haja-asutusalueen viemärit

Onko siis niin, että maaperäkäsittely sallitaan edelleen. Onko imeytys ja suodatus molemmat hyväksyttyjä? Vaiko vain imeytys?

Jostain on tullut sellainen käsitys, että maaperäkäsittelyä ei tulla sallimaan pitkän päälle.

suunnittelija kirjoitti:

Onko siis niin, että maaperäkäsittely sallitaan edelleen. Onko imeytys ja suodatus molemmat hyväksyttyjä? Vaiko vain imeytys?

Jostain on tullut sellainen käsitys, että maaperäkäsittelyä ei tulla sallimaan pitkän päälle.

Imetyskenttä riittää tulevaisuudessakin jos et asu vesistön lähellä. Monen vesistön alueella on jo pitempään vaadittu umpisäiliö WC vesille ja imeytys ns. harmaille vesille.
Asiaa kannattaa kysyä vesi- ja ympäristöpiiriltä, tai mikä se nykyään onkaan.

puupää kirjoitti:

Imetyskenttä riittää tulevaisuudessakin jos et asu vesistön lähellä. Monen vesistön alueella on jo pitempään vaadittu umpisäiliö WC vesille ja imeytys ns. harmaille vesille.
Asiaa kannattaa kysyä vesi- ja ympäristöpiiriltä, tai mikä se nykyään onkaan.

Kyselin noin vuosi sitten ja sain hiukan ympäripyöreitä vastauksia. Kyllä vastaaja kuitenkin yritti. Taisi olla vielä luonnosvaihe menossa.

Sen verran ymmärsin, että maasuodattimen osalta kenties voidaan menetellä niin, että suodatustulosta kontrolloidaan. Keräyskaivon päästä siis otetaan näytteitä. Jos fosforin ja nitraatin ynnä muun pitoisuudet alenevat riittävästi on kaikki kunnossa.

Eli ainakin suodatinkentän pitää toimia. Ja uudet kentät toimivatkin. Hankala juttu vain on, että kenttä on pilattavissa. Esimerkiksi sakokaivosta saattaa päästä jonkinlaista rasvajätettä hiekkaan tuhoten mikrobien kasvualustaa.

Näistä nykyisistä lausunnoista vaan on tullut epävarma olo. Ettei vaan sanelupolitiikalla pakoteta tekemään jotain typerää. Kuten tuhoamaan toimivia suodatinsysteemeitä ja aloittamaan ns. paskaralli vaikeasti ylläpidettävillä haja-asutusalueen teillä. Ei ole kovin kauan siitä, kun viranomainen totesi aivan päinvastaista. Jotta tehdään ja on tehtävä imeytyksiä ja suodattimia eikä saa tehdä umpikaivoja , "koska ei ole mitään mieltä kuskata paskaa ees taas". Lainaus suora.

suunnittelija kirjoitti:

Kyselin noin vuosi sitten ja sain hiukan ympäripyöreitä vastauksia. Kyllä vastaaja kuitenkin yritti. Taisi olla vielä luonnosvaihe menossa.

Sen verran ymmärsin, että maasuodattimen osalta kenties voidaan menetellä niin, että suodatustulosta kontrolloidaan. Keräyskaivon päästä siis otetaan näytteitä. Jos fosforin ja nitraatin ynnä muun pitoisuudet alenevat riittävästi on kaikki kunnossa.

Eli ainakin suodatinkentän pitää toimia. Ja uudet kentät toimivatkin. Hankala juttu vain on, että kenttä on pilattavissa. Esimerkiksi sakokaivosta saattaa päästä jonkinlaista rasvajätettä hiekkaan tuhoten mikrobien kasvualustaa.

Näistä nykyisistä lausunnoista vaan on tullut epävarma olo. Ettei vaan sanelupolitiikalla pakoteta tekemään jotain typerää. Kuten tuhoamaan toimivia suodatinsysteemeitä ja aloittamaan ns. paskaralli vaikeasti ylläpidettävillä haja-asutusalueen teillä. Ei ole kovin kauan siitä, kun viranomainen totesi aivan päinvastaista. Jotta tehdään ja on tehtävä imeytyksiä ja suodattimia eikä saa tehdä umpikaivoja , "koska ei ole mitään mieltä kuskata paskaa ees taas". Lainaus suora.

Vaihtelee kunnittain. Omassa kunnassani sain luvat ensin pelkällä hakemuksella siten että harmaat imeytyskentälle ja mustat umpisäiliöön. Urakoitsija kehotti kuitenkin kyselemään uudelleen ennekuin tilailin mitään, ja kunnnan tarkastaja kävi katsomassa paikan. Sain luvat yhdistetylle käsittelylle ja imeytyskentälle. Ehtona oli tyyppihyväksytyn systeemin käyttö.