olen rakastunut itseäni n30vuotta vanhempaan mieheen. suhdetta meillä ei vielä ole, enkä tiedä onko siihen koskaan edes mahdollisuutta, vaikka kovasti sitä haluaisinkin. katseita vaihdamme, pitkiäkin, hymyjen kera, ja sellaista pientä flirttailuakin pidetään, välillä kun kuljemme toistemme ohi, ohitamme kovin läheltä. siitä tulee hyvä mieli. (:
siis tuohon asti on päästy, mutta siitä eteenpäin??...en tiedä. itse haluaisin enemmän, mutta en tiedä mitä hän ajattelee ja miettii tilanteestamme?? onko mielestänne mahdollisuuksia hänen suhteen, vai onko tuo katseiden ja hymyjen vaihto vain jotain viatonta flirttailua ja siinä kaikki??? -N30
siis tuohon asti on päästy, mutta siitä eteenpäin??...en tiedä. itse haluaisin enemmän, mutta en tiedä mitä hän ajattelee ja miettii tilanteestamme?? onko mielestänne mahdollisuuksia hänen suhteen, vai onko tuo katseiden ja hymyjen vaihto vain jotain viatonta flirttailua ja siinä kaikki??? -N30
Vastaukset 86
Vanhimmat
taasko?
mainio tyyli ...tykkään siitä Pirre* (*=poks)
se hävis, tais olla viimenen vappupallo*
Ps. kiitos..
30 vuotta itseäsi vanhemmasta haluaisit? Onks se rikas ja onks sillä valtaa vai? Onks se joku julkkis jonka avulla pääsisit pinnalle? Vai mistä kysymys? Jos et edes tunne paremmin niin täytyyhän siinä olla joku itsekäs tarkoitusperä. Ei voi puhua mistään sielujen sinfoniastakaan kun ei tunne toisiaan.
tottakaan, niin ihan ittes kannalta, paree jättää se tuolle asteelle.
Se on kuiteskin ukkomies(?) ja vailla pientä seikkailua, et tuu koskaan merkitsemään sille seikailua enempää.
Elämähän on nimeenomaan seikkailua. Kuinkas monille vastakkainen sukupuoli on merkkannut, kun katselee noita avioeroja ? Voi herran jee. 30 vuoden ikäero, eikö siitä mitään positiivista löydy, minä ainakin löydän vaikka kuinka paljon positiivista.
Sitä paitsi, onnistuisko avioliitot paremmin, jos meillä olisi ns. vanhempi "opettaja" eli henkilösude ? En pidä pahan ollenkaan tuollaista kokemusta.
yöunias, flirtti on elämän suolaa ja minä harrastan sitä kaikkien naisten kanssa. Eikä se tarkota että joka eukkoon rakastun, pieni flirttailu antaa piristettä arjen harmauteen.
että siin on kaikki. Mut jos ei, niin kaiken onnen teille toivotan.
(siin se on kaikki kuitenkin)
voit saada jo ensikuussa omaishoitajan ihanan ja palvotun osan. Onneksi olkoon! Ja kaikkea hyvää, fyysistä kuntoa siinä tarvitaankin - sen henkisen pääoman lisäksi.
Teksti kuin imelästä rakkausromaanista, joita luin joskus 15-kesäisenä. Oletko hei olemassa ihan oikeasti vai onko tämä teksti testi? En voi uskoa, että tällaisia kaunosieluja on voinut säilyä tässä nykyisessä menossa.
Kirjoitatko mahdollisesti lehtiin jonkinlaisia jatkiksia "Jaana tapasi Markuksen Kyproksen kuumalla saarella"-tyyliin? Eli: ...vaihdoimme silmäyksiä ja jokin minussa värähti vai tärähtikö maa. Markuksen kuumat katseet kulkivat vartaloni yli kuin sirocco-tuuli. Mitä seuraavasta yöstä tulisikaan? Kunnon pano vai stressin aiheuttama ripuli?...
Kyllähän tämä meikäläiseltäkin sujuu. Relaa hyvä ihminen. Sinua vanhempi mies on jo vanha kettu, siitä kettuilusta on kuvailemasi romantiikka hyvin kaukana. Todennäköiseti olet hänen mielestään varma nakki. Ehkä hän pitää naiiveista naista... Sellaiseksi olet toivetyttö.
Enoni vaimo on 28 vuotta nuorempi, eivätkä eronneet, elivät samalla lailla nujuten elämänsä kuin samanikäiset avioparit, jotka ovat suunnilleen saman ikäisiä.
