinen vaatimus, jos hän oikeudenkäynnistä rikosasioissa annetun lain 3 luvun 9 §:n nojalla on pyytänyt syyttäjää ajamaan hänen vaatimustaan;

    3) mahdollisuudet rikoksella saadun omaisuuden palauttamiseksi ja rikoksen johdosta tuomittavan menettämisseuraamuksen tai asianomistajalle tulevan vahingonkorvauksen täytäntöön panemiseksi; sekä

    4) suostuuko asianomistaja asian käsittelemiseen käräjäoikeudessa oikeudenkäynnistä rikosasioissa annetun lain 5 a luvussa tarkoitetussa kirjallisessa menettelyssä ja aikooko myös rikoksesta epäilty suostua tähän menettelyyn.
    muutettu 1 momentti tulee voimaan 1.10.2006.

    Aiempi sanamuoto kuuluu:
    Esitutkinnassa selvitetään:
    1) rikos, sen teko-olosuhteet, sillä aiheutettu vahinko ja siitä saatu hyöty, ketkä ovat asianosaisia ja muut syytteestä päättämistä varten tarvittavat seikat;

    2) asianomistajan yksityisoikeudellinen vaatimus, jos hän oikeudenkäynnistä rikosasioissa annetun lain 3 luvun 9 §:n nojalla on pyytänyt syyttäjää ajamaan hänen vaatimustaan; sekä

    3) mahdollisuudet rikoksella saadun omaisuuden palauttamiseksi ja rikoksen johdosta tuomittavan menettämisseuraamuksen tai asianomistajalle tulevan vahingonkorvauksen täytäntöön panemiseksi.
    (27.6.2003/645)

    Esitutkinnassa asia on valmisteltava siten, että todistelu voidaan pääkäsittelyssä ottaa vastaan yhdellä kertaa.

    MITÄ SE ON: Ainakin rikokseen syylliset on selvitettävä. Esitutkinnan tulisi olla niin perusteellinen, että periaatteessa käräjillä päätös voitaisiin tehdä pelkästään esitutkinnassa saatujen tietojen perusteella.

    11 § Asianosaisella on oikeus saada tietoonsa, mitä esitutkinnassa on käynyt ilmi, niin pian kuin siitä ei voi aiheutua haittaa rikoksen selvittämiselle.

    MITÄ SE ON: Esitutkinnassa selvinneet asiat ovat asianosaisjulkisia. Vaikka esitutkinnan tiedot eivät ennen tutkinnan päättämistä ole yleisesti julkisia, niin kiistaosapuolille ne ovat julkisia, ns. asianosaisjulkisia, jo ennen esitutkinnan lopettamista tai keskeyttämistä.

    12 § Asianosaisen pyytämät kuulustelut ja muut tutkintatoimenpiteet on suoritettava, jos asianosainen osoittaa, että ne saattavat vaikuttaa asiaan, ja jollei niistä aiheudu asian laatuun nähden kohtuuttomia kustannuksia.

    MITÄ SE ON: Tämä on erittäin tärkeä lainkohta esitutkintalaissa. Jos asianosaisella on perusteltu näkemys, siitä, mitä todisteita asiassa voitaisiin hankkia syylliseksi epäillyn syyllisyydestä, niin ne tutkimukset on tehtävä, jos kustannukset asian vakavuuteen nähden ovat kohtuulliset. Leipävarkautta koskevaan juttuun ei haeta todistajia ulkomailta, mutta hometalokiistan todistajia voitaneen kuulla, vaikka he asuisivatkin jos ei ihan ulkomailla niin vieraalla paikkakunnalla kuitenkin.

    12 §:n tutkimusvelvoite koskee myös teknisiä tutkimuksia, joilla rikoksen syylliset ja seuraukset voidaan selvittää. Tämä on tärkeä pykälä, mutta poliisi ei tykkää sitä, että heitä tullaan neuvomaan missään asiassa. Niinpä sitten esitutkinnassa mikrobiselvityksiä ja riskianalyysejä mikrobien aiheuttamista haitoista saatetaan tehdä poliisiopiston opeilla.

