Hei! Olen 23-vuotias nainen, lapsia on ja mies. Kuitnekin on aina, koko ikäni tuntunut kuin jotain puuttuisi, en osaa olla tyytyväinen ja tyhjä olo sisällä on sanoin kuvaamaton.
Lisäksi olen enemmän kuin riippuvainen äidistäni ja miehestäni. En kestä jos minut jätetään ja mitään muutakaan yksinäisyyttä. Osaan toki, ja nautinkin yksinolosta, mutta tilanne, jossa esim mieheni lähtee suutuspäissään ulos, saa minut sekoamaan.
Saatan soittaa puhelimella perään jopa kymmenen kertaa, sitä enemmän jos ei vastaa. Näissä tilanteissa joissa joku on minulle vihainen, saatan luvata ummet ja lammet, jotta en joutuisi kuuntelemaan vikoja itsestäni vaan syytän itse itseäni ja näin jatkan turvallisisn mielin. Kun on tunne siitä, että hallitsen käytökseni ja tilanne on "hanskassa". Siksi on vaikeaa ottaa vastaan kritiikkiä muilta kun tulee olo, etten hallitse itseäni. Itsesyytöksissä ja "itseeni menemisessä" olen mestari. Etsin aina syytä itsestäni. Miksi en osaa olla itseriittoinen.. Pitkiä kaverisuhteita en pysty ylläpitämään, vaikka olen usein se, jolle "tilitetään".
Lisäksi olen enemmän kuin riippuvainen äidistäni ja miehestäni. En kestä jos minut jätetään ja mitään muutakaan yksinäisyyttä. Osaan toki, ja nautinkin yksinolosta, mutta tilanne, jossa esim mieheni lähtee suutuspäissään ulos, saa minut sekoamaan.
Saatan soittaa puhelimella perään jopa kymmenen kertaa, sitä enemmän jos ei vastaa. Näissä tilanteissa joissa joku on minulle vihainen, saatan luvata ummet ja lammet, jotta en joutuisi kuuntelemaan vikoja itsestäni vaan syytän itse itseäni ja näin jatkan turvallisisn mielin. Kun on tunne siitä, että hallitsen käytökseni ja tilanne on "hanskassa". Siksi on vaikeaa ottaa vastaan kritiikkiä muilta kun tulee olo, etten hallitse itseäni. Itsesyytöksissä ja "itseeni menemisessä" olen mestari. Etsin aina syytä itsestäni. Miksi en osaa olla itseriittoinen.. Pitkiä kaverisuhteita en pysty ylläpitämään, vaikka olen usein se, jolle "tilitetään".
Vastaukset 2
Vanhimmat
Onko sulla mahdollisuutta harrastuksiin, mitään mikä katkaisisi arjen? Tiedostat myös ihmissuhteiden merkityksen terveydelle.
mutta viimeisen vuoden aikana olen ikäänkuin jämähtänyt paikoilleni ja lopettanut kaiken toiminnan kodin ulkopuolella. Ahdistaa ajatuskin siitä että joku soittaa ja tivaa että "mennäänkö sillon ja sillon yhdessä johonkin" ja "miksei käy" ja "koska käy"
silti kaipaan ystäviä. En vaan mitään naimisissa oloa niiden kanssa.
Harrastin lenkkeilyä ym.. mut nykyään en malta lähteä mieheni luota mihinkään..