Tulipa mieleen, että ukkosen yllättäessä merellä, onko purjeveneen masto todennäköinen kohde johon salama voisi iskeä. Masto on kuitenkin melko korkea ja erottuva merimaisemasta. Onko tapauksia jollakin tiedossa?
Ukkonen
Merellä
209994
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 20
Vanhimmat
Salama pyrkii aina etsimään lyhyimmän matkan maahan. Masto on veden pintaa korkeammalla joten jos aivan kohdalle sattuu, niin osuu veneeseen. Tämä on kuitenkin kovin epätodennäköistä. En muista kuinka korkealta se salama lähtee, mutta jos on vähänkin veneestä sivussa, niin lyhin matka on suoraan alas veteen, eikä veneen mastonhuippuun. Pari tuttua meteorologia on naureskellut näille veneisiin myytäville "salamankarkottimille" ja tästä syystä kertoneet minulle hieman tätä teoriaa ja syitä miksi ukkosilmalla veneilijöitä pelottelu on aika perusteetonta.
Tiedän tapauksen, että sataman yläpuolella riehunut ukkonen aiheutti sellaisen voimakentän, että paatista meni loki nollille. Loki oli sellaista mallia, ettei manuaalisesti pystynyt nollaamaan. Sai aloittaa alusta mailien keruun mittariin.
En todellakaan tarkoita sitä, etteikö salama voisi iskeä. Omasta veneestä meni kaikki sähkölaitteet rikki, kun iski naapuriveneen mastoon. Seuraavassa tilannetta:
-Molemmat veneet kuivilla ja välimatka n. 2m
-Alustana märkä hiekka ja kummallakin metallipukki.
-Turvakameralle tallentunut kuinka salama iski viereiseen veneeseen (masto pystyssä).
-Oman veneen kyljessä tumma "palojälki" josta salama ilmeisesti siirtynyt minun veneeseeni (molemmat lasikuituveneitä).
-Hajosi: tutka, gps, jääkaappi, generaattorin starttimoottori, pääsähkötaulu, watermaker, kaiku.
Tämä vain on minun tietojeni (ja vakuutusyhtiön) mukaan niin epätodennäköistä, että nyt odotellaan lottovoittoa :).
Juu, erilaisilla maadotuksilla ei oikein ole merkitystä, yhtä hyvin niiden voi ajatella houkuttelevan salamaa puoleensa.
Suomen vesillä ei kyllä ole kulussa olevaan purjeveneeseen salama tainnut iskeä. Satamassa seisoneisiin joskus harvoin. Silti jos ukkosen silmään joutuu, kannattaa pysytellä poissa puomin alta ja sisällä mahdollisimman kaukana mastosta, ettei vahingossa joudu salaman kulkureitille...
Mutta tuhojaan tuo salama tosiaan tekee vaikkei veneeseen iskisikään. Jos vaikka rannan puuhun tai viereen veteen iskee, voi sekin indusoida tarpeeksi pahoja piikkejä sähkölaitteisiin että sököksi menevät.
omakohtaisia kokemuksia jostain pimeältä 80 -luvulta.
Aikamoisessa myräkässä mentiin ja kun lähellä iski, niin luulin salaman iskeneen naapuriveneeseen (50 m väliä). Pian kuitenkin huomattin, että omasta mastosta kaikki vermeet eli vindex, tuulimittarin anturi, ankkurivalo oli poissa. Sen jälkeen huomattiin, että kaikki mittarit ja valot ovat pimeenä.
No vakuutusmiehen kanssa keskusteltaessa hän vaati veneen nostoa ylös, jotta voi tarkistaa onko runkoon tullut vaurioita. Runko oli säilynyt ehjänä mutta kaikki sähkövehkeet oli uusittava. Lokin ja kaikun anturitkin olivat sulaneet möykyksi. Kulkuvalojen kannat olivat sulaneet ja sähköjohdot rustinrautojen lähellä palaneet poikki. Vakuutusyhtiön lasku oli vanhassa rahassa pitkälti toistakymmentä tuhatta markkaa.
No tänään pelottaa ihan perkeleesti merellä kun on ukkonen!
Nyt on kyllä Ämmät asialla.
Jos ukkonen pelottaa niin ei paikalla ole väliä.
Ennen vanhat akat meni sängn alle piiloon.
Salaman isku on yhtä harvinainen missä tahansa kun tulla puukotetuksi asematunelissa ja molempia tapahtuu.
tunnustan: ämmä mikä ämmä!
Siitä huolimatta ukkonen merellä ei ole tämän ämmän lempilajeja :-)
Bye the way: en välitä tulla puukotetuksi assallakaan!
