Pitkästä aikaa sen avasin,
kirjan, johon nuoruuteni tallensin,
luin tarinaa tuskasta,
vaikea uskoa, että itsestäni,
itkin sen vuoksi mitä olen kokenut,
itkin koska olen sen kaiken kokenut
ja yksin hiljaa kestänyt.
On niin kipeää huomata,
että työntää menneisyyden pois,
unohtaa eläneensä ne vuodet,
vain katkeruus,
kipeänä piikkinä lihassa,
muistot painajais unissa,
ja viha niitä kohtaan,
jotka toista vahingoittaa niinkuin minua vahingoitettiin,
lyötiin kasvoihin.
Heikkona nurkassa huoneen,
vapisevana myttynä lattialla,
sitä kutsuin silloin rakkaudeksi....
kirjan, johon nuoruuteni tallensin,
luin tarinaa tuskasta,
vaikea uskoa, että itsestäni,
itkin sen vuoksi mitä olen kokenut,
itkin koska olen sen kaiken kokenut
ja yksin hiljaa kestänyt.
On niin kipeää huomata,
että työntää menneisyyden pois,
unohtaa eläneensä ne vuodet,
vain katkeruus,
kipeänä piikkinä lihassa,
muistot painajais unissa,
ja viha niitä kohtaan,
jotka toista vahingoittaa niinkuin minua vahingoitettiin,
lyötiin kasvoihin.
Heikkona nurkassa huoneen,
vapisevana myttynä lattialla,
sitä kutsuin silloin rakkaudeksi....
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.