Kauhea hautuumaa osa1

He olivat päässeet Tylyahoon takaisin. Kaikki tähystelivät riipusta.
"Sitä-ei ole!" Hermione sanoi aivan paniikissa ja katsoi Harrya.
Harry nojasi läheisen kaupan seinään.
"Harry-älä huoli, kyllä se löytyy!" Hermione sanoi ja otti Harrya olkapäästä.
"Sitä ei näy..." Harry sanoi.
"Odotas!" Hermione sanoi ja kaivoi taskustaan jotain.
"Ron! Lopeta etsiminen ja tule tänne!" Hermione sanoi ja Ron tuli.
"Tämä on timantin kehys joka on noiduttu niin, että, jos Lordi Voldemort tai joku kuoleónsyöjä on lähettyvillämme niin kehys muuttuu punaiseksi, itseasiassa se reakoi kosketukseen, mutta se auttaa meitä!" Hermione sanoi ja laittoi kehyksen taskuun

Jatkuu (luku aika lyhyt)

Miten ikinä voidaan se timantti löytää?
Siis se voi olla missä vaan! Olis ollu kai parempi jos se olis taijottu niin, että kun me ollaan lähellä se muuttuis punaiseksi!" Ron tiuski.
"Ron, älä nyt viitti olla noin turhamainen!
Tämä kehys autta meitä ainakin sen verran meitä, että niin kauan kuin se suinkin pysyy vihreänä... se ei ole kenenkään paholaisen käsissä" Hermione esitti asian hyvät puolet.
"Mutta Hermione...jos timanttia ei löydy... ja Voldemort tulee taas voimiinsa niin hän...." Harry vaipui epätoivoon.
"Ei! Usko tai älä me kyllä löydämme sen!!" Hermione puolusti.
"No aikas heikolta näyttää.... Hermione, jos timanttia ei löydy... Voldemort luultavasti tappa Harryn...tai ainakin yrittää!" Ron tiuskaisi taas.
"No helvetti! Munko vika tää on? Äläkä Ron ole perusnegatiivinen!" Hermione raivosi.
"Säähän sen hävitit!" Ron hankkiutui tappelu pukariksi.
"Ron! Viimeisen kerran ä-lä o-le pe-rus-ne-ga-tii-vi-nen!" Hermione loi Roniin tuiman katseen.
Harry seurasi silmät pyöreinä Hermionen ja Ronin kärhämää.
"Sori Hermione...." Ron pyysi anteeksi.
"Nyt...meidän pitää päästä johonkin yöksi..." Hermione sanoi.
"Mihis ajattelit?" Harry kysyi.
"Mennään vaan Ronille." Hermione ehdotti.
"Joo mennään..." Harry ja Ron sanoivat kuorossa."


He mevivät taas takkaan.
Ronin luona Ron oli aivan hätääntynyt
"Hemmetti! Meillä alkaa huomenna koulu!"
"Nytkö sä vasta muistit? Ai niin niimpä tosiaan on! Eikä me olla edes saatu Tylypahkan kirjeitä..." Harry ihmetteli.
"Pöllöt voi olla myöhässä..." Hermione sanoi.
"Kyllä tässä nyt on jokin vialla..." Ron arvioi.
Sitten jostain läheltä kuului siipien havinaa ja Hedwig lensi ikkunasta sisään kiikuttaen kolmea Päivän Profeettaa mukanaan.
"Päivän Profeetta...eihän meistä kukaan edes tilaa sitä..." Hermione ihmetteli ja otti lehdet Hedwigiltä ja jakoi kaikille omansa.
"Tässä on joku lappu.. s.18?" Ron kummasteli myös.
Hermione huomasi omassakin lehdessä sen lappusen ja avasi sivun 18.
Seurasi hetken hiljaisuus.
Hermione luki nopeasti arttikkelin ja hänen suunsa loksahti auki.
"Mitä nyt?" Ron katsoi Hermione ilmettä.
Molemmat pojista tulivat katsomaan artikkelia vaikka olisihan heillä ollut aivan omatkin lehdet.

Artikkelissa luki:

"Tylypahkan taikakoulu on toistaiseksi lakkautettu. Koulussa on tapahtunut hirveitä joten koulun opettajat eivät ole varmoja onko Tylypahkassa turvallista opiskella tänä vuonna.
Jokaiselle koulun oppilaalle on lähetettu tämä lehti ja kirje samasta asiasta pitäisi tulla myös. Pöllöjen lähettäminen tänään on tosin ollut ongelmallista joten toivottavasti ainakin lehdet saapuvat."

Rakkain terveisin: Albus Dumbletore

"Olit oikeassa Ron. Jokin on pielessä."

Jatkuu....

Hetken parikymmentä minuuttia Hermione, Harry ja Ron kesjustelivat mistä mahtoi olla kyse, että Tylypahka oli suljettu.
"Huomenna tulee taas uusi Päivän Profeetta ja asiasta sanotaan siinä varmaan vähän enemmän." Hermione järkeili.
Sitten he menivät nukkumaan.
Hermionen silmät painuivat melkein kiinni mutta sitten.... hän muisti mitä se tummakaapuinen mies oli sanonut hänelle hautausmaalla:
"Kolme päivää jonkun kuolemaan..."
Kuinka nopeasti ne seuraavat kaksi päivää voisi kulua? Kuka kuolisi? Ehtisivätkö he etsiä timantin ennen kun se joku kuolee?
Ajatukset saivat Hermionen vain rasittumaan ja silmä hitaasti...painuivat alas.
Mutta juuri kun kaikki olivat nukahtamaisillaan, koputus kuului oven takaa.
Kaikki hätkähtivät.
"Kuka kehtaakin tulla oven taakse tähän aikaan!?"
Ron sanoi niin kovaa, että varmasti oven takana oleva henkilö kuulu Ronin mielipiteet.
"Mennään avaamaan" Hermione ehdotti.
Kaikki nousivat sängyistään ja kävelivät ovelle.


