Oltiin ostamassa keittiötä, ja törmättiin kokolailla hauskaan myyjään. Piirreltiin siinä yhdessä:
Mitä maksaisi viiluovilla?
-nää viiluovet on sitten tosi kalliit
aha, no laske nyt kuitenkin
Vaihdetaas kivitasot
-nää kivitasot sitten maksaa melkoisesti
Jaa, no laske silti
Onkos teillä parempia laatikkomekanismeja?
Arvasin vastauksen:
-on, mutta ne lisää hintaa aika lailla
Juujuu, laske nyt vaan.
Näin sitten rattoisasti jatkettiin. En muuten ostanut. En viitsi mainita merkkiä.
Mitä maksaisi viiluovilla?
-nää viiluovet on sitten tosi kalliit
aha, no laske nyt kuitenkin
Vaihdetaas kivitasot
-nää kivitasot sitten maksaa melkoisesti
Jaa, no laske silti
Onkos teillä parempia laatikkomekanismeja?
Arvasin vastauksen:
-on, mutta ne lisää hintaa aika lailla
Juujuu, laske nyt vaan.
Näin sitten rattoisasti jatkettiin. En muuten ostanut. En viitsi mainita merkkiä.
Vastaukset 11
Vanhimmat
herkkuihin. Näin käy 95 % herkkujen kyselijöistä, tilausta ei tule.
Peruskamaa menee.
Keittiö hankittiin herkuilla, mutta ei tältä myyjältä. Myyjän tehtäviin ei kuulu asiakkaan maksukyvyn arviointi. Pidän pukua töissä, mutta periaatteesta ostan autot ja keittiöt vapaa-ajan asussa.
Siinäpä se syy löytyikin. Tuulipuvussa ei pidä mennä ostoksille jos meinaa ostaa tyylikalusteita. Varmasti myyjä katselee pitkin nenänvartta, kun luulee että siinä taas tyhjätasku arvuuttelee hintoja.
Kyllä sen huomaa kun menee minkäalan liikkeeseen tahansa että jos on puku tai muuten paremmat vaattteet päällä, niin kyllä palvelu on aivan eriluokkaa.
Ihmisiä ne myyjätkin ovat, joten he arvioivat asikkaan ensinäkemän perusteella. Turhaa siitä on hernettä vetää nenäänsä, vaan naureskella vaan mielessään, kuinka väärässä myyjä on.
Vastuuta kantavan myyjän tehtäviin kuuluu asiakkaan
maksukyvyn arviointi.
Maksu pitäisi toimituksen jälkeen saada, eli se varsinainen syy miksi kauppa yleensä tehdään.
Taisi epäillä.
sitä muuten saa päivänsä kuluttaa rattoisasti "mitä maksaa" tyyppien kanssa. Eikä muuten se maksukyky käy ilmi pukeutumisesta, vaan kyllä se perusolemus säilyy puvussa ja verkkareissa. Ne kenellä on sitä maksukykyä, saavat kyllä palvelua asustaan, ihonväristään, uskonnostaan jne. riippumatta. Turhanpäiväisten "tekovarakkaiden" kanssa on ihan turha puuhastella.
Kyllä ne rahat vain taisi loppua sinulta.
Usein kuulee jälkikäteen juuri tuollaisia tarinoita juuri tyhjätaskuilta joilla ei ole varaa ostaakkaan mitään.
Toiselle herkkua voi olla laardi ja toiselle salaatti.
Minä ainakin tahdon keittiööni ennemin salaatia kuin laardia.
jos vain saa kaapit myytyä. Sen olen huomannut, että myyjät mieluusti laskevat tarjoushinnan niin alhaiseksi kuin saavat. Tuolloin tarjous näyttää päällisin puolin edullisemmalta. Mutta kun kaupat on lyöty lukkoon, varmaan myös kelpaa myyjällekin, että lisätään kaikkia mahdollisía "herkkuja" ja hinta nousee.
tarjouksen, ja sen hyväksyttyään haluaakin luxusvarusteisen keittiön. Totta kai hinta muuttuu jos haluat enemmän ja erillaista tavaraa kuin tarjouksessa on ollut. Sinähän sen päätät otatko tarjotun, vaiko muutetun keittiön.
vai mitä eroja on?
Hyvän myyjän tunnistaa siitä, että hänellä on silmää ja korvaa myös muulle kuin asiakkaan sen hetkisen habituksen määrittelemälle vaikutelmalle. Onhan noita öykkäreitä ostoksilla yllin kyllin, kaikilla herkuilla trendituotteet kotiin, niin ettei varmasti jää epäselväksi, mihin rahat riittävät. Mutta kun paksun lompakon voi omistaa myös verkkarikaveri, poplaritakki tai väsynyt kotiäiti! Yllätys yllätys, kaikki eivät halua ulkomuotonsa kertovan varalisuudesta. Hyvä myyjä ei katsokaan ketään nenänvartta pitkin, saati arvioi asiakkaan varallisuutta vaatetuksen perusteella. Hyvällä myyjällä on kenties taustalla pari vastaavaa opettavaista kokemusta... Hän ohjaa tilanteen keskustelemalla ja asiakasta kuuntelemalla siihen pisteeseen, että oikea rahoitushaarukka ja siihen sopivat tuotteet kohtaavat.
Toinen asia on vielä se, että eivät kaikki halua keittiöltä (tai muilta tuotteilta) samoja asioita. Ei kaikkien ole pakko ottaa keittiötä budjetin ylärajoilta. Toiset tykkäävät ihan oikeasti tavallisemmasta, joku haluaa niin simppelin keittiön kuin mahdollista. Hyvä myyjä ei siis myöskään pakota asiakasta venymään budjetin äärirajoille, vaan toteuttaa sen, mitä halutaan.
oltiin ostamassa vaatekaappeja varastomaisesta ns halpis myymälästä. Emäntä luetteli kaapistojen koot ja määrät ja myyjä siihen että hän laskee hinnan meille että voimme päättää.. Siihen emäntä tokaisi että ei hän tarvitse hintaa vaan kaappeja! Myyjä katsoi kummissaan ja kysyi eikö todella haluta hinta-arvioita? No, ei todellakaan kun hinnasto oli kotona ja ko paikassa ei ruuviakaan saa kaupan päälle niin oltiin todella hakemassa niitä kaappeja ja oltiin odoteltukkin jo aika pitkään..
Seuraavalla kerralla mentiin hakemaan jotain muuta niin samainen tyttö kysyi laskenko hinnan vai otatteko ne silti?