Olen seksisuhteessa itseäni 12 vuotta nuoremman naisen kanssa. Hän on työtoverini ja alaiseni. Tutustuimme talvella kun hän tuli meille töihin ja aloin opastaa häntä hommiin. Huomasin, että meillä luistaa juttu hyvin. Hän oli kuitenkin hyvin ujo ja varovainen, eikä varmasti olisi itse uskaltanut tehdä aloitetta. Tavallaan se kiihotti minua ja sai minut kiinnostumaan hänestä. Usein kävimme kahvilla samaan aikaan, ja kerran tarjouduin viemään hänet kotiin. Flirttailin hänen kanssaan viattomasti ja hän alkoi pikku hiljaa avautua minulle. Huomasin kuinka avoin ja rehellinen tyttö hän onkaan, täynnä elämänintoa ja kokeilunhalua, aivan toisenlainen kuin vaimoni. Hän on aidosti kiinnostunut asioistani, kuulumisistani, työstäni ja kaikesta mikä minulle on tärkeää. Meillä on myös yhteisiä harrastuksia. Kävi ilmi, että hänellä on poikaystävä armeijassa, eikä tämä pääse useinkaan lomalle ja jos pääseekin, ei humalassa jaksa harrastaa seksiä. Tilanne oli noin nuorelle tytölle sietämätön ja kävi useaan otteeseen sääliksi kuinka puutteessa ja turhautunut hän olikaan. Myös hänen oma lestadiolainen perhetaustansa aiheutti hämminkiä, mutta häntä kiihotti kielletty hedelmä ja niin minuakin monien puutteessa valvottujen öiden jälkeen.
Menimme sänkyyn maaliskussa ensimmäisen kerran ja siitä lähtien on työpäivät olleet yhtä seksin odottelua. Heti töiden jälkeen menemme hänen asunnolleen tai naimme autossa. Kerran kun vaimoni oli lasten kanssa matkalla olimme meillä kotona koko viikonlopun, mutta silloin oli kiinnijääminen lähellä jo naapureiden ja sukulaisteni takia.
Vaimollani ja minulla on paljon ongelmia. Meillä ei ole yhteistä aikaa, koska vaimo asettaa sosiaaliset suhteet parisuhteen edelle. Hän muuttui ihmisenä jäädessään kotiin ja alkoi vaatia minulta parempaa asemaa ja etenemistä työelämässä. Koska tämä ei onnistunut, ajauduimme selvittämättömiin ongelmiin ja puhumattomuuteen. Anoppini on lisäksi hyvin hankala tapaus ja yrittää koko ajan luoda ristiriitoja perheidemme välille.
Seksielämämme on minimaalista, korkeintaan 1-2 kertaa kuussa, ja enkä nauti enää seksistä vaimoni eli kotilahnan kanssa. Siksi olenkin harrastanut usein irtoseksiä, mutta ensimmäistä kertaa olen ajautunut pitkäaikaiseen suhteeseen. Viime kuukausina olen huomannut myös, että seksin tarpeeni kasvaa mitä vanhemmaksi tulen. Tähän suhteeseen työkaverin kanssa lähdin aivan siltä pohjalta, että harrastaisimme pelkkää seksiä. Nyt hän kuitenkin ehdottaa milloin mitäkin. Yhteistä lomamatkaa, ravintolaan menoa ja muutenkin normaalia yhdessäoloa. Hän on uskomattoman eroottinen ikäisekseen ja osaa käsitellä miestä, vaikka olikin aluksi kokematon. Olen itsekin yllättävän kiintynyt häneen, mutta huomaan kauhukseni että tulen varomattomammaksi mitä syvemmälle tämä menee ja pelkään kiinnijäämistä niin kotona kuin töissä.
Työpaikallani, jossa suurin osa on naisia, juoruaminen ja toisten tarkkailu on arkipäivää. Tätä kautta myös vaimoni saattaa saada tietää, mutta tähän mennessä olemme pitäneet näppimme erossa toisistamme täällä. Ajan kysymys on kuitenkin, milloin joku tajuaa.