"Avaa se" Hermione kannusti Ronia.
Hitaasti, mutta varmasti Ron avasi oven.
Niin pimeässä henkilöä ei voinut tunnistaa tai nähdä edes kasvoja, mutta sitten henkilö sanoi:
"Hei!" Ääni oli miehen ja kuulosti liiankin tutulta.
"Dumbledore!" Hermione ja pojat sanoivat kuorossa kun Dumbledore olia astunut valoon ja riisunut huppunsa.
"Huh...Tuu sisään. Me jo pelästyttiin." Hermione jatkoi kun Dumbledore laittoi viittansa naulakkoon ja meni olohuoneeseen istumaan.
Muut tulivat perässä.
"Missä Molly ja Arthur ovat?" Dumbledore katsoi kysyvästi Ronia.
"Ne on kyläilemässä serkkujen luona" Ron vastasi.
"Ai jaaha....tuion teille hyviä, että huonoja uutisia... otetaan hyvät ensin: Tylypahka avataan jo huomenna...." Dumbledore ei päässyt edes puheessaan loppuun kun Ron huudahti:
"Sittenkin?"
"Kyllä. Koska lähtö on tavallisesti aina 12.00 teillä olisi kauhea kiire ostaa Tylyahosta kaikki kirjat ja tarvikkeet ne ovat tilattu kaikille koululle jo valmiiksi ja lasku niistä tulee lukuvuoden loputtua."
"Entäs ne huonot?" Hermione tiedusteli.
"Vaikka Tylypahkass onkin tapahtunut kaikenlaista kauheata, se ei kuitenkaan ole niin vaarallista, että Tylypahka pitäisi sulkea.
Mutta turvallisuutemme vuoksi ainakin vähän aikaa opettajat saattavat oppilaat tunneille, niin kuin olemme ennenkin tehneet." Nyt Dumbledore lopetti puheensa ja katsoi joka ikistä nuorta jotka hänen vastapäätään istu.
"No, mutta mitäs huonoa tuossa oli?" Harry kysyi.
"Kukaan ei varmastikkaan kauheati pidä kun opettajat seuraavat koko ajan tunneille." Dumbledore sanoi.
"No ei." Ron sanoi.
"Mut eiks pääasia oo se, että kaikki on turvassa?" Hermione sanoi.
"Hermione on oikeassa. Mutta nyt minun pitää antaa teidän nukkua." Dumbledore sanoi ja käveli uko-ovelle. Nuoret tulivat saattamaan Dumbledoren ovelle.
"Nähdään Tylypahkassa." Kaikki sanoivat kun ovi meni kiinni.
Rauhass amielin kaikki menivät nukkumaan.


Aamulla Hermionella oli kauhea hössötys päällä miten hän laittaisi hiuksensa kiinni.
"Annat olla auki vaan. Sulla kun on niin kauniit hiukset." Hermione katsoi Harrya ja tämä punastui hiukan.
"Samaa mieltä Harryn kanssa." Ron sössötti paahtoleipä suussa.
"Selvä antaa olla sitten näin vain auki." Hermione luovutti.
Ronilla ja Harrylla oli kummallakin semmoinen ajatus, että seuraavaksi he vielä joutuisivat sanomaan mitä Hermione laittaa päälleen, mutta siitä Hermione selviytyi aivan itse.
"Mennään" Hermione sanoi kun pojat odottelivat eteisessä. Painavien matkalaukkujensa kanssa he menivät autoon jota Ron ajoi.
He saapuivat juna-asemalle ja pysähtyivät seinä palkin eteen 9/10.
"Harry ja Ron menkää te ensin, mä tulen perässä" Hermione sanoi aj pojat menivät ensin.
Sitten meni Hermione.

He olivat kaikki siellä missä pitikin; nousemassa junaan. Junassa näkyi niin paljon tuttuja ihmisiä, että heitä oli mukava nähdä taas. Harry, Ron ja Hermione kävelivät luihuisten oli jotka vain virnistelivät.
Vihdoin he löysivät tyhjän paikan.
Harry auttoi Hermionea saamaan laukkunsa penkkien yläpuolella olevaan säilytys tilaan.
Junassa ei puhuttukkaan paljon mistään muusta kuin siitä miten tympeetä ja ärsyttävää oli taas kuljeskella opettajien kanssa.
He olivat jo aika lähellä Tylypahkaa joten kaikki vaihtoivat kaavut.
"Käyn vessassa" Hermione sanoi ja meni vessaan.
Vessa oli aika junan peräpäässä eikä siellä koskaan ollut ketään muita paitsi ne jotka halusivat päästä vessaan.
Vessan oven avatessaan hänen edessään seisoi se sama huppupäinen tyyppi....

Jatkuu.....

:-:Tahmatassu:-: kirjoitti:

Hetken parikymmentä minuuttia Hermione, Harry ja Ron kesjustelivat mistä mahtoi olla kyse, että Tylypahka oli suljettu.
"Huomenna tulee taas uusi Päivän Profeetta ja asiasta sanotaan siinä varmaan vähän enemmän." Hermione järkeili.
Sitten he menivät nukkumaan.
Hermionen silmät painuivat melkein kiinni mutta sitten.... hän muisti mitä se tummakaapuinen mies oli sanonut hänelle hautausmaalla:
"Kolme päivää jonkun kuolemaan..."
Kuinka nopeasti ne seuraavat kaksi päivää voisi kulua? Kuka kuolisi? Ehtisivätkö he etsiä timantin ennen kun se joku kuolee?
Ajatukset saivat Hermionen vain rasittumaan ja silmä hitaasti...painuivat alas.
Mutta juuri kun kaikki olivat nukahtamaisillaan, koputus kuului oven takaa.
Kaikki hätkähtivät.
"Kuka kehtaakin tulla oven taakse tähän aikaan!?"
Ron sanoi niin kovaa, että varmasti oven takana oleva henkilö kuulu Ronin mielipiteet.
"Mennään avaamaan" Hermione ehdotti.
Kaikki nousivat sängyistään ja kävelivät ovelle.


"Avaa se" Hermione kannusti Ronia.
Hitaasti, mutta varmasti Ron avasi oven.
Niin pimeässä henkilöä ei voinut tunnistaa tai nähdä edes kasvoja, mutta sitten henkilö sanoi:
"Hei!" Ääni oli miehen ja kuulosti liiankin tutulta.
"Dumbledore!" Hermione ja pojat sanoivat kuorossa kun Dumbledore olia astunut valoon ja riisunut huppunsa.
"Huh...Tuu sisään. Me jo pelästyttiin." Hermione jatkoi kun Dumbledore laittoi viittansa naulakkoon ja meni olohuoneeseen istumaan.
Muut tulivat perässä.
"Missä Molly ja Arthur ovat?" Dumbledore katsoi kysyvästi Ronia.
"Ne on kyläilemässä serkkujen luona" Ron vastasi.
"Ai jaaha....tuion teille hyviä, että huonoja uutisia... otetaan hyvät ensin: Tylypahka avataan jo huomenna...." Dumbledore ei päässyt edes puheessaan loppuun kun Ron huudahti:
"Sittenkin?"
"Kyllä. Koska lähtö on tavallisesti aina 12.00 teillä olisi kauhea kiire ostaa Tylyahosta kaikki kirjat ja tarvikkeet ne ovat tilattu kaikille koululle jo valmiiksi ja lasku niistä tulee lukuvuoden loputtua."
"Entäs ne huonot?" Hermione tiedusteli.
"Vaikka Tylypahkass onkin tapahtunut kaikenlaista kauheata, se ei kuitenkaan ole niin vaarallista, että Tylypahka pitäisi sulkea.
Mutta turvallisuutemme vuoksi ainakin vähän aikaa opettajat saattavat oppilaat tunneille, niin kuin olemme ennenkin tehneet." Nyt Dumbledore lopetti puheensa ja katsoi joka ikistä nuorta jotka hänen vastapäätään istu.
"No, mutta mitäs huonoa tuossa oli?" Harry kysyi.
"Kukaan ei varmastikkaan kauheati pidä kun opettajat seuraavat koko ajan tunneille." Dumbledore sanoi.
"No ei." Ron sanoi.
"Mut eiks pääasia oo se, että kaikki on turvassa?" Hermione sanoi.
"Hermione on oikeassa. Mutta nyt minun pitää antaa teidän nukkua." Dumbledore sanoi ja käveli uko-ovelle. Nuoret tulivat saattamaan Dumbledoren ovelle.
"Nähdään Tylypahkassa." Kaikki sanoivat kun ovi meni kiinni.
Rauhass amielin kaikki menivät nukkumaan.


