Dodiih!! En ole aivan varma onko asiasta puhetta täällä ollut, mutta minkälaisia kokemuksia ihmisillä on tollasesta kuono pannasta? Itse sellaiseen jouduin tuossa taannoin sijoittamaan..
Tuo oma koira kun sattuu olemaan sellainen pieni-suuri energia pakkaus, aina menossa ja mielellään lujaa!
Aluksi tavallinen panta kävi tukalaksi, köhimällä eteenpäin, kun koko ajan hirveä kiire..
Valjaat- ei mitään hyötyä
Vedonestovaljaat kun hankittiin niin alkuun kaikki sujui hyvin, koira kulki vallan mainiosti ja riuhtominen ja rykiminen loppui.. Lopulta koira kuitenkin ilmeisesti tottui valjaisiin turhankin hyvin eikä nekään enää hidastanut vauhtia.. Sen sijaan lapojen lähettyviin alkoi ilmestyä nirhaumia.. Valjaat siis repivät ihon, mutta koira ei ollut moksiskaan.. Minua asia kuitenkin vaivasi ja niimpä hankin tuon kuonopannan..
Olihan se totuttelemisen takana (ja on vähän vieläkin) mutta nyt taas kävely onnistuu ihan normaalisti ilman haavereita sun muita..
Vähän kyllä pelottaa että tottuuko koira tähänkin systeemiin ja alkaako kohta kuonostakin karvat hinkautua pois..?? Systeemi kun on käytössä lähestulkoon aina kun koiran kanssa ulos lähtee (muutoin kun ei kävelystä tule yhtään mitään..)
Ja mitä minä siinä vaiheessa keksin?? Jääkö ainoaksi vaihtoehdoksi sitten muuttaa maalle että koiraa voi pitää irti koko ajan?? :)
Sitten kysäsen vielä sellasta että onko kukaan muu törmännyt tällaiseen, että koiraa katsotaan jotenkin nyrpeästi, tai sitten selvästi pelätään kun sillä sattuu kuonopanta olemaan.. Yksi päivä tajusin että monet ihmiset oikeasti luulee sitä joksikin kuonokopan kaltaiseksi.. Huvittavaa sinänsä, mutta ei ole kiva jos ihmiset alkaa puhua tyyliin "sillä tytöllä on ihan hullu koira", "miten se uskaltaa lasten lähelle sitä päästää.." jne...
Tuo oma koira kun sattuu olemaan sellainen pieni-suuri energia pakkaus, aina menossa ja mielellään lujaa!
Aluksi tavallinen panta kävi tukalaksi, köhimällä eteenpäin, kun koko ajan hirveä kiire..
Valjaat- ei mitään hyötyä
Vedonestovaljaat kun hankittiin niin alkuun kaikki sujui hyvin, koira kulki vallan mainiosti ja riuhtominen ja rykiminen loppui.. Lopulta koira kuitenkin ilmeisesti tottui valjaisiin turhankin hyvin eikä nekään enää hidastanut vauhtia.. Sen sijaan lapojen lähettyviin alkoi ilmestyä nirhaumia.. Valjaat siis repivät ihon, mutta koira ei ollut moksiskaan.. Minua asia kuitenkin vaivasi ja niimpä hankin tuon kuonopannan..
Olihan se totuttelemisen takana (ja on vähän vieläkin) mutta nyt taas kävely onnistuu ihan normaalisti ilman haavereita sun muita..
Vähän kyllä pelottaa että tottuuko koira tähänkin systeemiin ja alkaako kohta kuonostakin karvat hinkautua pois..?? Systeemi kun on käytössä lähestulkoon aina kun koiran kanssa ulos lähtee (muutoin kun ei kävelystä tule yhtään mitään..)
Ja mitä minä siinä vaiheessa keksin?? Jääkö ainoaksi vaihtoehdoksi sitten muuttaa maalle että koiraa voi pitää irti koko ajan?? :)
Sitten kysäsen vielä sellasta että onko kukaan muu törmännyt tällaiseen, että koiraa katsotaan jotenkin nyrpeästi, tai sitten selvästi pelätään kun sillä sattuu kuonopanta olemaan.. Yksi päivä tajusin että monet ihmiset oikeasti luulee sitä joksikin kuonokopan kaltaiseksi.. Huvittavaa sinänsä, mutta ei ole kiva jos ihmiset alkaa puhua tyyliin "sillä tytöllä on ihan hullu koira", "miten se uskaltaa lasten lähelle sitä päästää.." jne...