Itselläni iski maston VHF-antenniin pari kesää sitten kulussa. Lähes koko elektroniikka hajosi ja antennista jäi vain palanut metallihylsy muistoksi. Windeksistä meni puolet, mutta runkoon ei tullut mitään vaurioita. Vakuutus korvasi kaiken (reilut 4000 EUR)enkä nostanut venettä ylös kesken kauden. Miehistölle ei tullut mitään muuta kuin kunnon säikähdys.
Viime tiistaina Snappertunan edustalla osu n. 150m. päähän veteen. Tajuton pamaus ja välähdys. Plotteri meni pois päältä, mutta lähti hetken kuluttua käynttiin. Olin aukealla selällä ja maston korkeus on 16m. Veneessä on läpi masto, mitenkähän mahtaa olla sisätilojen turvallisuus tällaisessa lasikuituveneessä?
kaksi kertaa merella ja kerran laiturissa.
Eli osuu se...
VOR:ssa Ericsson sai nauttia salaman iskusta:
"The really interesting event from the day was the boat being literally hit by lightning. We took a direct strike on the top of the rig which to our amazement resulted in flames at the top of the mast. We have destroyed most electonics on the boat and we are without any sailing instruments, navigation computers, radar, VHF and other nav gear." (http://www.volvooceanrace.org/news/article/2006/march/alittlecloser/index.aspx)
s/y Aidan reissunkin varrelle on sattunut salamointa, satamassa tosin eikä salama iskenyt Aidaan vaan naapuriveneeseen:
http://www.sailyachtaida.net/log/lokikirja10.html
mahdollista, mutta todennäköisempää on silti voittaa lotossa. Kyllähän se kieltämättä laittaa ajettelemaan, kun salamoita räiskii ihan kohdalla.
"Salamapilvet" (oikea nimike, koska ukkonen on ainoastaan se paineaalto (ääni) joka salama aiheuttaa kun se höyrystää ilman kosteuden. vrt. Jos puu kaatuu metsässä ja kukaan ei ole sitä kuuntelemassa, syntyykö ääni?) liikkuvat hyvin matalalla (pari sataa metriä).
Staattinen sähkönvaraus pilvessä on melko paikallinen, joten vaikka sinulla olisi miten korkea masto tahansa, jos olet kauempana pilven keskustasta kuin pilven korkeus (merestä maasta), salama iskee todennäköisesti mereen.
Kuiva ilma ei juuri johda sähköä. Muutaman millin kipinään aikaansaamiseksi (vrt auton sytytystulppa) tarvitaan tuhansia voltteja. Salama aiheuttaa ilmiön nimeltään ionisoituminen, eli ilma muuttuu sähköä johtavaksi kaasuksi, plasmaksi. Siksi salama on usein monihaarainen, se yrittää löytää teitä maahan, jotkut haarat epäonnistuvat ja kuolevat.
Vesi ilmassa helpottaa ionisoitumista, pysy erossa sadekuuroista (näkyvät harmaina "verhoina" taivaalla). Ukkospilvet liikkuvat tavallisesti hitaasti, tavallisesti vastatuuleen, väistä niitä (viiden solmun vauhdilla ehdit tavallisesti pakoon). Syy minkä takia sattuu enemmän onnettomuuksia paikallaan pysyvillä veneillä on se että ne istuvat kuin "ankkoja" odottaen että ukkospilvi liikkuu niiden ylitse. Sekä että ne ovat 100% ajasta altistuneita, ei 5 % ajasta jolloin ne ovat liikkeessä.
Jos salama iskee, purjevene on turvallisempi paikka kuin moottorivene. Syy tähän on se että purjeveneen takila muodostaa ns Faradayn häkki, eli kaikki sähkö kulkee veneen ulkopuolella (tuo juttu että ei pidä istua puomin alla ei ole asiallinen).
Elektroniikka tuhoutuu varmasti salamaniskusta. Syy ei ole salaman jännite vaan niin sanottu indusoitu jännite. Vene toimii suurena kääminä ja elektroniikan ns.TTY-jännite (5 V) ylittyy. Tällöin mikropiirit tuhoutuvat. Tälle ei voi mitään.
Miksi kuolee enemmän lehmiä kuin ihmisiä salamaniskuissa?: Lehmät hakevat suojaa sateesta suurten puitten alla. Kun salama iskee puuhun, indusoitu kenttä maan kosteassa pintakerroksessa pystyy tappamaan härän viiden metrin säteellä. Turvallisin paikka on 15 m korkeammasta puusta (sateessa).
Mitä se on?
Jos on olemassa magneettikenttä, on myös olemassa sähkökenttä (vrt polkupyörän dynamo jolla magneeteillaa saadaan aikaan sähkö jota syötetään polttimelle)
Vastaavasti, jos on olemassa sähkökenttä on myös olemassa magneettikenttä (vrt sähkömagneetti).