Aamulla Hermionella oli kauhea hössötys päällä miten hän laittaisi hiuksensa kiinni.
"Annat olla auki vaan. Sulla kun on niin kauniit hiukset." Hermione katsoi Harrya ja tämä punastui hiukan.
"Samaa mieltä Harryn kanssa." Ron sössötti paahtoleipä suussa.
"Selvä antaa olla sitten näin vain auki." Hermione luovutti.
Ronilla ja Harrylla oli kummallakin semmoinen ajatus, että seuraavaksi he vielä joutuisivat sanomaan mitä Hermione laittaa päälleen, mutta siitä Hermione selviytyi aivan itse.
"Mennään" Hermione sanoi kun pojat odottelivat eteisessä. Painavien matkalaukkujensa kanssa he menivät autoon jota Ron ajoi.
He saapuivat juna-asemalle ja pysähtyivät seinä palkin eteen 9/10.
"Harry ja Ron menkää te ensin, mä tulen perässä" Hermione sanoi aj pojat menivät ensin.
Sitten meni Hermione.

He olivat kaikki siellä missä pitikin; nousemassa junaan. Junassa näkyi niin paljon tuttuja ihmisiä, että heitä oli mukava nähdä taas. Harry, Ron ja Hermione kävelivät luihuisten oli jotka vain virnistelivät.
Vihdoin he löysivät tyhjän paikan.
Harry auttoi Hermionea saamaan laukkunsa penkkien yläpuolella olevaan säilytys tilaan.
Junassa ei puhuttukkaan paljon mistään muusta kuin siitä miten tympeetä ja ärsyttävää oli taas kuljeskella opettajien kanssa.
He olivat jo aika lähellä Tylypahkaa joten kaikki vaihtoivat kaavut.
"Käyn vessassa" Hermione sanoi ja meni vessaan.
Vessa oli aika junan peräpäässä eikä siellä koskaan ollut ketään muita paitsi ne jotka halusivat päästä vessaan.
Vessan oven avatessaan hänen edessään seisoi se sama huppupäinen tyyppi....

Jatkuu.....

Lue lisää

ihan huippu!!!JAATKA!!!

marsu55 kirjoitti:

ihan huippu!!!JAATKA!!!

Hermione pelästyi niin, että perääntyi kaksi askelmaa taaksepäin.
Mies ahtautui Hermione kanssa vessaan ja laittoi lukon kiinni.
Hän otti tiukan otteen Hermionen kurkusta ja painoi seivää vasten.
"Vähäisillä voimillaan Lordi antoi minulle käskyn: Teillä on aikaa enää viisi päivää lisättynä tämä päivä, etsiä se riivattu timantti! Se viisi päivää on armonaikaa, mutta sitten jokun saa kokea julman kohtalon...kuoleman. Onko selvä Ms. Granger?"
"Sä olet sekopää! Hullu! Vaihda satua!" Hermione huusi ja yritti rimpuilla mutta miehen ote ei muuta kuin koventunut. Hermione voihkaisi.
"Niinhän sinä luulet Ms. Granger. Eikä tämä ole mikään satu, täyttä totta!" Mies sanoi ja irroitti otteen ja käveli vessan ovelle.
"Nähdään taas!" Mies sanoi ja vilkutti kammottavasti.
Jollakin taijalla ovi sulkeutui ulkoapäin eikä auennut sisältä.
Hermione oli aivan paniikissa, hän alkoi huutaa apua ja hakkaamaan vessan ovea.


Vaunuosastossa, Harry ja Ron söivät suklaasammakoita kunnes he kuulivat kaameaa meteliä vessasta päin.
"Kuka jaksaakin pitää noin hirveää meteliä!"
"Odotas!" Harry sanoi ja kuunteli tarkasti.
"Voi ei. Se on Hermione, mennään apuun." Ron sanoi.
Harrya ei kahta kertaa tarvinnut käskeä vaan hän riensi apuun, ruuvimeisseli kädessä. Hän kantoi ruuvimeisseliä mukanaan jos hänen piti fiksauttaa silmälasinsa.
Nyt he oliva junan peräpäässä, vessan ovella.
"Hermione! Pääset pian pois!" Harry sanoi ja alkoi avata ovea.
Ron yritti rauhotella Hetmionea, mutta sisältä ei kuulunut kuin itkemistä.
Kun ovi oli saatu avattua Hermione syöksyi Harryn syliin ja kaatoi tämän maahan.
Hermione itki yhä, mutta ei enää niin hysteerisesti.
"Hermione? Miks sä itket?" Harry kysyi ja auttoi Hermionen pystyyn. Vastausta ei kuulunut.
He veivät Ronin kanssa Herrmionen vaunuosastolle. Hermione ei vieläkään puhunut sanaakaan, vaan itki.
Hermione oli painanut päänsä Harryn polviin ja makasi siinä. Harry silittä Hermionen hiuksia.
"Mikä sua painaa?" Harry yritti saada Hermionen ´kertomaan.
Surasi pitkö hiljaisuus, ennen kuin Hermione suiostui kertomaan.
"Se...on.....löydettävä....tai joku...." Hermione sanoi mutta keskeytti.
"Joku mitä?" Harry alkoi olla aika huolestunut.
"Kuolee..." Hermione sanoi ja halasi Harrya.
"Ja kuka niin on sanonut?" Harry uteli.
"Mies..." Hermione sanoi.
"Kuka, kuka se oli?" Ron kysyi.
"Huppupäinen..." Hermione sanoi.
"Onks se sanonu sulle aiemminkin jotain?" Harry kyseli.
Hermione kertoi siitä päivästä alakaen mitä oli tapahtunut kun hän oli mennyt viemään äitinsä haudalle kukkia, nykypäivään.


"Hermione...minä olen ainakin ihan vakuuttunut että se löytyy" Ron sanoi lohduttaakseen Hermionea. Tilanne tosin oli aivan erilainen; Timantin katoamisesta oltiin puhuttu ja sen ehdottamasta löytämisestä, mutta timanttia ei ollut näkynyt.
"Ron...minäkin toivon, että se löytyy..." Hermione sanoi. He olivat jo perillä Tylypahkassa.

