MITÄ TARKOITTAA?

tarkoitetaan ulkoisen ärsykkeen aiheuttamaa hetkellistä muutosta elimistön sähköisessä toiminnassa. EP johtuu ärsyketapahtumaan liittyvän tiedon käsittelystä ja välittämisestä (tapahtuu noin millisekunnista sekuntiin kestävällä ajan jaksolla) ärsykkeen jälkeen. Sensoriset reseptorit vastaanottavat ärsykkeitä koko ajan ja välittävät niistä tietoja aistiratojen kautta sähköimpulsseina keskushermostoon. Sen mukaan, mihin aistiin ärsyke kohdistuu, jaetaan syntyvät herätepotentiaalit eri alaryhmiin.

Tavallisimmin tutkittuja ovat näköradaston tuottamat visuaaliset (VEP), kuuloradaston tuottamat auditiiviset (AEP ja BAEP) ja tuntoradaston tuottamat somatosensoriset (SEP) vasteet. Edelliset kuuluvat alaryhmään eksogeeniset herätepotentiaalit (= vasteet riippuvat ärsykkeen fysikaalisista ominaisuuksista). Vaikka nimikkeellä ´herätepotentiaali´ on aluksi tarkoitettu pelkästään aistiärsykkeiden synnyttämiä keskushermoston jännitemuutoksia, on rajaus vähitellen väljentynyt. Nykysuuntauksen mukaan ratkaisevaa nimityksen kannalta ei enää vasteen syntykohta, vaan ilmiön liittyminen ulkoapäin tarkoituksellisesti aiheutetun ärsykeinformaation välittämiseen ja käsittelyyn.