Tapasin eilen ihastukseni junassa aivan sattumalta. Tunnemme toisemme ulkonäöltä. Nyt olisi ollut loistava tilaisuus mennä juttelemaan hänelle. Mutta...tietystin menin totaalisesti lukkoon ja käyttäydyin kuin en olisi huomannut häntä lainkaan, mikä tottakai on aivan naurettavaa kun kummatkin seisoimme samassa pienessä vaunussa. Katseemmekin taisivat kohdata nopeasti. No, ainoa positiivinen asia on että hän käyttäytyi aivan samanlailla kuin minä, katteli vaan ulos ikkunasta, joten ehkä hän on vain yhtä ujo kuin mä.
PRKL!!
onneton....
2480
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 2
Vanhimmat
tai sitten hän ei vain ole kiinnostunut sinusta. minä olen ujo, mutta en huomioi erästä ei-toivottua ihailijaa koska en halua tehdä mitään harha-käsityksiä. hän kun en ole saanut paljon huomiota tytöiltä, niin voisi luulla vaikka mitä jos vaikka hymyilen ja moikkaan...
Olen ollut samankaltaisessa tilanteessa ja kyllähän se harmittaa, kun jää tilaisuus käyttämättä (liian monta kertaa jo). Ei sitä saa vaan mitään aikaiseksi, vaikka kovasti haluaisi...ja sitten tulee entistä onnettomaksi...
Minulla on aina suunnitelmia erilaisia tilanteita varten, jos ja kun 'ME' kohtaisimme, mutta eihän se mene niin. Haaveilu on haaveilua, todellisuus on paljon monimutkaisempaa.
Myötäelän kanssasi. :)