Talomme entiset omistajat, mies 58 vuotias ja vaimo 32 vuotias, ja vielä pyöräyttivät tytönkin.
elää haavemaailmassasi?
kysy itseltäsi ensin.
sitten teet päätöksen,
puhkaisetko kuplan tänään vai myöhemmin
sillä puhkeaa se kuitenkin :D
ratkaisu A:
löydätte toisenne( voi viedä aikaa), päätätte alkaa yhteiselon, ja kaikki on auvoista ja ihanaa....jonkun aikaa
kunnes putoat totuuden permantoon
ratkaisu B: otat heti härkää sarvista ja selvität
hänen tunteensa ja aikomuksensa
- tämä voi olla nopeampi tie päästä eteenpäin
Päätelmä:
Jos tunnet eläneesi ja kokeneesi voit 30v:n iässäkin pysähtyä, hamuamatta uusia kokemuksia,
seikkailuja,
voisit ehkä jakaa elämäsi tuon miehen kanssa, vaikka arjen harmaus (totuus) astuisikin kuvioihin.
Vai?
minua hämmästyttää ja vähän hämmentääkin, kun ihan aikuisen ikäisetkin ihmiset puhuvat rakastumisestaan pelkkien hymyjen ja katseiden yhteydessä.
Miten tulkitsette ja mitä teille konkreettisesti merkitsevät esim. seuraavat sanat:
Ihastuminen
Pitäminen
Miellyttäminen
Mielistyminen
Rakastuminen
Rakastaminen
Mitä sitten sanottaan, kun olisi aika tunnustaa ihan oikeasti rakastavansa? Vai sanotaanko mitään?
Siis mitä, kuuluuko joku ihastuminen, rakastuminen, unelmoinnit johonkin tiettyyn ikään ?
Onpa aika outoa käsitystä. Kyllä minun ymmärtääkseni nuo tunteet alkavat jo ensimmäisten elinvuosien aikana ja roihuavat vielä hamassa vanhainkoti-iässäkin, ellei niitä kiellä itseltään. Suuri määrä ihmisiä kieltävät nuo tunteet koko elämänsä ajan ja ovat estyneitä, vaikeita, hankalia, arvattavia, monimutkaisia, ja entäs sitten ?
Sallivatko noiden tunteiden leimuavan estoitta edes siinä "sallitussa" iässäkään ? No kun eivät oikein osaa sallia edes siinäkään iässä. Sitten erotaan, kun ei osattukaan käyttää tunteita, osoittaa niitä. Ollaan monimutkaisia, joita toisen ihmisen pitäisi osata arvata. Minkä hemmetin tähden niitä ei voi mutkattomasti käsitellä, aidosti näyttäen muussakin iässä, kuin meidän estyneessä kulttuurin hyväksymässä iässä ?
Missä se on kirjoitettu, että tunteiden pitää olla just tietynlaisia ja saavat esiintyä vain tietyssä iässä, ollakseen oikeita tai aitoja ? Jos niitä esiintyy, tai tunnustaa esiintyvän muussa iässä, ne ovat kieroutuneita, huijaavia, hyväksikäyttäviä.... !!!!
Eläkää, älkääkä kadehtiko !
vaan peräänkuulutin niille määritelmiä. Eri ihmisillä on erilaisille sanoille erilaisia tulkintoja ja merkityksiä. Minusta olisi mielenkiintoista saada tietää, miten muut ikäryhmämme edustajat asioista ajattelevat.
Minusta kaukoihastukset ja tuntemattomiin tai idoleihin "rakastumiset" liittyvät lapsuuden tiettyihin kehitysvaiheisiin. Oletin, että aikuisen ihmisen rakastumisen tai rakastamisen kohde edyllyttäisi ainakin jonkinlaista tutustumista.
Siitä vaan, kaikki tunteet peliin. Eletään, niin että tuntuu!
Samaa asiaa ilmaisevia synonyymejä.
tuollaisia. Järkikin sen sanoo, että ikäeroa on liikaa. Varmaan sekin ukko on jonkun mies, joka tykkää kokeilla viehätysvoimaansa vieraisiin. Nämä ukkelit ovat kotona tylsiä ja vähemmän mukavia, eivätkä ehkä pahemmin kehuskele vaimojaan.
Haloo!! 10-v:n päästä mies on vanha eläkeukko ja sinä elämäsi kunnossa ja vielä suhteellisen nuori.
RAKASTUA EI VOI FLIRTTAILUN PERUSTEELLA. SE ON AIKAA MYÖDEN TULEVA TUNNE.
Miten niin flirttailu olisi erotettavissa rakastumisesta ? Kyllä ne kuuluvat yhteen, kuin nenä päähän. Mikähän on mielestäsi se oikea kaava, mika olisi oikeaa rakastumista ?
..mitäs sellaisia vaimoja kehuu jotka on yötä päivää vieraissa, ja kun näkee niimpä tulee kyllä muut ajatukset kuin kehua sitä VAIMOA!!!!
Laskettiin eileen tuttavien "naisten pettämiset" ja yllätys yllätys oli suuri kun melkein jokaisesta liitosta löytyi, ja näillä naisilla oli lyhempiä/pidempiä suhteita toisen miehen kanssa, ja moni oli tietenkin päätynyt avioeroon vaimon pettämisten kautta.
Nämä liitot ovat ikähaarukassa, 50 - yli 60 vuotiaiden.