Vaimoni on kai alkanut epäillä selityksiäni muttei sano yleensä mitään suoraan. Kerran tapellessamme ehdotin hänelle eroa ja hän kysyi onko minulla toista naista. Silloin kielsin sen, mutta en tiedä pystyisinkö uudestaan. Olen myös ehdottanut vaimolleni eroa ,mutta hän ei suostu ja pitää minua itsekkäänä. Hänellehän tilanne olisi näin täydellinen kunhan saisi vain kahlittua minut takaisin kotinurkkiin.
Vaikka en rakastakaan vaimoani enää kuin ennen, välitän hänestä ja ennen kaikkea en saisi vaikeuttaa tilannetta lastemme osalta. He kärsivät hyvin paljon äitinsä kontrollista, ja ovat kokeneet minut aina turvallisena ja reiluna isänä, joka välittää ja on heidän kanssaan muttei pingota. Kuitenkin huomaan, miten paljon kaipaan omaa aikaa ja rauhaa, yhdessäoloa ja seksiä jonkun toisen kanssa ilman vaatimuksia ja sitoumuksia. Olen vielä luvannut 8-vuotiaalle pojallemme, että isä ja äiti eivät eroa.
Pelkään kiintyväni yhä enemmän rakastajattareeni ja tuntuu että jos näitä asioita ottaa hänen kanssaan puheeksi niin silloin yhteisistä tapaamisistamme saattaa hävitä kaikki intohimo ja hauskuus. Kaikki olisi täydellistä, jos vain voisimme tavata salassa, ilman että kukaan saisi tietää tai olisi moralisoimassa. En haluaisi rakastua häneen, mutta hän sanoo olevansa rakastunut minuun. Tuntuu, että sietämättömämmäksi käy päivä päivältä, mutta lopettaakaan ei voida.
Menimme sänkyyn maaliskussa ensimmäisen kerran ja siitä lähtien on työpäivät olleet yhtä seksin odottelua. Heti töiden jälkeen menemme hänen asunnolleen tai naimme autossa. Kerran kun vaimoni oli lasten kanssa matkalla olimme meillä kotona koko viikonlopun, mutta silloin oli kiinnijääminen lähellä jo naapureiden ja sukulaisteni takia.
Vaimollani ja minulla on paljon ongelmia. Meillä ei ole yhteistä aikaa, koska vaimo asettaa sosiaaliset suhteet parisuhteen edelle. Hän muuttui ihmisenä jäädessään kotiin ja alkoi vaatia minulta parempaa asemaa ja etenemistä työelämässä. Koska tämä ei onnistunut, ajauduimme selvittämättömiin ongelmiin ja puhumattomuuteen. Anoppini on lisäksi hyvin hankala tapaus ja yrittää koko ajan luoda ristiriitoja perheidemme välille.
Seksielämämme on minimaalista, korkeintaan 1-2 kertaa kuussa, ja enkä nauti enää seksistä vaimoni eli kotilahnan kanssa. Siksi olenkin harrastanut usein irtoseksiä, mutta ensimmäistä kertaa olen ajautunut pitkäaikaiseen suhteeseen. Viime kuukausina olen huomannut myös, että seksin tarpeeni kasvaa mitä vanhemmaksi tulen. Tähän suhteeseen työkaverin kanssa lähdin aivan siltä pohjalta, että harrastaisimme pelkkää seksiä. Nyt hän kuitenkin ehdottaa milloin mitäkin. Yhteistä lomamatkaa, ravintolaan menoa ja muutenkin normaalia yhdessäoloa. Hän on uskomattoman eroottinen ikäisekseen ja osaa käsitellä miestä, vaikka olikin aluksi kokematon. Olen itsekin yllättävän kiintynyt häneen, mutta huomaan kauhukseni että tulen varomattomammaksi mitä syvemmälle tämä menee ja pelkään kiinnijäämistä niin kotona kuin töissä.
Työpaikallani, jossa suurin osa on naisia, juoruaminen ja toisten tarkkailu on arkipäivää. Tätä kautta myös vaimoni saattaa saada tietää, mutta tähän mennessä olemme pitäneet näppimme erossa toisistamme täällä. Ajan kysymys on kuitenkin, milloin joku tajuaa.
Vaimoni on kai alkanut epäillä selityksiäni muttei sano yleensä mitään suoraan. Kerran tapellessamme ehdotin hänelle eroa ja hän kysyi onko minulla toista naista. Silloin kielsin sen, mutta en tiedä pystyisinkö uudestaan. Olen myös ehdottanut vaimolleni eroa ,mutta hän ei suostu ja pitää minua itsekkäänä. Hänellehän tilanne olisi näin täydellinen kunhan saisi vain kahlittua minut takaisin kotinurkkiin.