Muuntajassa (tietokonekielellä poveri) hyödynnetään tätä ilmiötä: ensiökäämissä (käämi on kuparilankasilmukoita rautasydämmen ympärillä) saadaan aikaan magneettikenttä. Toisiokäämissä tämä magneettikenttä muutetaan takaisin sähköksi, toisella jäännityksellä (jännitys on suhteessa käämien johtosilmukoitteen määrään).
mm. valo on ns. elektromagneettinen säteily. Tämä tarkoittaa että sähkö indusoi magneettikentän joka vuorostaan indusoi sähkökentän joka vuorostaan indusoi magneettikentän jne. Eli kentät jatkuvasti "kompastuvat" toistensa päälle.
Sähkö ei tykkää omasta seurasta. Koska elektroonit (ne alkeishiukkaset jotka johtavat sähköä mm metalleissa) omaavat saman latauksen (negatiivinen, kyllä, "sähkö" kulkee akun (-)-navasta sen ( )-napaan!) ne välttävät toisiiaan. Eli johdossa kaikki sähkö kulkee johtimen pinnalla (keskellä ei kulje mitään!).
Faradayn häkki "hyödyntää" tätä ilmiötä. Jos ihminen on metallikehyksen ympäröimänä (esim. auto, huom. kumirenkailla ei ole mitään tekemistä tämän asian kanssa! eivätkä ne mitenkään vaikuta lopputulokseen), kaikki sähkövaraus asettuu ulkopinnalle ja sisällä olevalle ei käy mitenkään. Ilmiö todistettiin käytännössä 1700 luvulla kun rautahäkkiin tahallisesti johdettiin salamaniskuja leijan avulla.
Purjevene vantteineen staagineen muodostaa "lähes" Fardayn häkin. Jos rosterit ja keula- peräharus yhdistetään köliin häkki on täydellisempi.
Salaman aiheuttama vahinko perustuu siihen että se höyrystää kosteutta tai lämmittää ilmaa. Tämä nopea kaasulaajentuminen aiheuttaa sen että rakennelmat laajenevat ja murtuvat.
Sana indusoi tarkoittaa "aiheuttaa": sähkökentää "indusoi" magneettikentän joka "indusoi" sähkökentän jne.
Älä lue enään, tietoa on nyt jo liikaa. Keskity oleelliseen. Mitä kysyttiin? Onko purjeveneen masto todennäköinen kohde? Juu vai ei?
ja jos iskeekin, henkilövahingot vielälin epätodennökempiä. Ymmärrät tämä jos mietit monta purjehtijaa on kuollut salamaniskuun veneessään Suomessa. Minä en muista yhtään, mutta kylläkään muista yli 50 vuoden takaisia.. tai voihan muistini olla jo hatara..
Ukkospilvi ei liiku vastatuuleen (vanha kansanuskomus), vaan vallitsevien ilmavirtojen mukana.
Illuusio vastatuuleen etenemisestä syntyy ukkospilven imiessä ilmaa kohti keskustaansa eturintamasta. Tämän aiheuttaa pilven sisässä vallitsevat voimakkaat pystyvirtaukset.
Nyt ei todellakaan ole vinoilua, vaan haluaisin tietää kuinka korkealla ukkospilvet, mistä salamat lähtevät ovat. Noin kymmenessä kilometrissä olevat voimakkaat suihkuvirtauksethan yleensä ovat täällä Suomessa juuri päinvastaisia vallitseviin pintatuuliin. Missä korkeudessa siis on "ukospilvi"?
Ukkospilvien pohjat ovat yleensä 500-2000 metrin korkeudessa ja huippu voi yltää sinne kymmeneen kilometriin saakka.
Se että joskus tuntuu kuin ukkospilvet liikkuisivat vastatuuleen johtuu siitä, että ukkospilvi imee voimakkaasti ilmaa altansa, jolloin maanpinnalla syntyy paikallisia virtauksia. Ukkospilveä katseleva ihminen voi tuntea tämän paikallisen virtauksen, joka voi olla päinvastainen kuin pilven korkeudella vallitseva ilmavirtaus.
Salama ei iske pilvestä veneeseen vaan päinvastoin. Ukkospilven sisälle syntyy vesipisaroiden ja ilmavirtauksien vaikutuksesta suuri potentiaaliero. Potentiaalierot purkautuvat pääasiassa pilven sisäisinä lyönteinä. Joskus purkauskanava syntyy kuitenkin maatakohden ja positiivinen lataus saa aikaan maasta ylöspäin nousevan vastapurkauksen. Terävät maastokohdat kuten mäen herjoille, puihin ja mahdollisesti purjeveneen mastoon muodostuu suurempi negatiivisten elektronien kasauma kuin tasaisille pinnoille, joten jos pilvestä alaspäin aukkeava purkauskanava sattuu osumaan lähelle tapahtuu vastapurkaus tämän takia todennäköisemmin näistä paikoista.