Minulla on purkkari. Potkuri suoran akselin päässä. Muistaakseni akselin halkaisija on 25 mm. No, akselin ympärille on saatavissa sinkkipaloja ihan kaupan hyllystä, mutta kun ne eivät ole koskaan pysyneet minulla kiinni koko kautta!
Yhden kauden aikana ajan moottorila noin 100 - 200 tuntia. Ajattelin, että yksi sinkkipala kuluu loppuun tässä ajassa ja viime keväänä kiinnitin potkurin akseliin kaksi palaa, joista toiseen käytin rosteri nylokkeja. Kun kesällä sukelsin katsomaan sinkkipalojen kuntoa, oli toinen jo pudonnut pois ja toinen, se nylokki muttereilla kiinnitetty, oli jäljellä. Syksyllä oli sitten toinenkin pudonnut pois. Mootori on Sole, eikä siinä ole samanlaista sikkipalasysteemiä kuin esim. Yanmarissa.
Olen aikaisemminkin huomannut, että melkein kaikissa muissa veneissä ei ole vastaavaa ongelmaa. Ensi kevällä ajattelin käyttää taas nylokkeja ja kiristää mutterit niin kireälle kuin mahdollista.
Onko teilä neuvoa miten saisi sikkipalat pysymään kiinni akselissa edes yhden kauden?
Terveisin
aapee
Yhden kauden aikana ajan moottorila noin 100 - 200 tuntia. Ajattelin, että yksi sinkkipala kuluu loppuun tässä ajassa ja viime keväänä kiinnitin potkurin akseliin kaksi palaa, joista toiseen käytin rosteri nylokkeja. Kun kesällä sukelsin katsomaan sinkkipalojen kuntoa, oli toinen jo pudonnut pois ja toinen, se nylokki muttereilla kiinnitetty, oli jäljellä. Syksyllä oli sitten toinenkin pudonnut pois. Mootori on Sole, eikä siinä ole samanlaista sikkipalasysteemiä kuin esim. Yanmarissa.
Olen aikaisemminkin huomannut, että melkein kaikissa muissa veneissä ei ole vastaavaa ongelmaa. Ensi kevällä ajattelin käyttää taas nylokkeja ja kiristää mutterit niin kireälle kuin mahdollista.
Onko teilä neuvoa miten saisi sikkipalat pysymään kiinni akselissa edes yhden kauden?
Terveisin
aapee
Vastaukset 24
Vanhimmat
Samanlaisen ongelman olen hoitanut tiivistämällä
sinkin saumat silikonilla.Kun vesi ei pääse sinkin sisään kiinnityspinnoille, ei syöpymistä tapahdu,vaan syöpyminen tapahtuu sinkin ulkopinnalla.Olen myös huomannut kiinnityksen kestävän paremmin sinkissä jossa on kaksi kiinnitysruuvia.
Tarkoitatko, että laitettaisiin silikonia akselin ja sinkin väliin? Silloin ei tietenkään sinkki kulu, koska galvaanista yhteyttä ei synny, mutta myöskään vaikutus ei ole toivottu, eli sinkki ei "uhraudu" kalliimpien metalliosien sijasta.
Ilmaisin itseni heikosti.Laita silikoni Sinkin
kiinnityksen jälkeen.Sinkin saumoihin sekä sinkin
päihin,niihin kohtiin joista vesi pääsee sinkinpuolikkaiden sisään.Kaikki silikoni on siis
sinkin ulkopuolella.
...minä vähän arvelinkin, mutta ajattelin tarkentaa. Muuten täällä joku vielä tekee niin kuin minä ajattelin, ja ihmettelee kun potkuri syöpyy, eikä sinkit.