Jatkuu...Mielipiteitä?

ihan tosissani.Yritän joka päivä päästä kattoo et ootko laittanut jatkoo!

marsu55 kirjoitti:

ihan tosissani.Yritän joka päivä päästä kattoo et ootko laittanut jatkoo!

"Älähän nyt viitti, Hermione. Tänään on kaunis ilma-" Harry aloitti astuessaan junasta, mutta lopetti lauseen huomatessaan, että he seisoivat keskellä rankkaa vesisadetta. "No ehkei niin ihana ilma, mutta pääset vaihamaan vaatteet, ennen kuin mennään siishen Dumbledoren puheeseen ja ykkösten tupajakoon. Piristy vähän." Harry sanoi ja otti Hermionea olkapäästä kiinni.
"Parhaani mukaan..." Hermione sanoi ja nojasi Harryyn kun he pääsivät linnaan.


McCarmiwa opasti ykköset suureen saliin, jonne kaikki jättivät matkalaukkunsa ennen kuin pääsivät huomeisiinsa.
Oli säälittävä katsoa niitä ykkösiä, jotka olivat kaikista märimpiä, koska hehän tulivat veneillä linnaan.
"Säälittävää..." Ron sanoi katsoessaan noita ykkösiä.
"Joo." Harry sanoi ja muisteli millaisessa säässä hänkin oli tullut ensimmäistä kertaansa Tylypahkaan.
"No, onneksi me ei tultu veneillä!" Hermione sanoi ja väänsi kasvoilleen, ensimmäistä kertaa pitkään aikaan sievimmän hymyn mitä osasi.
"Tollee kun hymyilisit muutenkin..." Ron sanoi.
He olivat tulleet poikien ja tyttöjen risteykseen.
"Hajaannutaan nyt viemään laukkumme ja nähään täs sitten sen jälkeen?" Harry ehdotti.
"Ja vaihdetaan vaatteet..." Ron muistutti.
"OK." Hermione sanoi ja lähti kiikuttamaan matkalaukkuansa tyttöjen huoneeseen.
Portaat olivat jyrkät kuten poikienkin, joten matka-arkkujen kanto ylös ei ollut kovinkaan helppoa.
Hermionen vieressä ja edellä oli niin paljon tyttöjä, jotka suorastaan rynnivät ylös.
Hermione ei voinut käsittää kuinka he jakoivat kantaa matka-arkkujaan.
Vihdoin ja viimein Hermione pääsi ylös.
Hän viskasi laukkunsa sängylleen ja lähti alas.
"Kyllä kesti!" Ron sanoi.
"Paljon porukkaa tuolla." Hermione sanoi ja nyökkäsi tyttöjen makuuhuonetta päin.
"Jos mentäisiin?" Hermiona ehdotti ja he lähtivät suureen saliin päin.

Kaikki olivat jo situneet joten Harry, Ron ja Hermionekin istuivat.
Harry katseli Luihuisten pöytää. Kaikki muut olivat paikalla paitsi Draco Malfoy.
Sitten hän katsoi opettajien pöytään ja näki uudet kasvot, mutta samalla myös, että Severus Kalkaroskin puuttui.
Harrya alkoi epäilyttää, joten hän kuiskaisi Ronille joka istui hänen vieressään.
"Ron mä taidan tietää kuka se on se huppupäinen mies."
Ron oli juuri sanomassa jotai mutta Harry ennätti puhua päälle.
"Kerron vasta kun ollaan päästy oleskelu huoneeseen." Harry sanoi.

En oikeen kerennyt kirjottaa paljon mutta jatkan kyllä!

:-:Tahmatassu:-: kirjoitti:

"Älähän nyt viitti, Hermione. Tänään on kaunis ilma-" Harry aloitti astuessaan junasta, mutta lopetti lauseen huomatessaan, että he seisoivat keskellä rankkaa vesisadetta. "No ehkei niin ihana ilma, mutta pääset vaihamaan vaatteet, ennen kuin mennään siishen Dumbledoren puheeseen ja ykkösten tupajakoon. Piristy vähän." Harry sanoi ja otti Hermionea olkapäästä kiinni.
"Parhaani mukaan..." Hermione sanoi ja nojasi Harryyn kun he pääsivät linnaan.


McCarmiwa opasti ykköset suureen saliin, jonne kaikki jättivät matkalaukkunsa ennen kuin pääsivät huomeisiinsa.
Oli säälittävä katsoa niitä ykkösiä, jotka olivat kaikista märimpiä, koska hehän tulivat veneillä linnaan.
"Säälittävää..." Ron sanoi katsoessaan noita ykkösiä.
"Joo." Harry sanoi ja muisteli millaisessa säässä hänkin oli tullut ensimmäistä kertaansa Tylypahkaan.
"No, onneksi me ei tultu veneillä!" Hermione sanoi ja väänsi kasvoilleen, ensimmäistä kertaa pitkään aikaan sievimmän hymyn mitä osasi.
"Tollee kun hymyilisit muutenkin..." Ron sanoi.
He olivat tulleet poikien ja tyttöjen risteykseen.
"Hajaannutaan nyt viemään laukkumme ja nähään täs sitten sen jälkeen?" Harry ehdotti.
"Ja vaihdetaan vaatteet..." Ron muistutti.
"OK." Hermione sanoi ja lähti kiikuttamaan matkalaukkuansa tyttöjen huoneeseen.
Portaat olivat jyrkät kuten poikienkin, joten matka-arkkujen kanto ylös ei ollut kovinkaan helppoa.
Hermionen vieressä ja edellä oli niin paljon tyttöjä, jotka suorastaan rynnivät ylös.
Hermione ei voinut käsittää kuinka he jakoivat kantaa matka-arkkujaan.
Vihdoin ja viimein Hermione pääsi ylös.
Hän viskasi laukkunsa sängylleen ja lähti alas.
"Kyllä kesti!" Ron sanoi.
"Paljon porukkaa tuolla." Hermione sanoi ja nyökkäsi tyttöjen makuuhuonetta päin.
"Jos mentäisiin?" Hermiona ehdotti ja he lähtivät suureen saliin päin.

Kaikki olivat jo situneet joten Harry, Ron ja Hermionekin istuivat.
Harry katseli Luihuisten pöytää. Kaikki muut olivat paikalla paitsi Draco Malfoy.
Sitten hän katsoi opettajien pöytään ja näki uudet kasvot, mutta samalla myös, että Severus Kalkaroskin puuttui.
Harrya alkoi epäilyttää, joten hän kuiskaisi Ronille joka istui hänen vieressään.
"Ron mä taidan tietää kuka se on se huppupäinen mies."
Ron oli juuri sanomassa jotai mutta Harry ennätti puhua päälle.
"Kerron vasta kun ollaan päästy oleskelu huoneeseen." Harry sanoi.