Vaikka en rakastakaan vaimoani enää kuin ennen, välitän hänestä ja ennen kaikkea en saisi vaikeuttaa tilannetta lastemme osalta. He kärsivät hyvin paljon äitinsä kontrollista, ja ovat kokeneet minut aina turvallisena ja reiluna isänä, joka välittää ja on heidän kanssaan muttei pingota. Kuitenkin huomaan, miten paljon kaipaan omaa aikaa ja rauhaa, yhdessäoloa ja seksiä jonkun toisen kanssa ilman vaatimuksia ja sitoumuksia. Olen vielä luvannut 8-vuotiaalle pojallemme, että isä ja äiti eivät eroa.
Pelkään kiintyväni yhä enemmän rakastajattareeni ja tuntuu että jos näitä asioita ottaa hänen kanssaan puheeksi niin silloin yhteisistä tapaamisistamme saattaa hävitä kaikki intohimo ja hauskuus. Kaikki olisi täydellistä, jos vain voisimme tavata salassa, ilman että kukaan saisi tietää tai olisi moralisoimassa. En haluaisi rakastua häneen, mutta hän sanoo olevansa rakastunut minuun. Tuntuu, että sietämättömämmäksi käy päivä päivältä, mutta lopettaakaan ei voida.
Vastaukset 6
Vanhimmat
Kuulostat naiivilta siinä mielessä, että ajan myötä ja lisää ikää tulessa tälle nuorelle tytölle voisi hänestä tulla samantyyppinen kuin vaimosi. Ikä muuttaa. Ja seksi voisi taas olla 1-2 kertaa kuussa. Ei välttämättä mutta..
Olet varmasti tiennyt että näin käy. Tunnethan maailman syy seuraus suhteet. Itsestäsi on vain kiinni miten elämääsi hallitset tai muita kohtelet.
Vaimoosi suhde ei parane koskaan yrittämättä. Hänkin on tehnyt itsekkäitä virheitä. Mutta on turha syyttää lahnaksi, koska toisella puolella on myös ihminen (sinä) joka voit tehdä jotakin. Pitkään ollessa voi joskus olla vaikeaa olla lähellä fyysisesti. Lukea tietoa naisista ylipäätään ja kokeilla mikä tuo hyvää. Hankalaksi tekee asian se jos toinen ei pelaa vastaan, onko silloin jotain lukkoja -joita pitää availla.
Se että joku ei tee tai tekee aloitteen on toisaalta aivan sama, koska ihmisessä on muitakin piirteitä aika paljon. Viittaan "ujo ja varovainen" kohtaan hänen (tytön) aloitteen teossa.
Vaikutat pikkupojalta joka on aikuinen joka pitää tasavertaisena itseensä nähden aika nuorta tyttöä. "Ilman että kukaan ei saisi tietää tai olisi moralisoimassa". Mihin pyrit? Koita päättää jo mikä on tärkeintä elämässä. Vaimo vai juuri tapaamasi tyttö? Nyt vaikuttaa siltä että se olet sinä itse aika täysivaltaisesti. On hyvä pitää itseään tärkeänä, mutta voisi toisten tunteita ajatella.
"Sääliksi kuinka puutteessa".. tuota huomaatkos että on sellaisia ihmisiä joilla ei ole suhdetta, voidaan elää vuosia ilman seksiä ulkopuolelta -kaikki ei harrasta irtosuhteita.
Mikäli eroat, elämäsi ei tule olemaan samanlaista, vaan erilaista, et saa enää takaisin mennyttä. Haluaako tyttö sinut, vielä kun aikaa kuluu ja kun olisitte suhteessa? Onko hän sitä mitä kuvittelet?
Olet sopan keittänyt, kuten joskus käy, ellei ole selkeä. Niin yksin joudut ratkaisemaan kaiketi tai olemaan samassa tilanteessa. Itsekin olen omat soppani elämässä keitellyt, keitellään niitä edelleen. Kahta ihmistä en kerralla ole kyllä pitänyt, saati kaksoiselämää elänyt. Soppia on monenlaisia.
