Miltä tuntuu kun ei kysellä kuulumisia, huomioida juhlapäiviä.
Mitä merkitsee ja helpottaa suhteessa oleville tai suunnitteleville se että on vain toisen mahdollinen mitä kuuluu taustatuki takana.Siis toisella ei ole sukulaisia välit menneet.
Vaikuttaako se teidän ajatuksiinne aloittaa seurustelu ja (seurustellessa se on minulle selvää että en mene kuin harvoihin pakollisiin jos niihinkään koska kumppaniani ei koskaan hyväksyttäisi ja suhteessahan yleensä aina mennään yhdessä juhliin ja tapahtumiin.)
Nyt juhlien jälkeen vaan huomaa miltä tuntuu kun itse jää aina ulkopuoliseksi.
Ystävät ovat äärimmäisen tärkeitä mutta eivät koskaan korvaa kuitenkaan menetettyä.
Toisaalta tulee mieleen juuri voiko joku miettiä suhteen aloittamista koska tietää noista ongelmista ja tietenkin kyseistä asiaa voidaan käyttää myös henkilöä vastaan. Esittelemällä ja kertomalla omista sukulaisistaan jotka hyväksyvät ihmiset sellaisina kuin ovat.Kyllä minäkin miettisin miltä tuntuisi suhteessa ollessa jos olisi vain toisen suvun varassa.
Mitä merkitsee ja helpottaa suhteessa oleville tai suunnitteleville se että on vain toisen mahdollinen mitä kuuluu taustatuki takana.Siis toisella ei ole sukulaisia välit menneet.
Vaikuttaako se teidän ajatuksiinne aloittaa seurustelu ja (seurustellessa se on minulle selvää että en mene kuin harvoihin pakollisiin jos niihinkään koska kumppaniani ei koskaan hyväksyttäisi ja suhteessahan yleensä aina mennään yhdessä juhliin ja tapahtumiin.)
Nyt juhlien jälkeen vaan huomaa miltä tuntuu kun itse jää aina ulkopuoliseksi.
Ystävät ovat äärimmäisen tärkeitä mutta eivät koskaan korvaa kuitenkaan menetettyä.
Toisaalta tulee mieleen juuri voiko joku miettiä suhteen aloittamista koska tietää noista ongelmista ja tietenkin kyseistä asiaa voidaan käyttää myös henkilöä vastaan. Esittelemällä ja kertomalla omista sukulaisistaan jotka hyväksyvät ihmiset sellaisina kuin ovat.Kyllä minäkin miettisin miltä tuntuisi suhteessa ollessa jos olisi vain toisen suvun varassa.
Vastaukset 1
Vanhimmat
koska se on kuitenkin rakas kaikessa suvaitsemattomuudessaankin.
Kun suku ei hyväksy, täytyy alkaa pohtimaan mitä voi asialle tehdä.
Tietysti saa olla tekemättä mitään, mutta yleensä kun on kaksi asiaa jotka riitelee, toisen täytyy aina alkaa sovittelu. Ja yleensä se on se fiksumpi.
Siis, miten olisi ihan kirjoittaa kirje. Jossa kertoo miten paljon se loukkaa ja sattuu kun kohdellaan kuin ulkopuolista ja ettei se veri ole muuttunut vedeksi vaan silti yhdistää jne.
Ja pikkuhiljaa koittaa rakentaa jonkinlaista yhteytttä. Jos kyseessä on ettei vanhemmat hyväksy, täytyy olla kyseessä aika kovanluokan mamma jos ei ala tapahtumaan muutosta.
Asiat vain täytyy joskus itse muuttaa, ei olla ja hyväksyä.
Suhteessa ei ole mikään rasite olla vain toisen suvun ja sukujuhlien "varassa". Mutta rasite voi syntyä siitä että kun oma suku ei hyväksy, omat ajatukset muodostuvat asiasta rasitteeksi suhteelle.
Mä en usko että elämässään on moniakaan asiaa johon ei voisi vaikuttaa. Ja tämä hyväksyntä asia ei ole helpoin asia muuttaa, mutta aina asioista voi tehdä edes vähän paremman.
Kirjoja, kirjeitä, ja jos pystytään puhumaan, niin puhumista. Monesti esim äideillä on ihan yksinkertaisia pelkoja, ja siksi karsastavat.