En oikeen kerennyt kirjottaa paljon mutta jatkan kyllä!

Lue lisää

"Tänä vuonna niinkuin viimevuonnakaan ei tapahdu suuria muutoksia paitsi luultavasti ja toivon mukaan kuitenkin säännöt tiukkenevat...." Dumbledore alkoi juurta jaksaen selittää mikä tulisi muuttumaan.
Jostain läheltä kuului buuauksia ja jostain taas "Eikä!"
"Jos asia on selvä voin varmaan antaa teidän aloittaa illastamisen." Dumbledore sanoi ja napsautti sormiaan ja siinä samssa pöytään ilmestyi kaikki ruuat.
Ronilla oli niin kova nälkä, että hän kävi käsin kiinni ruokaan.
"Tuota varten on haarukkakin." Hermione sanoi ja nauroi.

Jatkuu ihan just

:-:Tahmatassu:-: kirjoitti:

"Tänä vuonna niinkuin viimevuonnakaan ei tapahdu suuria muutoksia paitsi luultavasti ja toivon mukaan kuitenkin säännöt tiukkenevat...." Dumbledore alkoi juurta jaksaen selittää mikä tulisi muuttumaan.
Jostain läheltä kuului buuauksia ja jostain taas "Eikä!"
"Jos asia on selvä voin varmaan antaa teidän aloittaa illastamisen." Dumbledore sanoi ja napsautti sormiaan ja siinä samssa pöytään ilmestyi kaikki ruuat.
Ronilla oli niin kova nälkä, että hän kävi käsin kiinni ruokaan.
"Tuota varten on haarukkakin." Hermione sanoi ja nauroi.

Jatkuu ihan just

Lue lisää

Kaikki söivät tavalliseen tapaansa.
"Aika hyvää." Harry aloitti keskustelun.
"Harry..koskaan Tylypahkassa ei oo tarjottu pahaa ruokaa." Ron puhui täyttä asiaa.
"Totta." Hermione sanoi.

He söivät niin, että ainakin Ronin vatsa oli aivan turvoksissa.
"Mä olen aivan ähky." Hermione sanoi ja piteli käsiään mahansa päällä.
"Mää myös" Harry sanoi.
"Lähetään nukkumaan." Ron ehdotti.
"Juu." Harry sanoi ja he lähtivät pöydästä.
Matkalla melkein päätön Nick tuli vastaan.
"Heipä hei lapset."
Hän sanoi ja lensi pois.
He olivat tulleet oleskeluhuoneeseen jossa oli tyttöjen ja poikien osastot.
"Hyvää yötä." Hermione sanoi ja kapusi ylös.
"Hyvää yötä." Ron ja Harry sanoivat ja me´nivät hekin nukkumaan.
Hermione ei kuitenkaan ollut mennyt nukkumaan.
Hän kuunteli kun poikien makuuhuoneen ovi loksahti kiinni, hän laskeutui portaat ja meni istumaan oleskeluhuoneen sohvalle.
Hän oli aivan yksin siellä.
Hän katseli takkatulta ja alkoi ajatella mitä taas tulisi tapahtumaan.

Harry oli niin levoton yrittäessään nukkua, että hän näki parhjaakseen mennä oleskeluhuoneeseen istumaan.
Ron nukkui aivan sikeästi vielä.
Hän hiipi ovelle ja laittoi sen kiinni.
Hän laskeutui portaita alas.
Sitten hän näki Hermionen istuvan sohvalla.
Hän meni Hermionen viereen.
Istuuduttuaan Hermione säikähti ja päästi aivan pienen kirkaisun.
"Et sä huomannu mua? Tai kuullu?" Harry kysyi.
"En." Hermione sanoi.
"Miks sä et mee nukkumaan?" Harry kysyi.
"Mua vaivaa yksi asia." Hermione sanoi ja kääntyi katsomaan Harryn kirkkaan vihreisiin silmiin.
"No?" Harry kysyi ja katsoi Hermionen pähkinän ruskeisiin silmiin.
"Mä pidän yhdestä tyypistä ja mä....en osaa ilmaista tunteitani oikein... kun se tyyppi on...." Sana sanalta Hermione punastui yhä enemmän.
"Okei ehket sä oo se tyyppi kenelle mun eniten pitäis puhuu." Hermione sanoi ja oli lähdössä pos. Harry tarttui kuitenkin Hermionen ranteeseen ja vetäisi Hermionen takaisin sohvalle.
Pehnmeillä huulillaan Harry suuteli Hermionea.
Näin alkoi vuosisadan romanttisin rakkaustarina.

JATKUU...KOMMENTTEJA?

:-:Tahmatassu:-: kirjoitti:

Kaikki söivät tavalliseen tapaansa.
"Aika hyvää." Harry aloitti keskustelun.
"Harry..koskaan Tylypahkassa ei oo tarjottu pahaa ruokaa." Ron puhui täyttä asiaa.
"Totta." Hermione sanoi.

He söivät niin, että ainakin Ronin vatsa oli aivan turvoksissa.
"Mä olen aivan ähky." Hermione sanoi ja piteli käsiään mahansa päällä.
"Mää myös" Harry sanoi.
"Lähetään nukkumaan." Ron ehdotti.
"Juu." Harry sanoi ja he lähtivät pöydästä.
Matkalla melkein päätön Nick tuli vastaan.
"Heipä hei lapset."
Hän sanoi ja lensi pois.
He olivat tulleet oleskeluhuoneeseen jossa oli tyttöjen ja poikien osastot.
"Hyvää yötä." Hermione sanoi ja kapusi ylös.
"Hyvää yötä." Ron ja Harry sanoivat ja me´nivät hekin nukkumaan.
Hermione ei kuitenkaan ollut mennyt nukkumaan.
Hän kuunteli kun poikien makuuhuoneen ovi loksahti kiinni, hän laskeutui portaat ja meni istumaan oleskeluhuoneen sohvalle.
Hän oli aivan yksin siellä.
Hän katseli takkatulta ja alkoi ajatella mitä taas tulisi tapahtumaan.