Tuli siinä huomioitua myös nuoremmatkin, ja samoin oli jo muutamia 3-4vuoden yhdessä, joilla liitto oli päätynyt samaan.
Eli tuosta sun tekstistä paistoi jo se olennainen.
rakastumiseen, ei jukulauta kuulu!
Minusta on hauskaa flirttailla, saada jonkun miehen päivään ylimääräistä hymyä, siitä on rakastumiset kaukana.
Kun rakastumisesta on kysymys, silloim mukaan tulee erilainen,sanoisinko,tietynlainen kiusoitteleminen.
Järjellä ei ole ihastumisen, rakastumisen kanssa mitään tekoa. Ne ovat täysin eri planeetoilta eivätkä lainkaan pelaa yksiin. Etpä ole tainnut päästä koskaan kokemaan oikein kunnon rakastumista, olet vissiin kieltänyt sellaiset tunteet.
Järjen kanssa voi pelata suunnitelmallisesti. Tunne on toinen juttu kokonaan.
Vai olet oiken eritellyt huomoion osoiteukset, mitkä on flirttiä ja mitkä rakastumista. Oli tässä naurussa pitelemistä. Kyllä mun rakastumiset ovat aina sisältäneet ja sisältävät myös flirtin. Oman ukonkin kanssa tuolla kulkiessani vielä flirttailen.
Anna palaa vaan, kerranhan täällä vain eletään. Onpa miullakin ollu lähes yhtä paljon nuorempi poikakundi.
Aikansa kutakin, miksihän nämä suomalaiset ovat aina niin myrtyneitä, varsinkin näillä palstoilla olevat. Jos jollain on jotain kivaa, varmaan se ammutaan alas.
minä ihmettelisin hirveesti,jos tuon ikäinen ukkeli ei alkais flirttailemaan noin nuoren naisen kanssa...yks asia niillä on vaan mielessä...
...mikä sinusta?. Kyllä kuules 50v mies aivan varmasti ajattelee muutakin kuin naimista.
Jos nyt ajattelit sellaista?, itse nyt tässä arvailin sinua.
Minusta te täälä olette hyvinkin yksioikoisia miesten suhteen
ja heidän ajatus maailmasta, aivan kuin olisimme jotain koneita.
Oon kanssas samaa mieltä, että naiset on sokeita miesten tunne-elämän suhteen.
Voi miten miehen syän lämpenee jo hyvinniin pienistä huomion osoituksista, ja flirtistä. Eikäs ees sellaista tartte ollakkaan vaan nainen on jotenkin hyväntuulinen, se saa jo miehen näköjään syttymään.
Miulle kävi kerran tapaus, että olin navettaa pesemässä painepesurilla. Oikein paskasta hommaa. Ilmastointi- ja vesijärjestelmissä oli jokin ongelma ja järjestelmät asentantu fimran omistaja tuli niitä kattomaan. Mie jouvuin mänemään toiseen rakennukseen ja mentiin yläkertaan, niin siinä puolivälin tasanteella se mies nappas miut sylliinsa ja alko hillitön suutelointi ja pussailu, hyväily, voi herran jee, syänalasta vieläkin kourasee mukavasti, kun muistelen tuota tapahtummaa. Saatuspa noita usiammin noita kohtauksia.
Ja mie haisen niin paskalle kuin ikänä ihminen voi haista. Suojavaatteet olin tietty riisunnu pois, mutta sen alla olevat vaatteet oli märät ja haisin hielle, niinkuin kissankusiset vaattet ois päällä. Olihan mie aamusta asti vetäny sammaa hommaa, ja sillon oli illansuu, ja hämärä. Tukka tippu paskaa, miltä osin hiukset oli valunu suojalaitteen ulkopuolelle.
Ikänä en unoha sitä lemmen kohtausta, kerrassaan oon ammentannu siitä vuosia elämänvoimaa. Seksuaalisuhetta ei miula sen miehen kanssa oo ollu.
Mutta kyllä tää oli paljon paljon antavampi, kuin tekninen seksisuoritus.
tykkään tästä miehestä kovasti, mutta kyllä minäkin seikkailua pääosin haen, tiedän ettei ikäeron vuoksi voida luoda "kunnon" parisuhdetta, mutta voishan sitä vaikka salasuhteen aloittaa. haluaisin sitä oikeasti, toivottavasti hänkin. mutta ehkä aika näyttää mihin saakka katseet jne vievät! jos hänellä suurempia tunteita minua kohtaan on. toivon että olisi! (: -n30
joku liitto rikotaan mikäli ollaan varattuja.
Vähän siltä kuulostaa että olette jo varattuja kumpikin. "Maailma on pieni", sanotaan. Joku aina näkee ja kuulee, joten nämä salasuhteet kyllä tulee ilmi. Onhan se kieltämättä jännittävää, mutta kannattaako se. Mikäli omat liittonne ovat kunnossa ei mielestäni kannata.