Täytyypä itsekin laittaa ensi kesäksi sellainen akselisinkki. Omassa veneessäni nimittäin ei ole minkäänlaisia sinkkejä. Ostin veneen Oulusta, ja ilmeisesti perämeren suolapitoisuus on niin alhainen, että syöpymistä ei esiintynyt. Nyt saaristomerellä on alkanut ilmestyä pieniä pilkkuja potkuriin.
on hyvä asia. Se osoittaa että ne toimivat kuten on tarkoituskin. Sinun tapauksessasi säkhövirtojen määrä on suuri. Ennekuin lähdet kiinnittämään sinkkejä millään nylokeilla selvittäisin mistä virrat ovat peräisin? Vuotaako maasähö "maihin" vai mistä on kysymys. Sinkkien kuuluukin kulua ja täten suojata veneen kalliita ja arkoja metalliosia syöpymiseltä. Myöskin voit lisätä sinkkejä muihin metalliosiin vedenalla. Peräsin, köli jne.
kiitti vastauksesta minulla köli ei ole akun miinuspiuhan pässä. Pitääkö vetää miinuspiuha vai käykö ilmankin?
Akun miinuksen kohteesta ollaan montaa mieltä. Omassa veneessäni 12 voltin järjestelmä on ns. kaksinapainen missä kaikki laitteet ovat maadoitettu akun miinusnapaan, eikä runkoon, köliin tms. Kannattaa laittaa sinkit kaikkiin isompiin vedenalaisiin metalliosiin. Omassa veneessäni rosteriset trimmitasot alkoivat syöpyä (eivät ole yhteydessä mihinkään metalliin) ja syöpyminen loppui kun laitoin sinkit kumpaankin. Sinkkiä kuluu 250 gr/trimmitaso/vuosi. Purkkarissa kuvaamassasi tilanteessa laittaisin sinkkiä myöskin vannasputkeen akselin lisäksi.
Niin... oletkos ihan varma, että se moottoris ja runko on erillään toisistaan??
Kävi nimittäin viime kesänä sellanen tapaus..
Korjasin yhden rautaveneen latausta, ja siinä omistaja just kertoi samaa... "on kaksinapainen systeemi" jne...
Vaan eipä se olekkaan ihan niin helppoa, ei tarvita kuin radioantenni kiinni jossain pellissä, niin jopas jopas... miinus meneekin jo runkoon. On myös monta muuta paikkaa mistä se voi ikäänkuin "karata" (kaikki anturit koneessa oltava kaksinapaisia ym). Mittaappa vastusmittarilla miinuksen ja rungon eri metalliosien välistä ja katso.. miten käy ???
Asentajalle terveisiä, VOLVO KAD 43 on itsessään kokonaan kaksinapainen. Vene on lisäksi materiaaliltaan GRP:tä = lasikuituvahvisteista polyesterihartsilaminaattia. Mitään yhteyttä mistään laitteesta metalliin tai vedenalaisiin osiin ei ole olemassa. Maasähkö on erillään kaikesta metallista ja on maadoitettu tulojohtimen kautta verkkoon. 12 v laturi on ns. suojamuuntaja jossa ei ole sähköistä yhteyttä 12 voltin järjestelmästä 240 voltin järjestelmään edes teoriassa esimerkiksi rikkoutuessaan. Eli ei ole paljon mistä mitata ja kaikki mittaukset ovat aina olleet OK.
Mutta...
Luulisin, että lähes kaikki nämä ns. "kaksinapaiset" eivät sitä ole, eikä sitä monikaan osaa edes mitata.. tehtaalla jos se onkin joskus sitä ollut, pienien lisäyksien jälkeen se ei sitä enää olekkaan.
Toiseksi... varmaankin jotain 90% on näitä muita, eli miinus rungossa paatteja.
Teidän keskustelu meni minulla hilseen yli. Olen pahoillani, että en ymmärtänyt koko juttua. Viitsisitkö kurkata mun viestä 07.11 klo 09.01.
Eli: mihin vedän miinusjohdon?
Ja: Mitä se vuoto miinuksen kautta tarkoittaa?
Miten voin sen todeta ja miten korjata? Jos sinulla on aikaa vastata, niin tee se niin kuin vastaisit esim. Nalle Puhille.
Keskustelu saattoi mennä yli hilseen, kun keskustelimme valitettavasti kahdesta eri asiasta yhtä aikaa. Ensimäinen asia on ns. galvaaninen korroosio joka johtuu metallien jännite-eroista elektrolyyttiliuoksessa. Merivesi toimii elektrolyyttiliuoksena, ja eri metallit veneessä muodostavat galvaanisia pareja johtuen metallien jaolusasteesta aihutuvasta potentiaalierosta. (Jännite voltteja) Toinen seikka josta keskustelimme on ns. potentiaalierot (jännite jälleen voltteja) eri veneeosien välillä johtuen sähklaitteiden "vuodoista".