Harry oli niin levoton yrittäessään nukkua, että hän näki parhjaakseen mennä oleskeluhuoneeseen istumaan.
Ron nukkui aivan sikeästi vielä.
Hän hiipi ovelle ja laittoi sen kiinni.
Hän laskeutui portaita alas.
Sitten hän näki Hermionen istuvan sohvalla.
Hän meni Hermionen viereen.
Istuuduttuaan Hermione säikähti ja päästi aivan pienen kirkaisun.
"Et sä huomannu mua? Tai kuullu?" Harry kysyi.
"En." Hermione sanoi.
"Miks sä et mee nukkumaan?" Harry kysyi.
"Mua vaivaa yksi asia." Hermione sanoi ja kääntyi katsomaan Harryn kirkkaan vihreisiin silmiin.
"No?" Harry kysyi ja katsoi Hermionen pähkinän ruskeisiin silmiin.
"Mä pidän yhdestä tyypistä ja mä....en osaa ilmaista tunteitani oikein... kun se tyyppi on...." Sana sanalta Hermione punastui yhä enemmän.
"Okei ehket sä oo se tyyppi kenelle mun eniten pitäis puhuu." Hermione sanoi ja oli lähdössä pos. Harry tarttui kuitenkin Hermionen ranteeseen ja vetäisi Hermionen takaisin sohvalle.
Pehnmeillä huulillaan Harry suuteli Hermionea.
Näin alkoi vuosisadan romanttisin rakkaustarina.

JATKUU...KOMMENTTEJA?

Lue lisää

Kaipaisin mielipiteitä...

:-:Tahmatssu:-: kirjoitti:

Kaipaisin mielipiteitä...

toi oli aika hyvä, prinsessa! mut älä käytä slangia ja kirjakieltä samaan aikaan! vaik ne muut sun novellit on TOSI fiaskoja, tää on hyvä! ja jätä kirjosanat pois! ei oikeissakaan pottereissa sanota kun hemmetti. seki on ron ja ton on ron. ja muuten tylypahkan juna joka lähti 12.00, lähtee leffoissa 11.00. kun tää on selvästi jatkoa muille eli seiska atavallaan, niin ei olis kyl kannattanu laittaa "niin kun yleensä se lähtee 12.00", tai miten se menikään. ja muuten jos hermione oli tyltahossa sen äidin haudalla? mitääh? 1. ei mun tietääkseen tylyahossa oo hautaus maata 2. missä välissä hermionen äiti kuoli jos tää on seiska? kyl sä mulle sanoit että tää on niinku seiska.. 3. eihän hermionen jästi-äitiä tylyahoon (jos siellä nyt vaikka aluks olis se hautausmaa) haudata! sitten vielä alussa hermionella oli riipus, sitten se muuttuikin timantiksi.. ja mikä hemmetti on timantin kehys?
SORI KRITIIKKI, PRINSESSA! MUT OLI TOI KYL SULTA YLIVETO ;)
-----------------
kaikille sitten tiedoksi, kun kutsun tahmatassuu prinsessaks, niin tunnen henkilön IRL, tai no se on mun paras kamu.. :)


TERVEISIN: Paras Kamusi EnKeLi :P:P

enkeli;) kirjoitti:

toi oli aika hyvä, prinsessa! mut älä käytä slangia ja kirjakieltä samaan aikaan! vaik ne muut sun novellit on TOSI fiaskoja, tää on hyvä! ja jätä kirjosanat pois! ei oikeissakaan pottereissa sanota kun hemmetti. seki on ron ja ton on ron. ja muuten tylypahkan juna joka lähti 12.00, lähtee leffoissa 11.00. kun tää on selvästi jatkoa muille eli seiska atavallaan, niin ei olis kyl kannattanu laittaa "niin kun yleensä se lähtee 12.00", tai miten se menikään. ja muuten jos hermione oli tyltahossa sen äidin haudalla? mitääh? 1. ei mun tietääkseen tylyahossa oo hautaus maata 2. missä välissä hermionen äiti kuoli jos tää on seiska? kyl sä mulle sanoit että tää on niinku seiska.. 3. eihän hermionen jästi-äitiä tylyahoon (jos siellä nyt vaikka aluks olis se hautausmaa) haudata! sitten vielä alussa hermionella oli riipus, sitten se muuttuikin timantiksi.. ja mikä hemmetti on timantin kehys?
SORI KRITIIKKI, PRINSESSA! MUT OLI TOI KYL SULTA YLIVETO ;)
-----------------
kaikille sitten tiedoksi, kun kutsun tahmatassuu prinsessaks, niin tunnen henkilön IRL, tai no se on mun paras kamu.. :)


TERVEISIN: Paras Kamusi EnKeLi :P:P

Lue lisää

HÖLMÖ! Ei se kehys timantiks muuttunu!
Siis: Kyl sä varmaan nyt kaulakotut tiiät?
No kuitenki siis sellaset kaulakorut jossa on joku timantti ja sen ympärillä sellaset tiiätsä kultaset kehykset? Siis se timantti pysyy siinä korussa sen kehyksen avulla? ja kehys taas pysyy kiinni narun avulla!
Ja siis Hermionella oli se siellä taskussa ja siotten jossain vaiheessa se timantti oli pudonnut siitä *kehyksestä* kun Hermione oli kaivanut taskujaan tai jotain.
Ja se äiti homma. Oli varmaan tullu kirjotusvirhe koska mä tarkotin niinku Hermione isoäitiä. Ja sitten se hautausmaa, sehän voi ollakki siellä! Mistä me tiietään?
-------------------------------------

Kiitos Enkeli palauttesta, nähään taas maanantaina koulussa!

marsu55 kirjoitti:

ihan tosissani.Yritän joka päivä päästä kattoo et ootko laittanut jatkoo!

Suudelma oli pitkä ja se tuntui melkein ikuisuudelta.
"Nyt me sitten ollaan kai kimpassa?" Hermione varmisti, ettei tulisi sattumaan väärinkäsityksiä.
"Mä luulen kans." Harry sanoi.
"Entäs Ron?" Hermione sanoi.
"Mitä Ronista?" Harry ihmetteli mistä Hermione puhui.
"Meidän suhde... Ron..." Hermione vaikeroi.
"...välittää susta?" Harry arveli.
"Nii, ja jos me kerrotaan Ronille, että me ollaan yhessä.... voipi olla, ettäs se tulee mustasukkaseks." Hermione arveli.
"Mitäs jos mä puhuisin Ronille?" Harry kysyi.
Hermione oli ilmiselvästi sanomassa jonkinlaista vastaväitettä mutta... "Ajan kanssa, tietty." Harry lisäsi kun näki Hermionen kurtistavan kulmiaan ja avaamassaan suutaan.
"Jos sä sitten puhut. Mutta onko sitten järkee ajankaan kanssa? Mitä nopeemmin sitä parempi? Jos sä puhuisit sille jo huomenna?" Hermione ehdotti.
"Mä yritän." Harry lupasi.
"Okei. Mutta hei, nyt meijän pitäis kumpinekin mennä nukkuu." Hermione sanoi ja katsoi kelloa. Kello oli 12.00.
"Ei voi olla!" Harry väitti ja katsoi omaa kelloaan.
"Hups. Taitaa se ollakkin. No hyvää yötä." Harry sanoi ja antoi vielä hellän pusun Hermione´n huulille ja hävisi poikien makuusaliin.


Jatkuu IHAN JUST!