Se on tämä kevät joka siinä pistää hormoonit hyrräämään.
olisi merkitystä parisuhteen luomisessa?
tuo asetelmahan voi poikia vaikka minkälaisia
mahdollisuuksia
eli jos tämä mies onkin "vähemmän kokenut" kuin Sinä,,,,
eikä niinkuin helposti ajattelee, että ikä ja kokemus olisivat verrannolliset
jos mies onkin parhaillaan "vsellusvuosiaan" aloitteleva... ;) tai 60:in villitys tulossa
ja Sinä olisit jo orientoitunut vakaampaan elämään
onnistuisikohan suhteenne?
tätähän voisi pyöritellä kuin Rubikin kuutiota,
en kuitenkaan suosittelisi salasuhdetta
sillä nuo tunteet,,,,
ne on kuitenkin vaikea pitää erillään
vaikka vain tavoitteena olisikin salasuhde
sehän muodostuu kuitenkin tunnesiteeksi,,,yleensä
Uskon että kokemukset ja oppimiset vaikuttavat kummankin päätöksiin
harkintaan
ympäröivä elämäntilanne muk,lukien
En suosittelisi salasuhdetta, tunnesiteen takia, joka naisilla väistämättä tuollaisesta seuraa..
;(((
Anna mennä vaan. Itseäni harmittaa hirveesti, nyt 60:senä, etten silloin kokeillut näitä vanhempia suhteita, vaikka ne oli niin niin rakastuneita minuun. Kukkapuskia tupsahteli ovikellon hankaan. Tuli matkoja, ja reissuja mutta koskaan en "ollut ymmärtävinäni" että siellä takana on vanhemman miehen rakastuminen minuun.
Toki sitten, kun olin jo itsekkin 50:nen, niin eräs 25 vuotta vanhempi herra avoimesti tilitti, kuinka rakastunut hän oli. Toki meillä matkoilla hyvin menikin ja hauskaa oli. Mutta koskaan en ollut toinnavinanikaan mistään muusta. Eikä hän ollut ainoita vanhempia herroja, jotka olivat silmittömästi rakastuneet, muttei mulla koskaan ollut minkäänlaista seksuaalista kontaktia heihin.
Nyt tosiaan harmittaa, olinhan silloin vielä vapaa tekemään mitä tahtojaan.
Ja nyt kun olen jo itsekkin kypsässä iässä, huomaan, että eihän se parisuhde ihan niin pyhä olekkaan.
Mennyt mikä mennyt, ja takaisin sitä ei saa. Pitäisköhän nyt käydä kokeilemaan nuorempia miehiä ?
miten aiot selvittää omat ja miehen aikeet?
tai yleensäkin haluatko selvittää?
onko epävarmuus tunne jota etisit?
mitä pelkäät?
kolmekymppinen tyttäreni tulisi ja ilmoittaisi seurustelevansa kuusikymppisen miehen kanssa. Veisin tyttäreni lääkäriin!
..tää naispuolinen pikku-Kalle vitsi. ;)
Miks sä aikuisen naisen lääkäriin viet,
kai hän itsekin omat lääkärissä käynnit osaa hoitaa??
ymmärtänyt, mitä v e i n lääkäriin?
V e i s i n kys. tilanteessa, koska epäilisin tyttäreni seonneen.
Oletpa kamala äiti.
..sehän vain osoittaa nuorempien miesten kykenemättömyyden.
Minusta tuossa tilanteessa, tuo 60v - mies ehkä voisi käydä siellä lekurissa,
tarkastamassa kunnon, ja jos on jotain korjattavissa, niin huoltoon vain,... ;)
Itse en ole vielä tuon ikäinen, mutta ajattelisin
että rahallisesti/taloudellisesti nyt olis paras
tilanne perustaa perhe, kun ei ole ollut sitä kultalusikkaa syntyessään.
ihan perheen, kolmekymppisen naisen kanssa?
höpäjämättä - en haluaisi, ja kuka haluaisi kuusikymppisen vävyn? :(
Onko Sinulle tulossa 60:nen vävy ihan? Jos on, ONNITTELEN, sillä 60:sellä voi olla todella hellä sydän, ja tunnen sen verran tällä ikähaitarilla olevia avioliittojakin, että eivät ne ole huonompia ollenkaan. Siinä ne ovat porskutelleet, kuten me muutkin.
Pirrenkin silmä levätä vävyssä:-))
Eihän tuo kysyjä ole edes liittoa ajattelemassakaan ja sinä heilut jo ruoskan kanssa ávioliittotuomarina. Ja kaikkea kanssa te tosikot olette vääntämässä.
Tosikkoo saa tekemäläkkää.
eppäilekkää sitä hellyyttä, tottakai on.
Mutta ei kiitos kuuskymppistä vävyä minulle..oisi se kun appi ja vävy oisivat samoilla kymmenillä :/ * :DD *
rantusti puhuteltava anoppi.