    On tärkeää myös seurata, kuka on ns. asiantuntija, jonka lausuntoja mahdollisesti asiassa poliisi konsultaationa käyttää. Esim. työterveyslaitoksen lääkäri, joka väittää, että ns. kotihomeet vain parantavat ihmisten vastustuskykyä ja että kaiken kaikkiaan kotihomeet ovat vähemmän vakavia kuin työpaikan homeet, on mielestäni erittäin kyseensalainen ex-pertti antamaan mitään lausuntoja homeriskeistä, vaikka niiden antaminen hänen ammatinkuvaansa kuuluukin. Sama lääkäri on sitä mieltä, että ei huonetilojen homeita tutkita sen vuoksi, koska ihmiset niistä sairastuvat, vaan jotta talo ei lahoa ja jotta ei sen vuoksi menetetä talon omaisuusarvoa. Niin että katso perään, kenet poliisi konsultikseen valitsee.

    Esitutkinnan päättäminen
    42 § Ennen esitutkinnan päättämistä asianosaisille on varattava tilaisuus esittää esitutkintaviranomaiselle lausuntonsa esitutkinnassa kertyneestä aineistosta, jos se on omiaan jouduttamaan tai helpottamaan asian käsittelyä tuomioistuimessa. Lausunto on liitettävä esitutkintapöytäkirjaan.

    MITÄ SE ON: TÄMÄ ON ESITUTKINTALAIN KAIKKEIN TÄRKEIN PYKÄLÄ, mutta kuitenkin huonoimmin tunnettu pykälä. Muista aina poliisikuulustelussa ollessasi vaatia kirjattavaksi kuulustelupöytäkirjaan nämä sanat:

    ”Haluan antaa esitutkintalain 42 §:n tarkoittaman loppulausunnon ennen tutkinnan päättämistä.”

    Ellet pyydä esitutkintapapereita nähtäväksesi ennen jutun sulkemista, niin tapahtuu näin: Sinä teet rikosilmoituksen, ja rikosta aletaan tutkia. Poliisi menee syyllisen luokse ja kysyy, oletko sinä tehnyt rikoksen. No, tietenkin hän vastaa, että en ole. Valehtelee kaikenlaista, millä perusteella hän selittelee tehdyt teot tekemättömiksi ja sinun todisteesi keksityiksi, järjestetyiksi, lavastetuiksi ja sairaan mielikuvituksen tuotteiksi ja silkaksi lakiin perustumattomaksi oman edun tavoitteluksi. Tässä tilanteessa tutkinnanjohtaja harkitsee, kumpi osapuoli on USKOTTAVAMPI. Jos pankkitili on toisella iso ja puku merkkituotelaatua ja statusta maalailevia edustustehtäviä on tarpeeksi ja kallis juristi vieressä, niin jotenkin se uskottavuus kaatuu sinne suuntaan, vaikka mielikuvien lisäksi tarvittavia faktoja uskottavuuden perusteeksi ei olekaan olemassa.

    Poliisin resurssipulassa koko tuo "uskottavuus" on noussut arvoon arvaamattomaan. Sama koskaa itse asiassa koko oikeusjärjestelmää. Päätöksiä tehdään ilman selvää näyttöä yhtään mistään puoleen taikka toiseen vain sen perusteella, kumpi osapuoli on "uskottavampi". Jonkun lakitieteen opiskelijan pitäisi tehdä tästä aiheesta oikein kunnon tutkimus.

    Niin sitten käy, että tutkinta keskeytetään joko mitenkään perustelematta (mikä on virkavirhe), tai sitten väitteellä, että rikosta ei ole tapahtunut.

    MUTTA JOS MUISTAT VAATIA JA MYÖS SAAT ESITUTKINTAPAPERIT KÄYTTÖÖSI, NIIN SAAT ENNEN ESITUTKINNAN PÄÄTTÄMISTÄ TILAISUUDEN KUMOTA SYYLLISEN KEKSIMÄT JA KUULUSTELUSSA ESITTÄMÄT VALHEET!

    Kun tutustut esitutkinta-aineistoon, niin saat ennen esitutkinnan lopettamista tietää, millaisilla väitteillä sinusta koetetaan tehdä itse asiassa syyllinen, niin että oikeus kääntyisi päälaelleen ja syyllien vapautettaisiin ilman perusteluja.