:-:Tahmatassu:-: kirjoitti:

Suudelma oli pitkä ja se tuntui melkein ikuisuudelta.
"Nyt me sitten ollaan kai kimpassa?" Hermione varmisti, ettei tulisi sattumaan väärinkäsityksiä.
"Mä luulen kans." Harry sanoi.
"Entäs Ron?" Hermione sanoi.
"Mitä Ronista?" Harry ihmetteli mistä Hermione puhui.
"Meidän suhde... Ron..." Hermione vaikeroi.
"...välittää susta?" Harry arveli.
"Nii, ja jos me kerrotaan Ronille, että me ollaan yhessä.... voipi olla, ettäs se tulee mustasukkaseks." Hermione arveli.
"Mitäs jos mä puhuisin Ronille?" Harry kysyi.
Hermione oli ilmiselvästi sanomassa jonkinlaista vastaväitettä mutta... "Ajan kanssa, tietty." Harry lisäsi kun näki Hermionen kurtistavan kulmiaan ja avaamassaan suutaan.
"Jos sä sitten puhut. Mutta onko sitten järkee ajankaan kanssa? Mitä nopeemmin sitä parempi? Jos sä puhuisit sille jo huomenna?" Hermione ehdotti.
"Mä yritän." Harry lupasi.
"Okei. Mutta hei, nyt meijän pitäis kumpinekin mennä nukkuu." Hermione sanoi ja katsoi kelloa. Kello oli 12.00.
"Ei voi olla!" Harry väitti ja katsoi omaa kelloaan.
"Hups. Taitaa se ollakkin. No hyvää yötä." Harry sanoi ja antoi vielä hellän pusun Hermione´n huulille ja hävisi poikien makuusaliin.


Jatkuu IHAN JUST!

Lue lisää

Hermionelle jäi tyhjä olo.
Olisi ollut romanttisempaa jäädä katsomaan takkatulta ja nojata Harryyn.
No kerkeäähän sitä huomennakin.
Enempää ajattelemana Hermione käveli myös omaan punkkaansa.

Aamu oli erikoisen aurinkoinen.
Kenelläkään ei näyttänyt olevan huolen häivää.
Ei edes siitä, että nyt heitä seurasi opettajia, jotka taluttivat heidät kuin koiran pannassa oppitunneille.

Harry oli vasta heräämäisillään kun Ron jo puki päällensä.
"Unikeko! Herätys!" Ron sanoi, ravistellessaan Harrya.
"Miks sua noin nukutti?" Ron kysyi silmät pyöreinä.
"Sähän menit mun kanssa jo kello 22.00 nukkuu?" Ron ihmetteli.
"Mä menin alas, kun en saanu unta." Harry sanoi ja haukotteli. Hän nousi sängystään ja alkoi hänkin pukea. Hän näki parhaakseen olla mainitsematta kenen kanssa oli valvonut, eikä oikeastaan halunnut Roninkaan sitä kysyvän.
Harry kuunteli olsiko Ronilla jotain asiaa vielä, mutta Ron puettuaan sanoi vain:
"Tuus nyt. Hermionekin on varmaan jo aamiaispöydässä."
Harry ihmetteli, kuinka oli saanut puettua niin nopeasti koska yleensä hän oli aika laiskamato pukemisessa (ainakin aamusin.)
Koska molemmat olivat pukeneet, he lähtivät kohti ruokalaa.


Harrylla oli niin kova nälkä, että häntä itseasiassa lohdutti nähdä kuinka toiset söivät.
Mutta vielä enemmän kun pääsi itse syömään!
Harry ei ottanut edes huomioon oliko Hermione istumassa hänen vastapäätään vai eii, vaan tarttui suoraan pekonileipiin ja alkoi ahmia.
Ron katsoi Harrya. Hän ei muistanut, että olisi koskaan itsekkään ahminut sillä tavalla kun Harry nyt.
Hermione istui Harryn vastapäätä.
Vasta kun Harryn viides pekonivoileipä oli menossa suuhun, hän huomasi Hermionen.
"Ai, terve!" Harry sanoi kun olisi tavannut jonkun tystävän jota ei ollut nähnyt pitkään...pitkään aikaan.
"Huomenta vaan." Hermione sanoi ja avasi Päivän Profeetan.
"Tilaatko sä Päivän Profeettaa?" Ron kysyi.
"En." Hermione vastasi.
"No miks sulla on sitten Päivän Profeetta kädessä?" Ron kysyi.
"Etkö sä ole kuullut koulun "tilauksista"?" Hermione kysyi.
"En." Ron sanoi.
"Joka taikakoululle tulee Päivän Profeetta ilmaiseks." Hermione sanoi.
"Ahaa.., että joka koululle jaetaan yks ainoo lehti ja se kiertää kaikkien koulun oppilaiden kädessä?" Ron virnuili.
"Siis mä tarkoitin, että jokanen oppilas saa oman!" Hermione tarkensi.
"Tuoltahan ne teidänki tulee." Hermione sanoi ja katsoi ruokalan kattoa päin.
Tosiaan, sieltä tuli Hedwig ja Errol kantaen Päivän Profeettaa. Hedwid laskeutui sulavasti Harryn eteen. Errol taas suoraan päin Ronin naamaa.
"Miksköhän Possu ei tuonu mulle tätä. Se sentään osaa lentää."
Välittämättä Päivän Profeetasta, Harry sanoi Ronille.
"Mennään. Mun täytyy kertoa sulle jotain."
Harry sanoi ja he lähtivät.

enkeli;) kirjoitti:

toi oli aika hyvä, prinsessa! mut älä käytä slangia ja kirjakieltä samaan aikaan! vaik ne muut sun novellit on TOSI fiaskoja, tää on hyvä! ja jätä kirjosanat pois! ei oikeissakaan pottereissa sanota kun hemmetti. seki on ron ja ton on ron. ja muuten tylypahkan juna joka lähti 12.00, lähtee leffoissa 11.00. kun tää on selvästi jatkoa muille eli seiska atavallaan, niin ei olis kyl kannattanu laittaa "niin kun yleensä se lähtee 12.00", tai miten se menikään. ja muuten jos hermione oli tyltahossa sen äidin haudalla? mitääh? 1. ei mun tietääkseen tylyahossa oo hautaus maata 2. missä välissä hermionen äiti kuoli jos tää on seiska? kyl sä mulle sanoit että tää on niinku seiska.. 3. eihän hermionen jästi-äitiä tylyahoon (jos siellä nyt vaikka aluks olis se hautausmaa) haudata! sitten vielä alussa hermionella oli riipus, sitten se muuttuikin timantiksi.. ja mikä hemmetti on timantin kehys?
SORI KRITIIKKI, PRINSESSA! MUT OLI TOI KYL SULTA YLIVETO ;)
-----------------
kaikille sitten tiedoksi, kun kutsun tahmatassuu prinsessaks, niin tunnen henkilön IRL, tai no se on mun paras kamu.. :)


TERVEISIN: Paras Kamusi EnKeLi :P:P

Lue lisää

Juonen oot keksiny tosi hyvän, mutta tää kaipais hieman enemmän kuvailua. Ei niinku sillee, että hypirään paikasta toiseen. Tarkotan nyt siis vaikka: "He menivät kauppaan, ostivat purkkaa. He menivät takaisin autoon, ja ajoivat kolarin. Sitten ne kuoli ja suku piti hautajaiset. Loppu".
KUVAILUA EHDOTTOMASTI ENEMMÄN! (Sori capin raiskaus)

:-:Tahmatassu:-: kirjoitti:

Hermionelle jäi tyhjä olo.
Olisi ollut romanttisempaa jäädä katsomaan takkatulta ja nojata Harryyn.
No kerkeäähän sitä huomennakin.
Enempää ajattelemana Hermione käveli myös omaan punkkaansa.