Ensinäkin eikös se tytär ole itselleen katselemassa ? Vai meinaatko että Sinä ole siltä aikakaudelta, joka aikuisen tyttären asiat vielä pitää pihdeissään, ja miehenkin valtitsee ? Joko tyttäresi ei ole täysipäinen, tai sitten äiti ei ole täysipäinen, jos tytär on täysissä sielun ja ruumiin voimissa.
istua yhteisessä esim. aamupalapöydässä jossa on kaksi papparaista - vävy ja appi.:)
Mutta onneksi tuollaista tilannetta ei tule - tyttäreni ovat valinneet oman ikäisensä puolisot:)
..ja missä se aamiaispalapöytä on aamu puurolla, että pappara jaksaa siivota pihaa,
tosin olin jo tunnin siellä työn touhussa.
Niin muista nyt että ainakin puolet liitoista kyllä ajautuu karille,
en tosin toivo sitä, mutta näin se vaan on,.... ;(
Hyvää päivän jatkoja kaikille. ;)
huomenta ja mukavaa päivänjatkoa Sinulle tuntematon ja kaikelle kansalle.:)
taas jotain.......?
...jälleen :D
vaan eipä osunut!!!
keskustelu jatkuu.....
etpä anna kuulua itsestäsi?
ihan selvästikin odotat, että joku muu ottaisi vastuun päätöksistäsi?
olet siis kuitenkin epävarma omistakin tunteistasi ja tavoitteistasi?
"Pirre" tarjosi Sinulle "lihakirves" metodia...
eli jos nyt putoaisit kauniisti ja sievästi reaaliin ???
Koska pyydät tukea päätöksellesi, vähintä mitä voisit tehdä olisi kertoa jotain tästä miehestä.
Miten Sinua voi tukea ellei tiedä mihin on johdattelemassa ,,,
Perustelisit tunteitasi tms.
Hui olkoon, miten kamala ihminen olet. Antaa kysyjä menetellä parhaaksi katsomallaan tavalla. On varmasti viisaampi kuin Sinä.
Anna palaa niin kauan kun papalla vielä jöpöttää;-)
Olenko ainut nainen, joka ei näe suhteelle mitään esteitä. Anna palaa, on minunkin näkökantanut. Naiset vaan on vissiin mustasukkasia, kun ovat niin kielteisiä.
"katseita vaihdamme, pitkiäkin, hymyjen kera, ja sellaista pientä flirttailuakin pidetään, välillä kun kuljemme toistemme ohi, ohitamme kovin läheltä. siitä tulee hyvä mieli. (: "
Tämähän on kuin suoraan 13-vuotiaan päiväkirjasta.
Voi kun aikuiset ihmiset eivät tiedä, mitä tekisivät elämällään. Vai että oikein RAKASTNUT, ja että "anna palaa vaan", niinkö...
No, ei ole hulluudella äärtä ei laitaa. Toista kuljettaa eturauhanen, ja toista järjen köyhyys...
..elämä on. ;)
Hauskaa pysyä edes ajatuksissa nuorena, jos ulkokuori vähän muuttuu ja rapistuu.
Mitäs olet muuta suurta saanut aikaan omalla viisaudellas,...?
Mitäkö muuta suurta olen saanut viisaudellani (???!!!) aikaan. HÖH?
No kun sitä viisautta ei ole ollut, niin jospa ei toivottavasti kuitenkaan kovasti kellekään haittaa, mitään suurta en kuvittele tehneeni milloinkaan. Ja tämähän onkin höpötyspalsta, eikä mikään viisaitten aforismikokoelma.
Taidatpa kuvitella itsesi tässä asiassa sen vanhan herran asemamaan, etkä kolmekymppisen kysyjän hameeseen, kun vastaat, että on hauska pysyä edes ajatuksissa nuorena.
Mikäs sitä kysyjää tässä asetelmassa mielestäsi niin nuorena pitää?
Mutta sinusta (miehenä?) on siis hauska pysyä ajatusnuorena.
On se vaan kumma, kun kaikki me vanhenemme, niin miten se VOI olla noin vaikea asia joillekin.
Ja mikä siinä nuoruudessa niin mukavaa oli, pelkkää sekasotkua koko aika.
Ei se elämä ole sitä...
No eipä tiedä Teini mitään elämästä. Että se 60:senäkin, joka minä olen, tuntuu mahtavalle nuo samat silmäpelit, ja läheltä kulkemiset, hipaisut. Éhei, ei fyysinen ikä ihmistä pahenna, tunteita se ei sammuta, ikä viriliteettistä värettä kuivata. Usko mun sanoneeni.
Rakastuminen näyttää olevan Sinulle tyystin vieras asia. Eihän elämäää pidäkkään sulkea minnekkään kammioon. Antaa elämän kukoistaa.
Alkuperäiselle kirjoittajalle sanon, että anna elämälle mahdollisuus, siittä vaan. Kestää minkä kestää, puolet avioliitoista epännistuu näissäkin samaa ikää olevien parien liitoista.
Eikäpä sitä liittokaan tartte ajatella. Katos mikä homman nimi on. Olethan parhaassa iässä olevan hehkein nainen. Ánna todella palaa vain.