Molemmissa tapauksissa käytetään ns. uhrianodeja eli sinkkipaloja joidenka on tarkoitus syöpyä eli uhrautua muiden tärkeämpien veneenosien puolesta. Sinkkiä käytetään merivedessä siksi että se on hyvin epäjalo metalli ja siten syöpyy ensimmäisenä. aapeen kysymykseen "mikä syöpyy ensimmäisenä tai todennäköisimmin" vastaus kuuluu että epäjaloin metalli aina ensimmäisenä ja siitä sitten eteepäin jalousasteen mukaan kun edellinen on loppuun syöpynyt. Rosteri, kupari jne ovat jalompia kuin rauta ja alumiini esimerkiksi. Potentiaalieroja siis syntyy ilman ulkopuolisen sähkön johtumista systeemiin. Sinkkipalojen kiinnittäminen suuriin metalliosiin kannattaa tehdä. Elleivät yhden kesän jälkeen ole syöpyneet vaikka metallinen kosketus on OK, niin ihan hyvä vain. On todennäköistä että mitään tärkeätä lähistöllä ei uhkaa välitön syöpymisen vaara.
Tilanne muuttuu paljon hankalammaksi mikäli veneen sähköjärjestelmästä "vuotaa" virtaa veneen vedenalaisiin osiin. Vuodot saattavat olla niinkin suuria että sinkkiä kuluu todella suuria määriä kaudessa. Vuotoihin on useammanlaisia syitä. Yksi on miten ja mihin ovat sähkölaitteet (veneen oma 12 voltin systeemi) maadoitettu. aapeen kysymykseen taasen "mihin vedän miinusjohdon" ei ole helppo aivan "olalta" vastata. Mutta yritetään kumminkin: Mikäli maadoitat moottoriin tai vaihdelaatikkoon syntyy jonnekin jännite-eroja veden alla ja korroosion vaara on olemassa. Tässä tapauksessa täytyy uhrata sinkkiä niissä metalliosissa veden alla joihin on moottorista/vaihdelaatikosta metallinen yhteys. Toimiiko ptkurinakseli tai vannasputki maadoitustienä? Sinkkiä näihin osiin niin syöpyminen voidaan estää. Mikäli maatat kölipulttiin niin tulee köliin laittaa sinkkiä vastaavasti. (Laittaisin joka tapauksessa koska köli on niin suuri metallimäärä). Kun sitten kauden jälkeen huomaat että sinkkiä kuluu paljon, on se ilon aihe sillä sinkki on todella hoitanut tehtävänsä. Itselläni on muoviveneessä jossa on sisäperämoottori ja kaikki sähköt poissa vedenalaisista osista, sinkin kulutus noin 1,5 kg/kausi. Kaikki tämä perälaudassa hyvinkin pienellä alueella. Sinkit ovat: mootorin kilvessä, vetolaitteessa potkuriakselin ympärillä (VOLVOn standadri ratkaisu), molemmissa trimmilevyissä sekä vetolaitteen trimmisylintereissä. Olikohan tästä apua? Ellei niin kysy lissää ja yritän selvitellä. Sinkkien kulumista ensikaudella toivottaen.
Jos olet maadoittanut akut esimerkiksi koneeseen ei sähköistä yhteyttä synny sinkin ja maadoituksen välille eli koneen ja akselin välille voi muodostua jännite-ero, mikä puolestaan voi aiheuttaa koneessa syöpymiä ellei koneessa ole omaa sinkkiä suojaamassa.
Potkuriakselihan ei ole läheskään aina metallisessa kontaktissa koneeseen.
Sori että kyselen, mutta jos joku menee pieleen, ja niin kuin nyt on käynyt muutamana kesänä, niin mikä syöpyy ensin? Potkuri on (onko) messinkiä tai seosta moottori on jotain alumiiniseosta, ...