    Syyllisen valheet kun asiapapereista paljastat, niin voit tuoda lisätodisteita tai voit vaatia esitutkintalain 12 §:n mukaisia (lisä)tutkimuksia näytöksi rikoksesta. Tämän vuoksi juuri esim. virkarikoksia koskevissa kiistoissa poliisi evää loppulausuntomenettelyn pääsääntöisesti (minun kokemusteni mukaan), ja lopettaa tutkinnan ennen aikojaan ja ihan hihasta vedetyillä perusteilla tai aivan ilman perusteluja. No, onhan poliisitutkinnan johtajalla se harkintavalta ilmeisesti olemassa, mutta kyllä se harkintavalta tuntuu olevan enemmänkin jonkinlainen poliisin suosikkijärjestelmän perustyökalu. Tosin kiero tutkinnanjohtaja jättää vaatimuksen loppulausunnosta usein huomioon ottamatta ja salaa asiapaperit ja kuulustelupöytäkirjat asianosaiselta, etenkin siltä kauimpana eliitistä olevalta osapuolelta, päätöstään mitenkään perustelematta. Riski tähän on etenkin silloin, kun vastapuolella on poliisin tuttu tai korkea virkamies tai paikallinen poliitikko. Esimerkiksi Tyrnävän kunnan omistamien homeisten rivitalojen ”homerikosten” tutkinnassa tutkinnanjohtaja teki jokseenkin kaikki tavanomaiset syyllisen suojelutoimet, joita edellä kuvailen.

    Tyrnävän hometalokiistan esitutkinnan asiakirja-aineisto on jo julkista tavaraa, ja ne saa Muhoksen poliisilaitokselta. Muhoksen poliisi mm. mitätöi mitenkään perustelematta kymmenet valtakirjat, joita 28 homeasunnon asukkaat olivat antaneet rikosilmoituksen tekijälle. Lopulta asianosaisia koko jutussa ei ollut kuin yksi kunta ja sen eräät virkamiehet. Ei niistä papereista muuta viisastu kuin sen, millä kaikilla keinoilla poliisi voi olla ottamatta huomioon todisteita, rikoksesta aiheutuneita sairauksia ja vammoja tai miten se voi olla kirjaamatta edes rikoksen asianosaisia, eli millä kaikilla keinoilla poliisi kiertää esitutkintalain 2 §:n tarkoittaman esitutkinnan toimittamisvelvoitteen ja 5 §:n mainitsemat seltitettävien asioiden luettelon eli jättää rikoksen tutkimatta.

    Tyrnävän hometalokiistassa poliisi eväsi asianosaiselta homeista sairastuneelta osapuolelta mm. loppulausuntomenettelyn. Se lienee ymmärrettävää, sillä tutkinnanjohtajan kollega istui syylliseksi epäillyn kunnan kunnanhallituksessa. Näin toimivat veljet Pohjolassa.

    Syitä rikosilmoituksen tekemiseen Tyrnävän rivitalojen asiainhoidosta ei puuttunut. Nyt kunnassa on pantu purkuun 6 kaasutuslaitosta, ei kun kunnan homeista rivitaloa, joissa ihmisiä homesairauksilla vammautettiin. Neljä niistä rivitaloista on jo maan tasalla.

    Kyllähän nämä poliisin toimet homeasioissa ovat yhtä jatkuvaa farssia, tragikomediaa ja lopulta myös tragediaa, syvää tragediaa, mutta niin on valta ja oikeudenmukaisuus tässä maassa jaettu. Silti pidän hyvänä, että hometaloriidoissa tehdään rikosilmoituksia. Jospa tuo hyvä-veli-sukupolvi poliisissa vähitellen ohenisi ja oikeuttakin joku kaltoin kohdeltu homeuhri vielä joskus voisi saada. Mutta muista: homeriidoissa poliisi on epäluotettava. Siltä puuttuu halu, tieto ja taito homeongelmia tutkia, vaikka onkin niitä tutkivinaan ja niiden muka-tutkimusten perusteella tekee päätöksiä ihmisten elämästä.