Et sinä siihen mitään lupia tarvitse. Salarakastunut tässä itsekkin olen. Ihnaaa... kerrassaan ihanaa.
Sekö Sinusta Teini on köyhyyttä, jos normaalit tunteet jyllää ? Taidan nähdä sinussa kademielen.
...kun sen on tehnyt ihminen, sen asian myös osaa toinenkin ihminen tehdä.
"itsesi tässä asiassa sen vanhan herran asemamaan, "
Kyllä olen nyt se vanha herra 'tässä'. Mutta olen myös ollut nuori, ihme ja kumma. ;)
Itsellä ei ole ollut mitään "sekasotkua" nuoruudessa, tai kun ikää oli 25v,
olen aivan tietoisesti tiennyt mitä haluan ja myös päässyt omalta kohdaltani toiveisiin/tavoitteisiin.
"...pysyä ajatusnuorena."
Kyllä vain, olen todellakin kiinnostunut kaikesta ja ainakin uusista asioista,
ja myös vanhoista mitkä ovat uutta itselleni.
Ja yllätys yllätys niitäpä näyttää riittävän, niin paljon että olenkin jo harkinnut tilata jatkoaikaa.
"Kyllä vain, olen todellakin kiinnostunut kaikesta ja ainakin uusista asioista,
ja myös vanhoista mitkä ovat uutta itselleni."
Niin minäkin.
En kuitenkaan parikymppisiä poikia vilkuile sillä silmällä. Se kun ei mielestäni ole mikään nuoruuden mittä.
Siitähän tässä keskustelussa alunperin oli kyse.
Että pysytäänpäs asiassa eikä lähdetä filosofoimaan sen kummempia.
Me olaan mummi ja ukki-iässä ... paitsi tietysti se Iso Paavo joka on itteään niin täynnä.
Toinen puhuu aidasta ja toinen aidan seipäästä.
Rakastumisesta en sanoisi tässä tapauksessa yhtään mitään. Rakkaus kun on vähän suurempi juttu.
Ja aina se kateus vedetään heti mukaan, jos on eri mieltä. Enpä viitsi vuodattaa oman elämäi vaiherikkautta ja ihanuutta tähän.
Mutta kuten tuolla aiemmin joku melko napakasti sanoi, että panisi man tyttärensä lääkäriin, jos kertoisi hänen olevan "rakastunut" kuuskymppiseen. Joka ei toki ole mitenkään ikäloppu vanha kuivunut oksa minunkaan mielestäni.
20 ja 30 vuottahan on täysin eri asia.
No sehän on ikiselvää ikärasismia, ja senhän me suomalaiset osaamme, emmekkä edes häpeä sen ilmaisemisessa, kun sen teemme "ainoana oikeassa olemisen voimassa".
En oli likipitäenkään samaa mieltä, koska tunnen useita, useita 30 / 60 ikäisiä aivopareja, ja ovat eläneet ja elävät aivan samalla lailla kuin 30 /30 ikäiset avioparit sen kummemmin lääkäriin sivullisten tarvitsematta passittaa.
Niin, eihän se olekaan mitään tietämistä, jos on rakastunut omaan kumppaniinsa.
Sen pitää olla SALArakas jotta elämä joltain maistuisi- niinkö on köyhäksi mennyt.
Joku aika sitten 80 palstalla joku kyseli vähän niinkuin lupaa aloittaa suhde lukioikäisen kanssa. Mitä vielä tulee...
Jotenkin tämä länsimainen maailma on vaan sairas.
Ja kyllä elämää pitää vähän kontrolloida, niin se vaan on. vai onko kaikki luvallista, kun "tunteet vain veivät".
No jotkuthan ilmoittavat, etteivät koskaan haluakaan kasvaa aikuisiksi.
Länsimaalainen, mikä vika tassa on ? Muunmaalaisissa on haaremit, yhdellä miehellä montakymmentäkin vaimoa, seko on ihanteesi ?
Onhan se yks maapallon kolkka, missä naisilla on moniavioisuus. Miehiä on vähän, niin yhdellä naisella saa olla useampi mies.
Ei tämä länsimaalaisuus mikään poikkeus ole elollisesta luonnosta. Toiset on aktiivisempia, toiset passiivisempia, niin se, joka on passiivinen, senkö oikeus on nujertaa se aktiivisempi.
Luonto on hoitanut iätä ajat näm asiat, on ennen, ja nykyisin, ja hoitaa jatkossakin. Itse asiassa länsimaalaisuus on jotenkin elollisen elämän vastainenkin.
Niin, ja on kulttuureita, joissa meidän kulttuuri on sairas. Tein nuoruudessani tutkielman kulttuurista, jossa nuorten naisten opetus tapahtui vanehemman miehen suhteen kautta. He olivat vasta naisia, kun olivat olleet tietyn ajan suhteessa vanhempaan mieheen. Itse asiassa hyvin järkevä kulttuuritapa. Vanhemmat miehet opettivat nuorille naisille naiseuden salat, samoin vanhemmat naiset nuoremmille miehille.