Olin itse ihan erilainen 17-24 vuotiaana, mitä olen nyt. Olin kovin kiltti ja ujo jne. Olen edelleenkin mukava, mutta kyllä ikä muuttaakin.
Mitä haluat? Vaimon? Tytön? Kummatkin? Salaa tavata? Vai julkisesti? Ydin kysymys on: Mitä haluat? Kantaako se pitkälle? Ja vielä: Onko se se viisasta? Niin että koituuko siitä hyvää vai pahaa ja kenelle. Entä minkälainen olo olisi jos olisit vaimosi asemassa? Tyttö on vasta jonkin aikaa sinut tuntenut, mutta miltä hänestä tuntuu.
Toivon että ajattelet itse erilaisia näkökantoja, eikä tämän palstan perusteella mitään elämää mullistavaa. Halusin tuoda muutaman mielipiteeni, en loukaten, vaan ihan jos jotain tulee mieleen.
Ilman riitaa. Voit kertoa loukkaamatta vaimollesi, koska naiset eivät ole ajatustenlukijoita, että halusit(haluaisit?) olla ykkönen seurapiirien asemasta. Ja että se loukkasi ja satutti(loukkaa ja satuttaa?). Jne. Mutta rakentavassa, rauhallisessa hengessä. Ja että olisiko mahdollista ollut että sinä olisit ollut/olisit ykkönen?
En ymmärrä sitä kohtaa jossa hän halusi kohottaa asemaansa ja koska se ei onnistunut teille tuli ongelmia? Eihän se sun asiasi ole. Itse hän hoitaa työelämänsä jne. Auttaa toki vaimoa voi päivittäisissä asioissa herrasmiehenä, naiset on heikkoja toisinaan. Ja henkisesti kannustaa. Mutta muuten jokainen hoitaa oman työjuttunsa.
Toivon etten ole sekoittanut ajatuksia. Vaan tässä vaan ihmettelen koko helahoitoa. Vaimossasi on varmasti paljon hyvää, sinussa ja tytössäkin. Mutta kumpa voisi elää niin ettei loukkaa ketään. Yleensähän naimisiin mentyä on luvattu olla ylä ja alamäissä, eikä kenenkään elämä aina sfääreissä kulje, tai mitään hehkuvaa rakastumisen huumaa koko ajan ole. Mutta..
Oikeuttaako jollain jotakin, mikä houkuttelee(?), rakentaako itse siltoja vai hajottaako, tietääkö missä menee.
Itse kuulostelin, että haluat tavata salaa, etkä pysty lopettamaan, etkä välitä vaikka saa tietää, mutta pelkäät vähän sitä että saa tietää ja moraalisaarnoja. Ja että ehdotit eroa, mutta... Pääsi on sekaisin? Toivottavasti tästä tuli jotain selkeyttävää.
"Voisit lukea..." piti laittaa.
"Lukea tietoa..." lause jäi vajaaksi, nyt korjasin.
Päinvastaisella asetelmalla! Mielenkiintoista lukea tulokset. ;)
Olet jo saanut hyvän ja pitkän vastauksen. Kirjoituksesi vaikuttaa sellaiselta, että jäin miettimään onko se todella totta. Todellisuus oli jotenkin pelkistynyt kovin yksiulotteiseksi.
Mutta reagoidaan. (1) Sinä olet nuoreen alaiseesi seksisuhteessa ja tuhoamassa hänen elämäänsä. Jos ei esimiesasema paina näissä kuvioissa mitään, olet looseri. (2) Sinä olet tuhoamassa uskovaisen nuoren alaisesi elämää ja hänen parisuhdettaan. (3) Sinä olet luvannut 8-vuotiaalle lapsellesi jotakin, jota hänen ei olisi koskaan pitänyt edes kuulla. Et ole tilivelvollinen lapsillesi etkä voi heille rakentaa soppasi tuskaa. (4) Sinä olet epärehellinen vaimoasi kohtaan etkä uskalla kantaa vastuustasi.
Olisiko siis aika kantaa vastuu? Olisiko siis aika miehistyä? Milloin ja kuka osaa ostaa sinulle hamekankaan? Olisiko aika vastata teoistaan?
Nimimerkillä Kristiina?
Mikä alemmassa viestissä satutti?