    Esitutkinnan pohjaton tyhmyys hometaloriidoissa johtaa järkyttäviin epäoikeudenmukaisuuksiin. Siltä voit suojautua vain valvomalla jokaisen vaiheen mahdollisimman läheltä ja tiheään. Ja varmista, että mikrobianalyysejä ja terveysriskiarvioita ei tehdä pelkillä poliisiopiston eikä ttl:n opeilla.


    *****************
    Koko esitutkintalaki on osoitteessa
    http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1987/19870449

    Ei helpota töitäni, mutta mukava huomata että muutkin kamppailevat samojen ongelmien parissa. Välillä tuntuu, kuin perustuslailliset oikeudet olisivat salattua "underground"-tietoa, ja käsite oikeusvaltio vain mitään tarkoittamaton sana koulukirjassa.

    Muistakaa myös esitutkintalain 449 pykälät

    7§ "Esitutkinnassa on selvitettävä ja otettava huomioon yhtä hyvin epäiltyä vastaan kuin hänen puolestaan vaikuttavat seikat ja todisteet.
    Epäiltyä on kohdeltava esitutkinnassa syyttömänä." ja

    24§ "Kuulusteltavaa on kohdeltava rauhallisesti ja asiallisesti. Tunnustuksen tai määrättyyn suuntaan käyvän lausuman saamiseksi kuulusteltavalta ei saa käyttää tietoisesti vääriä ilmoituksia, lupauksia tai uskotteluja erityisistä eduista, uuvuttamista, uhkausta, pakkoa taikka muita kuulusteltavan ratkaisuvapauteen, tahdonvoimaan, muistiin tai arvostelukykyyn vaikuttavia sopimattomia keinoja tai menettelytapoja.
    Kuulustelua ei saa toimittaa kello 22:n ja 7:n välisenä aikana, paitsi:
    1) kuulusteltavan pyynnöstä;
    2) suppeassa esitutkinnassa, johon kuulusteltava on 19 §:n mukaan velvollinen heti jäämään tai saapumaan; tai
    3) jos siihen on muu erityinen syy.
    (27.6.2003/645)
    Kuulusteltavalle on annettava tilaisuus säännölliseen ateriointiin ja riittävään lepoon. (27.6.2003/645)"

    Äänestä

Poliisin mielipide ei oikeudessa paina. Vielä kun pystytte todistamaan nuo väiteet oikeudessa, niin sitten ehkä saa takaisin osan kauppahinnasta. Purkuun en usko.

"Ketkähän kaikki joutuvatkaan törkeästä petoksesta syytteeseen?"
Ei välttämättä kukaan. Kiinteistövälittäjää tuskin saa vastuuseen, ellei pysty näyttämään toteen hänen tienneen homeen olemassaolosta. Jos hometta ei ole ollut näkyvissä, niin myyjäkään ei joudu vastuuseen. Jos kuntotarkastuksen tekijä on sertifioitu ja hän ei ole hometta havainnut, niin ei se ole hänen vikansa. Kannattaako ostajan luottaa "huuhaa"-asiantuntijan lausuntoon? Tyhmyys maksaa.

Tuulettaminen ja siivoaminen ei ole kiellettyä. Jos vaikka tarkoitus oli saada tupakanhaju pois? Onko naapureilla näyttöä homeesta? Homeenestoaineella voi käsitellä vaikka hometta ei vielä olisikaan, silloinhan se parhaiten toimii. Home ei kai hapeta kattoa.

"Perheen äiti sairastui viiden päivän asumisen jälkeen rajuihin homeoireisiin." Olisi noin herkän ihmisen luullut huomaavaan oireita jo esittelyn jälkeen. No, ehkä siellä oli kivat kaakelit keittiössä.

