kanssa kerrointa niinkuin EF kanssa? Koska olen hankkimassa 350D ja itselläni on kasa vanhoja EF ja mietin onko järkevää hankkia kittiä vai ei ja ainoa syy olisi laajakulma...tapainen. Omissa objektiiveissäni kulma muuttuisi 44.5mm eli se ei ole enää laajakulma.
Käytetäänkö EF-S-objektiivin
Merovin
101195
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 10
Vanhimmat
Eli juu.
eli se on siis 28.8mm.
täh, yritäs selventää vähä. tarkotatko että jos sulla on EF-S 18mm ja käytät sitä 350d:n kanssa, jossa kroppi on 1.6x ni tuleeko siitä 28,8mm?, kyllä tulee...
Vai mitä tarkotit.
Niin eihän objektiivin polttoväli tietenkään muutu, mutta kun laitan 350D kitti-zoomin kiinni niin kuvakulmani on 28.8mmm ja esim. 28-135mm zoomini kuvakulmani on 44.5mm eli jos käytän noita 350D. Asia tai kerroin riippuu siis tietenkin laitteesta missä se on kiinni...niinkuin, joku mainitsi.
Polttoväli pysyy samana, laittoi 28-millisen kiinni digipokkariin, groppidigijärkkäriiin, kinojärkkäriin, 67-rullafilmikameraan tai 9x12 laakafilmikameraan. Polttoväli on aina sama, mutta:
kuvakulma muuttuu tallentavan laitteen mukaan. Isompi kenno/filmi aiheuttaa kuvakulman kasvamisen ja pieni kenno/filmi aiheuttaa kuvakulman pienenemisen, siis rajaus muuttuu.
Koska polttoväli pysyy samana tallentavan kennon/filmin koosta riippumatta, niin syväterävyys ja perspektiivi pysyvät samana.
"Koska polttoväli pysyy samana tallentavan kennon/filmin koosta riippumatta, niin syväterävyys ja perspektiivi pysyvät samana."
Digikennon tyyppi vaikuttaa syväterävyyteen. Yleisesti ottaen isolla kennolla on lyhyempi syväterävyysalue kuin pienellä.
Höpöhöpö. Jos polttoväli pysyy samana niin terävyysalue pysyy samana. Aivan eri asia on, että pikkuriikkisen kennon kanssa on pakko käyttää äärimmäisen lyhyitä polttovälejä, että jotta jotakin mahtus kuvaan. Mutta siitähän ei ollut kyse.
Höpöhöpö tosiaan.
Terävyysalueella tarkoitetaan sitä kuvausetäisyyden aluetta, jolta kuvattujen yksityiskohtien (epäterävyys) piirtoympyrät filmillä tai kennolla ovat tiettyä kennon kokoon verrattua suhdetta pienempiä.
Jos linssi on kunnollinen, niin tarkennusetäisyydellä oleva piste piirtyy pisteenä ja muilla etäisyyksillä olevat pisteet piirtyvät ympyröinä.
Epäterävyysympyrän koko riippuu tietysti siitä kuinka paljon kuvausetäisyys poikkeaa fokusointietäisyydestä ja lisäksi polttovälistä ja aukosta.
Samalla polttovälillä ja samalla aukolla nämä epäterävyysympyrät kennolla tai filmillä ovat saman kokoisia, mutta niiden suhteellinen koko riippuu filmin tai kennon koosta.
Pienemmällä kennolla terävyysalue samalla polttovälillä ja aukolla on suppeampi kuin isommalla kennolla.
Käytännössä kuitenkin pienikennoisten digikameroiden polttovälit ovat ns. croppikertoimen suhteessa pienempiä kuin esim. kinofilmikameroilla ja aukot pienempiä, joten terävyysalueet ovat yleensä laajempia.
Oletko ihan tosissasi ?
Eihän tällaisen perusjutun takia kannata tosissaan olla, mutta oikeassa kylläkin.
Terävyysalueen laskentaan tarvittavat kaavat voi helposti johtaa peruslinssiyhtälöistä, mutta valmiita laskentasovelluksia löytyy netistä vaikka kuinka paljon. Eräs melko hyvä on Bob Atkinsin sovellus, jonka voit ladata esim osoitteesta http://bobatkins.com/photography/technical/dofcalc.html .
Otin kantaa ainoastaan sen takia, kun keskusteluketjua lukemalla päättelin joillakin olevan vääriä käsityksiä siitä mitä terävyysalueella tarkoitetaan.
Asia on yksinkertaisesti niin kuin tuossa viestissäni kirjoitin.
Eräs hyvä muistisääntö on se, että samalla kuvakulmalla erikokoisilla kennoilla (ja tietysti vastaavasti erilaisilla polttoväleillä) tulee terävyysalue samaksi, jos aukon absoluuttinen koko on sama.
Tämä tarkoittaa, että esim. croppikertoimella 4 tarvitaan erittäin valovoimainen objektiivi, jos halutaan päästä samaan syväterävyysalueen hallintaan kuin ns. täyskennoisella tai kinofilmillä.
Esimerkiksi kinofilmikameran 50 mm polttoväli aukolla 4 antaa saman syväterävyyden kuin 4-croppikertoimen digipokkari polttovälillä 12.5 mm ja aukolla 1. Noin valovoimaisia digipokkareita ei juurikaan ole, joten näillä käytännön digipokkareilla terävyysalueesta tulee melkein aina selvästi laajempi kuin ns. täyskennoisella digikameralla tai kinofilmikameralla isommista kameroista puhumattakaan.