Aamu oli erikoisen aurinkoinen.
Kenelläkään ei näyttänyt olevan huolen häivää.
Ei edes siitä, että nyt heitä seurasi opettajia, jotka taluttivat heidät kuin koiran pannassa oppitunneille.

Harry oli vasta heräämäisillään kun Ron jo puki päällensä.
"Unikeko! Herätys!" Ron sanoi, ravistellessaan Harrya.
"Miks sua noin nukutti?" Ron kysyi silmät pyöreinä.
"Sähän menit mun kanssa jo kello 22.00 nukkuu?" Ron ihmetteli.
"Mä menin alas, kun en saanu unta." Harry sanoi ja haukotteli. Hän nousi sängystään ja alkoi hänkin pukea. Hän näki parhaakseen olla mainitsematta kenen kanssa oli valvonut, eikä oikeastaan halunnut Roninkaan sitä kysyvän.
Harry kuunteli olsiko Ronilla jotain asiaa vielä, mutta Ron puettuaan sanoi vain:
"Tuus nyt. Hermionekin on varmaan jo aamiaispöydässä."
Harry ihmetteli, kuinka oli saanut puettua niin nopeasti koska yleensä hän oli aika laiskamato pukemisessa (ainakin aamusin.)
Koska molemmat olivat pukeneet, he lähtivät kohti ruokalaa.


Harrylla oli niin kova nälkä, että häntä itseasiassa lohdutti nähdä kuinka toiset söivät.
Mutta vielä enemmän kun pääsi itse syömään!
Harry ei ottanut edes huomioon oliko Hermione istumassa hänen vastapäätään vai eii, vaan tarttui suoraan pekonileipiin ja alkoi ahmia.
Ron katsoi Harrya. Hän ei muistanut, että olisi koskaan itsekkään ahminut sillä tavalla kun Harry nyt.
Hermione istui Harryn vastapäätä.
Vasta kun Harryn viides pekonivoileipä oli menossa suuhun, hän huomasi Hermionen.
"Ai, terve!" Harry sanoi kun olisi tavannut jonkun tystävän jota ei ollut nähnyt pitkään...pitkään aikaan.
"Huomenta vaan." Hermione sanoi ja avasi Päivän Profeetan.
"Tilaatko sä Päivän Profeettaa?" Ron kysyi.
"En." Hermione vastasi.
"No miks sulla on sitten Päivän Profeetta kädessä?" Ron kysyi.
"Etkö sä ole kuullut koulun "tilauksista"?" Hermione kysyi.
"En." Ron sanoi.
"Joka taikakoululle tulee Päivän Profeetta ilmaiseks." Hermione sanoi.
"Ahaa.., että joka koululle jaetaan yks ainoo lehti ja se kiertää kaikkien koulun oppilaiden kädessä?" Ron virnuili.
"Siis mä tarkoitin, että jokanen oppilas saa oman!" Hermione tarkensi.
"Tuoltahan ne teidänki tulee." Hermione sanoi ja katsoi ruokalan kattoa päin.
Tosiaan, sieltä tuli Hedwig ja Errol kantaen Päivän Profeettaa. Hedwid laskeutui sulavasti Harryn eteen. Errol taas suoraan päin Ronin naamaa.
"Miksköhän Possu ei tuonu mulle tätä. Se sentään osaa lentää."
Välittämättä Päivän Profeetasta, Harry sanoi Ronille.
"Mennään. Mun täytyy kertoa sulle jotain."
Harry sanoi ja he lähtivät.

Lue lisää

Harry ja Ron käveli kohti kirjastoa. Harry oli todella vaivautunut ja ei edes kuullut kun Ron höpisi jotais jostain tosi tärkeästä huispaus ottelusta.
"Sitten vaan viuuuhh...ja kultasieppi oli sen kädessä!" Ron selitti innoissttan ja suurin elein Harrylle.
"Joo, kiva" Harry sanoi tylsästi.
"Niin mitä sulla oli asiaa. Mullakin on paljon asiaa sulle, mut onks sulla ei-hermionille kuuluvaa asiaa. Niinku.. khmm... poikien juttuja?" Ron naurahti.
"Joo. Poikien juttuja. Hmm.. Se liittyy Hermioneen...kun..." Harry aloitti.
"Joo, se on aika raunioina!" Ron jatkoi mietteliäänä.
"Eipäs kun tai siis juu on se mut mulla oli vaan.." Harry jatkoi änkytellen.
"Voi Harry, Harry. Sä oot ihastunu. Mullakin on sulle semmonen tyttö-juttu" Ron sanoi.
"Kun mä ja Cho ollaan yhessä" Ron kuiskasi.
Harryn suu loksahti auki. Kirjamellisesti.
"Kiva Ron! Oikeesti! Oon onnellinen sun puolesta! Mä taas oon Hermionen kans yhessä" Harry kuiskutti viimeiset sanat.
"Ihastuttavaa!" Ron virnisti. Se oli teko virnistys. Ron ei voinut olla tuntematta pientä kateuden piikkiä.
"Mennään takaisin ruokalaan.." Harry sanoi ja pojat lähi kävelemään.
Ron touhotti taas kaikkea miten hyvä on että molemmilla on joku. Harry pysähtyi äkisti.
"Ei tässä mitään häitä olla suunnittelemassa, okei?!" Harry tuhahti turhankin kovaa.
Luihuset meni ohi ja Malfoin tyttö ystävä Pansy joka näytti ottaneen Malfoin paikan sanoi ivallisesti:
"Voi, teistä tulee kaunis pari!" hän löi käsiänsä yhteen veltosti ja kallisti päätään.


Ruokalassa Harry sanoi Hermionelle:
"Homma hoidettu!" hän hymyili leveästi.
"Juu kiva juttu, Hermy" Ron hymyili vinosti.
Hän oli kuitenkin edelleen pettynyt ja kateellinen ja omatunto soi. Ei hänellä ollut suhdetta Chon kanssa. Se oli hätävale kun oli arvattavissa mitä Harry tulisi sanomaan.