Äänestä

Eli meidän tapauksessamme ostimme hometalon tietämättämme. Myyjä oli tehnyt peiteremontin ja salasi kaupantekohetkellä talon todellisen kunnon. Teimme rikosilmoituksen, asiaa käsiteltiin sekä käräjäoikeudessa että hovioikeudessa. Voitimme kummatkin jutut joten "oikeus" toteutui. Myyjä tuomittiin puolen vuoden ehdolliseen vankeusrangaistukseen ja määrättiin maksamaan kauppahinta takaisin sekä vahingonkorvauksia eli joutui "vastuuseen"...kuulostaa liian hyvältä ollakseen totta ja sitä se onkin: vuosia olemme yrittäneet periä saataviamme myyjiltä tuloksetta. Ulosotto on tehoton. Kyllä se on niin, että jos myyjä petosmielellä kauppaan on lähtenyt, on selusta suojattu, eikä käsiksi pääse mitenkään. Jos olisin saanut valita, olisin itsekin ottanut ehdollisen vankeusrangaistuksen kuin maksaisin purettua hometaloa. Kyllä ehdollinen vankeus olisi ollut huomattavasti mukavampi vaihtoehto kuin velkavankeus.

Äänestä

eeeeeeeeeeeeeeeeeeeeeee

Äänestä

Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastainen viesti.

Kommentoi aloitusta


hilkkaliisa kirjoitti:

Olin ystäväni henkisenä tukena kun hän kävi tekemässä rikosilmoituksen hometalon myyjästä.
Poliisi totesi kaikkien TÖRKEÄN PETOKSEN kriteerien täyttyvän.

Myyjä oli pitänyt, naapureiden kertoman mukaan, ennen hometalon esittelyä kaksi viikkoa yötäpäivää ikkunat ja ovet auki tammikuun kovilla pakkasilla. Pihalla oli myös kaksi kertaa seisonut siivousfirman auto ENNEN ESITTELYJÄ ja siivousfirma oli pessyt talon hyväntuoksuisilla pesuaineilla. Hometalon haju peittyi tuuletuksella ja pesuaineilla. Ostajat on johdettu harhaan.

Myyjä oli jättänyt kertomatta, että edelliset myyjät olivat harjanneet ja käsitelleet homeenestoaineella talon alapohjan ja katto oli hapettunut. Ne tiedot löytyivät edellisestä kauppakirjasta. Nuori perhe ei osannut kysellä ja luotti asiantuntija-ammattimies-talon-myyjään ja kuntotarkastukseen.

Kiinteistöfirma oli teettänyt omalla huuhaa-asiantuntijalla "muka-tutkimuksen", jossa talo todettiin hyväksi. Myyjä kertoi olevansa rakentamisen ja korjaamisen asiantuntija ja ammattimies ja kehui taloa hyväksi.

Ostajat teettivät oireilujen jälkeen tutkimukset, joissa löytyi runsaasti "sädesientä" (maaperäbakteeri, aktinomykeetti) ja monia eri homelajeja. Kiinteistöfirmakin osallistui ostajan harhautukseen samoin kuin myyjäkin.

Myyjällä oli ollut tiedossa talon viat ja hän oli itse siksi saanut talon halvalla. Hän ei tehnyt, asiantuntijuudestaan huolimatta, mitään korjauksia, mutta nosti 81000 euroa talon hintaa sen jälkeen kun oli asunut kaksi vuotta talossa.

Nyt poliisi miettii ketkä kaikki osapuolet ovat osallistuneet törkeään petokseen. Myyjä tietenkin! Entäs kiinteistön kaupannut firma ja huuhaa-tutkimuksen tehnyt kuntotarkastaja? Ketkähän kaikki joutuvatkaan törkeästä petoksesta syytteeseen? Talon myynyt harhauttaja ei suostu purkamaan kauppaa.

Perheen äiti sairastui viiden päivän asumisen jälkeen rajuihin homeoireisiin. Isommilla lapsilla oli päänsärkyä. Perheen vastasyntyneellä vauvalla oli ihottumaa ja silmätulehdus ja hän itki paljon hometalossa asumisen aikana. Perhe muutti pois hometalosta ja kaikkien oireilu loppui. Perhe taistelee oikeuksistaan. He joutuivat törkeän petoksen uhreiksi ja toivovat talokaupan purkamista.

Onko kukaan muu tehnyt rikosilmoitusta ostettuaan hometalon? Onko kenelläkään kokemuksia miten on rikosilmoituksen jälkeen käynyt? Saako hometalon ostaja oikeutta? Mitä tarkoittaa "myyjän vastuu" jos tahallisesti harhaan johtanut myyjä kiistää kaiken, eikä suostu purkamaan kauppaa ?

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu