suutarikin on.
Mitä muita kunnon ammatteja tiedät.
Mitä muita kunnon ammatteja tiedät.
Kirvesmies
on hyvä ammatti
121034
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 3 sääntöjenvastaista viestiä.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 12
Vanhimmat
Olen tehnyt elämäntyöni sellaisessa ammatissa, että olen tutustunut moniin, moniin erilaisiin töihin ja ammatteihin ja moniin erilaisiin yrityksiin. - Olen nähnyt hyviä ja huonoja johtajia, hyviä ammattimiehiä, myyntimiehiä, IT-osaajia, sairaanhoitajia, pappeja, lääkäreitä, maahanmuuttajia, valtion tai kunnan virkamiehiä ja -naisia, juoppoja ja ketkuja. Ketkuillakin saattaa olla sellainen taito, joka saa heidät pysymään "kunniallisten" ihmisten sarjassa.
Sen vuoksi olen galleriasivullenikin kirjoittanut: "Elämäni aikana olen oppinut kunnioittamaan kaikkea ammattitaitoa ja osaamista, oli ammatti tai harrastus mikä tahansa. Työni vuoksi olen nähnyt, että jokaisella on jotakin sellaista osaamista, jota muilla ei ole."
Ja edellä kirjoitetussa on joka sana totta. - Käden taidot ovat häviämässä jo Suomestakin. Itse olen sellaisissa töissä lähinnä "peukalo keskellä kämmentä" -tyyppiä. Mutta nuorena olin kahden remonttimiehen repsikkana. Heiltä olen oppinut enemmän kuin oikeastaan mistään muusta.
on todella hieno ammatti. Veljeni on eräs Suomen parhaista (voidaan nähdä mm ns. AAA-sertifikaatiosta, joka on ainoastaan 4,3 %:lla käden taidon omaavista) ja olen todella ylpeä pikkuveljestäni!
Onko veljelläsi mahdollisuuksia toteuttaa kykyjään ja osaamistaan käytännössä? Jututin hiljattain timpuriksi opiskelevaa nuorta miestä. Tivatessani häneltä, opetetaanko enää perinteistä kirvesmiestaitoa, hän pudisti päätään.
Kun nykyrakentamista seuraa, se näyttää lähinnä elementtien pystyttämiseltä.
Ammattikoulussa saatu puusepän oppi on kyllä aika laaja.
Sen kolmivuotiskaudella opittu tietotaito on mielestäni aika laaja.
Rakennusalan ensiaskeleet, ja sen myötä saatu koulutus kokonaisuudessaan ovat aika kattavat perusopetukseltaan.
Rakennuksen runko,betoni/puu opetetaan. Materiaalit, käyttö, käsittely, kestävyys.
Tulityöt, laatoitus, maalaus. Viimeistely, puun käyttäytyminen, kuivuus, ym. ym. tärkeät asiat siellä nuoret oppivat.
Tiedän tämän omakohtaisesti, kun poikani on valmistumassa nyt keväällä.
Itsellänikään ei ole peukalo keskellä kämmentä.
Enää ei vestellä kiiloja, enää ei temmillä kaiverrella oven lukkopesiä. Enää ei!
Nyt on sirkkelit, jyrsimet ja tärystimet. Nyt on!
Eli mennään ajan mukana.
Sinulla BilMan tuntuu olevan ensikäden tietoa timpurin koulutuksesta ja ymmärrystä sen päälle. Jäinkin vähän ihmettelemään haastattelemani nuoren miehen mielipidettä. Saattoi olla ettei hän käsittänyt kysymystäni, kun kysyin perinteisestä timpurin työstä.
Kyllähän suomalainen kirvesmiestaito on tunnettua maailmallakin. Kun Alvar Aalto rakennutti korkeatasoista yksityistaloa Ranskassa, niin hänelle kelpasivat vain suomalaiset kirvesmiehet.
tekijöitä, niin miksiköhän katot romahtelee siellä sun täällä?
Kävin juuri hänen luonaan kylässä ja "tarkastamassa" hänen viimeisimmän omakätisesti rakentamansa talon. Joka neliösentti ensiluokkaista työtä. Hutilointia hän ei voi sietää.
Epäkelvot hallit ja niiden romahtaminen on kyllä pantava ahneiden rakennuttajien piikkiin. Pitää saada yhä suurempaa yhä nopeammin ja yhä halvemmalla. Samantapainen lienee myös hometalojen syntyhistoria. Betonielementeistä kootut talot eivät hengitä, sähköinen ilmastointi ei riitä kosteuden loitolla pitämiseen. Ei tätä voi panna timpurien piikkiin.
Siistiän (siivoojan)ammatti on aina yhtä pätevä kun kaikki muukin.Mutta sille ei vieläkään osata panna arvoa,siinäkin tarvitaaa ammattitaitoa.
Missä olisi konttorit,laitokset,tehtaat ja jopa kadut ja puistotkin ellei olisi siistijöitä.
Sairaala siistijöillä pitää olla jo koulutuskin.
siivoojilla, on ollut oma koulutuksensa jo vuosikymmeniä. Se on vaadittu moneenkin eri paikkaan. Minusta siistijä-nimikkeestä tulee mieleen pölyjen pyyhkijä, pintahommien tekijä.
Johtaja voi olla päiviä pois toimestaan, eikä kukaan huomaa eroa, mutta siivoojan poissaolo kyllä huomataan välittömästi.
työskentelyä on ilo katsella,
eikä voi olla ihailematta millaisella tieto/taidolla
työ etenee
kyllä muutenkin ihailu herää, kun näkee ihmisen huolella ja hellin käsin suorittavan jotain askaretta,,,kiireettä
ikäänkuin kunnioittaen aikaa, tehtävää ja välineitä joita kulloinkin työhön käytetään.
nykyajan kiire, ei suo sellaista "nauttimisen tunnnetta". Työ on pakonomaista suoritteiden suorittamista, jollekin, joka odottaa tulosta.