Tämä sinua kuvottaa varmaan, mutta se on oikeastaan parisuhdetta ajatellen hyvin tervettä ajattelua.
"Niin, ja on kulttuureita, joissa meidän kulttuuri on sairas. "
Juuri noinhan väitin.
Ei tarvii kuin katsoa leffatarjontaa, yhä pipimmäks menee.
Kun mikään ei enää riitä.
Eikä kuvota tuo mitä kerroit.
Se on heidän tapansa.
Täällä ei tunnu olevan enää mitään tapoja.
Ettäkö mikäkö vika länsimaalaisessa on?
Mietipä sitä!
Itsensä herrauokkaan korottanut ylimielinen valkoinen "kulttuuri", joka ei ymmärrä edes vanhuksistaan huolta pitää. Siinä sitä "kulttuuria"...
Mitenkäs se tämä sinun elämäsi käsikirjoitus nyt sitten menee? Ymmärsin että olet itse luokkaa kuuskymppinen mies.
Oletkos nyt sitten odotellut kuuskymppiseks saakka (ehkä jopa poikuutesi säästäen), että joku kolmekymppinen ihana neito tulee ja bongaa sinut?
Vai onko menny tässä odotellessa vaihtoon montakin morsiota? roskiin vaan.
Jos sinä nyt vähän tarkemmin miteti tätä yhtälöä, niin mitäs niille nuorille miehille jää, kun te suurten ikäluokkien äijät vaihdatte joka kymmenes vuosi akan nuorempaan, kun niin "viriiliksi" itsenne tunnette?
Lapsiin sekaantumista, pedofiliaa, nuoria itänaapurin naisia vanhoille ukoille, avioeroja, murhiam, huorissa käyntiä...
Mitä vielä?
IHMISYYS, se on se juttu joka tässä maailman menossa koko ajan katoaa.
Luepa tuolla myöhemmin aloittajan viesti "kommentteja".
Puhdasverinen vstuuton Hepsankeikkahan se.
Jos minä olisin antanut palaa vain, tunteitteni viemänä, niin jokunen olisi saattanut menettää henkikultansakin. Kas kun ihan kaikista en ole elämän varrella tykännyt, jopa suorastaan vihannut.
Ja paljon rakasatanut.
Ekähän meidän vanhempien tehtävänä ole ohjata, ekä yllytää selvään tragediaan. Kun vielä suoraan kysytään.
Vastuuta hyvä herra sinullekin.
kun näin paljon tämä asiani on aiheuttanut keskustelua.
niin tosiaan, tilanteemme polkee tietyllä tavalla paikallaan, katseiden,hymyjen ja pienen flirttailuun ei ole muutosta tullut. suoraan sanoen en tiedä miten hänen kanssaa pitäisi edetä, jotenkin tuo ikäero pelottaa, vaikkakin ei se tunteitani muuta, ja tietenkin se että hän on varattu, en haluaisi olla liian päällekäyvä, ja jotenkin vain odotan että hän tekisi aloitteen, jos hän sitä edes haluaa, koska en kuitenkaan ole varma hänen tunteistaan, vaikka katseita ja flirttiä välillämme onkin, kuvittelenko vain että välillämme on jotain suurempaa, vai onko niillä katseilla ja sen sellaisilla tarkoitusta sittenkään, minulle on mutta onko hänelle?? kunpa tietäsin, helpottaisi elämää huomattavasti. -N30
Heitä se eukko helvettiin. Ilkeähän se on kumminkin. Käy vaan kimppuun, tee suora kiinniotto. Ja anna palaa!
Sitähän täällä on suositeltu.
Ootkos ihan naiivi? Maailma on täynnä mahdollisisa kumppaneita, tämäkö on se sinun pääsi sekoittaja. (No ei kyllä taida saadakaan muuta kin tukan sekaisin)
Unohda nyt jo tuo elämänsä kevättä poteva mies! Tai voit kyllä tykätä hänestä muuten vain mukavana herrasmiehenä (?)
Ja mitä teet hänen kanssaa kymmenen vuoden kuluttua, entä kahdenkymmenen, kun hän on 80 ja sinä VASTA 50!
Lähihoitajaksi pääset paremmallakin palkalla.
Äläkä kuvittelekaan, että itse olisit viiskymppisenä jo valmis unohtamaan oman elämäsi vanhusta hoitaessasi.
odotellen.
niin,en siis välttämättä parisuhdetta tästä "suhteesta" edes halua, vaan jonkinmoisen salasuhteen, tiedostan kyllä ikäeron tuomat ongelmat "kunnon" parisuhteessa, kyllä tämä ihastuminen/rakastuminen on hyvin pitkälti fyysistä vetovoimaa, tottakai myös henkistä,mutta en voi vaatia häntä eroamaankaan pitkästä liitosta! tiedän,itsekästähän tämä on, mutta minkä tunteilleen voi. sattuu se luovuttaminenkin! mutta juuri siksi odotan että ehkä hän tekee aloitteen, en halua alkaa painostaa häntä avioliittonsa takia.
haiskahtaa ja pahasti provolta..:))- tai liian vilkkaalta mielikuvitukselta..:DD
sitten tämä suhde jatkuu...
kumpi saa aina odottaa, että tapaamiset järjestyvät
( oletko itse vapaa?)
oletetaan siis niin:
perheellisellä on tiettyjä "velvoitteita", jotka on "hoidettava" joka määrittelee ajankäytön
sekä työ tietenkin
ja jos mieskin pyrkii salaamaan suhteenne,
häneltä vaaditaan aikamoisia strategioiden hallintaa sekä "pokerinaamaa"
Sinä joustat...joustat ja joustat, odotat, anelet, riudut
HÄN tulee silloin kun se HÄNELLE sopii, vaikka olisit hernekeittoa keittämässä
salasuhde tietenkin yhdistää teitä,
on voinut olla jopa yhditävä tekijä, sillä kumpikin oli ehkä kaivannut jotain jännitystä elämäänsä
fyysiset tarpeet tietenkin ovat myös teidän "risteyskohtanne"
"..en halua alkaa painostamaan"....
mielestäni olet oivasti ajatellut, sen niin että kuitenkin jätät hänelle
tietynlaisen valinnan mahdollisuuden sillä olet suojassa kun/jos tulee kriisiaikoja
ja kysellään syyllisyydestä......
Voihan helevetti sentään.
Minkäs sitä tunteilleen voi, niinpä niin...
Eihän niitä voi hillitä ja hallita mitenkään!
No toivottavasti sillä kuuskymppisellä ei seiso muu kuin järki.
Että siitä vaan myrkkysoppaa keittelemään.
Salasuhdehan se on kunnes lakka olemasta sala.
Vai että et oikein "voi VAATIA häntä eroamaan".
Eiku vaadi vaan ihan pokkana! Täys painostus päälle, että saat lelusi vähäksi aikaa itsellesi.
repullinen mukaan..:)
ja kokemuksia ?
vetipä hiljaiseksi.....
LOPETA TOI LAPSELLISUUS. KIRJOITA VAIKKA ROMAANI AIHEESTA, MUTTA ÄLÄ TULE AIKUISTEN PALSTSALLE PUHUMAA PASKAA. iLMEISESTI OLET JOKU TEINI JOKA PITÄÄ JUTUSTELULLAAN HAUSKAA.
jos ei voi asiallista kommenttia jättää, niin voi helvetti jättäkää kokonaan kirjoittamatta!!
ihan kaipailen asiallisia kommentteja. varmasti tässä maassa on saman kokevia ihmisiä! kyllähän sen jo tilastot näyttää. joko se on vaikea uskoa tai sitten olette itse samanmoisessa tilanteessa ettekä sitä vain myönnä! nyt meni hermot asiattomiin kommentteihin!
mutta kiitos kuitenkin niille jotka osaa asiasta keskustella!!!!!
että saat siltä munaa ja mielenrauhan itelles! Onpahan sekin asia sitten hoidettu pois päiväjärjestyksestä ja voit siirtyä seuraavaan...:&
Sulla kun selvästikin on pakkomielle, onhan näitä, kenellä mikäkin.
ja sitten kun kerran puolustautuu ja antaa takaisin niin sitten ei enää kukaan sano mitään!? (:
jospa nyt TE joilla olisi todellakin ehkäpä samanlainen tilanne tai kokemuksia ennestään tällaisesta tilanteesta, laittaisitte neuvoja miten toimia? olisi oikein mukavaa kuulla kohtalontovereita. N30
maamiinan nyt asetit...
ajattele millaisen VASTUUN otan, kun alan Sinua neuvomaan ja jos Sinä otat " .... ..... "
niinkuin sanonta kuuluu....
tuleeko edes kutsua häihin???
tässäkin asiassa voisi olla montakin vaihtoehtoa
eli
Sinä tunnut olevan epävarma mitä tulee päätöksiin jotka koskevat itseäsi
haluat tukea ratkaisuihisi
toisaaltahan se onkin hyvä, silloin kun lopullinen ratkaisu pysyy omissa käsissäsi
otat neuvoista vain....tukea,
jos annat "neuvojalle" vallan ja vastuun,
mitä teet, kun....( ei jossia) suhteessa tulee jälleen Sinun päätöksiäsi vaativia tilanteita
juoksetko kysymään neuvoja?
astuuko neuvoja elämääsi ikäänkuin "tukikeppinä", jonka ympärillä Sinä versoat???
kuka ohjaa suhteenne suunnan silloin?
vai?
Tilanteeni on samankaltainen ikäeroa minulla ja ihastuksellani on n 25 vuotta. Hullua mutta ihanaa....
Vai on täällä jo 2006 pohdittu tälläisiä juttuja.
No niinhän HTZA sanoi että kaikki on jo käyty, lue ketjuja taaksepäin :D)))))))))))))
joko raskaus? Kolme vuotta, tuskin suotta.