Eli mistä etsiä syöpymistä ja vikaa. Jos moottorista, niin mistä kohtaa?
Ja maadotuksesta: akun miinus menee moottorin runkoon ( vaihdelaatikon kannen kiinnitysruuviin).
Pitäisikö minun siirtää miinus kölin pulttiin?
Yks juttu vielä: joku kirjoitti, että kiinnitä sinkkejä peräsimeen tai köliin. Sitten juttu taisi jatkua niin, että kölin ja peräsimen ei tarvitsisikaan olla akun miinuksessa? Tarvitseeko sinkin olla yhteydessä akun miinukseen? ( Minun käsittääkseni kyllä. Yhtä hyvin olisin kai voinut kysyä tarvitseeko jätskin paperia poistaa ennen sen syömistä. Vai?)
Paras ratkaisu olisi yhdistää kaikki meriveden kanssa kosketuksissa olevat metalliosat samaan maadoituspisteeseen, joka puolestaan on yhteydessä riittävän suureen sinkkiin.
Syöpymiä on vaikea ennakoida esimerkiksi moottorissa, koska metalliseoksia on vaikea tietää.
Sinun tapauksessasi varmistaisin moottorin maadoituksen esimerkiksi kaapeloinnilla potkuriakseliin vaikkapa akseliin laahaavan "harjan" välityksellä.
"Sinun tapauksessasi varmistaisin moottorin maadoituksen esimerkiksi kaapeloinnilla potkuriakseliin vaikkapa akseliin laahaavan "harjan" välityksellä. "
On purjeveneessä kuparilattakaapeli vedetty koneesta vedenalaiseen akselitukeen. Kaapeli on syöpynyt puhki ja olen tehnyt solmuja kaapelin pitämiseksi kasassa. Kuinka tärkeä tuo kaapeli on?
Sinkki potkuriakselissa kestää korkeintaan kaksi kesää, onko kuluminen normaalia?
Jos akselin sinkki Suomessa katoaa nopeammin kuin yksi lyhyt sesonki niin se ei ole normaalia. Jossain on vikavirtaa?. Pelkkä normaali galvaaninen korrosia ei riitä seltykseksi.
Terve,
Naapuri haki liikkeestä sinkit viime keväänä eikä sopineet, olivat juuri hiukan väljät. Syynä oli se ettâ kaupan on sinkkejä sekä 25mm akselille ja yhden tuuman akselille, joka on noin 25.4mm.
Voisiko olla tuosta kyse- onko tarkka mitta tiedossa?
Matkapurjehtijan neuvo kaikkien yhdistämisestä ja yhteisellä anodilla on paras ratkaisu.
Jos on akselveto on paremmin käyttää anodi joka on potkurimutterissa kuin akselissa kiinni.
Minkä on selitys, että potkuriin kiinnitettu olisi parempi kuin akseliin kiinnitetty anodi?
Potkurimuttereita, joissa on vaihdettava sinkkipala, saa ainakin Sipoossa olevasta Veneakselistosta.
Minulla on kirjehyllyllä tunnettu John Frenchin kirjoittama kirja vene-elektroniikasta ja galvaanisesta ongelmasta veneissä. Kirjoitettu joskus 70- luvulla.
Ilokseni olen huomannut että tänäkin päivänä juttuja lainataan ja kopioidaan ronskisti hänen kirjastaan koska tunnistan kuvat.
No tämä John French sanoo että anodi suojaa paremmin potkurin takana kuin sen edessä, ja kyllä minä uskon häntä.
Funtsasin itse syy, olisikohan niin että mutterissa oleva sinkki on potkurissa kiinni ja akselissa oleva on vähän matkan päästä suojattavasta kohteesta eli potkurista.
Tähän voisi asiantuntijat ottaa kantaa
Syystä tai toisesta sinkkit on alkanut kulua nopeasti, veneeseen ei ole tehty mitään muutoskia, kaikki sähkölaitteet toimii kuten ennenkin, lisäksi tänä kesänä käyttötunnitkin jäi puoleen normi kesästä, mutta niin oli sinkki kadonnut.
Mistäs alkaisi vikaa etsimään?