Vastaukset 9
Vanhimmat
meillä oli veto-ongelmaa meidän snautserin kanssa.
Olin käyttänyt sillä pennusta lähtien valjaita, koira veti mielettömästi, ja omapäinen kun on niin vaikea koulutettava.
Kokeilin sitten vetovaljaita, seuraus oli se että, koira räkytti kaikki vastaan tulijat! ja myös nirhaumia tuli.
Sitten kokeilin kuonopantaa, koira tempoo kummallisessa asennossa eteenpäin!
Viimein sen sitten keksin, ostin aivan tavallisen puolikuristavan pannan tarjoustalosta h:5,90.....Ja se TOIMII! Eli ratkaisu voi olla yksinkertainenkin.
Täällä meilläpäin on eräällä nuorella naisella sakemanni-uros jolle hän hommasi kuonopannan, huvittaa kun koira-puistossa juorutaan.." on se kumma, kun ei osaa koiraansa kouluttaa, täytyy käyttää turparemmiä, että pärjää.jne."...tietämättömyys kukoistaa.
et kyllä mäkin vähän ihmettelin kun meidän lähistöllä naikkonen pisti kultsille kuonopannan kun kuulema vetää niin julmetusti.. Tuli vaan heti semmonen mieleen et ei se oo sitä koiraa kouluttanu oleen vetämättä..
eri asia sitten noilla vähän kovemmilla roduilla (mielestäni kultsu on aika lepposa ja helposti motivoitava)...
käytössä meilläkin! Yleinen luulo on että kultsu on helppo koulutettava, mutta luulo on tiedon väärti!
Kyllähän meilläkin tuo neitokainen on oikeen ihanteellinen sisällä, mutta kun lähdetään ulos niin sillon koira ei kuule eikä näe mitään muuta kuin oman määränpäänsä! Siinä on ihan turha huutaa tai sanoo mitään, ei tehoo mitkään keinot! On ollu makupaloja mukana joilla olen yrittänyt saada koiran hallintaan, mutta turhaan. En tajua kuinka koira muuttuu ulos mentäessä täysin riiviöksi. Koiralla kohta ikää kuitenkin 5v!
hoitokoirillani oli käytössä kuonopannat.. aluks oli vähän ongelmia kun ne ei tahtonu ymmärtää ettei voi juosta ihan miten vaan... mut sit ku ne tottu nii meni tosi hyvin. toisen koiran kohdalla jouduttiin luopua kuonopannasta kun se hinkkas karvat pois ja jätti pieniä nirhamia kuonoon. toisella ei ollut mitään ongelmia.. ja saahan ostettua semmosia kuonopantoja mis on pehmusteet.. =)
Meidän koirilla en käytä kuonopantaa, toisella ihan tavallinen pantaja toisella nykyään kuristuskaulapanta ku toi vetämättä kävely kun tulee koiria vastaan ei vielä ole ihan hanskassa..
Mulla on saksanpaimenkoira ja välillä joudun käyttämään kuonopantaa. Ja ihmiset todella kattovat kieroon ja väistävät kadulla.. monesti oon joutunu selittämään et ei se oo vihanen...
Kuonopantahan ei sillänsä ole mikään keino vaan yksinkertaisesti apuväline. Ihan kuten vedonestovaljaatkin. Kaikkeen tottuu aikanaan, myöskin siihen kuonopantaan, ja se aika täytyy käyttää hyvin hyödyksi kun koira ei siihen ole vielä tottunut.
Meillä jouduin ottamaan kuonopannan avuksi ohitustilanteissa joissa on toinen koira. Kieltämällä ja palkitsemalla tilanteessa olen ehkä päässyt pikku hiljaa siihen pisteeseen että voisin taas kokeilla valjaita.
Meidän koiralla on myös hieman veto-ongelmaa innostuessaan. Ja syksyllä, kun tuli nuo pahat pääkallokelit tänne meillepäin, niin hankin myös Halti-kuonopannan. Käytän sitä vieläkin, silloin kun ei ole aikaa kouluttaa, vaan täytyy vain saada lenkki tehtyä. Todella mukava kävellä, kun koira pysyy remmi löysänä eikä tarvitse vähän väliä nykiä ja muistuttaa koiraa, miten kävellään hienosti.
Ainoa haittapuoli on sitten tosiaan tuo, että jotkut luulevat koiraa vihaiseksi ja että se kuonopanta on jonkinlainen kuonokopan korvike, sen olen itsekin joutunut kokemaan ja onpa pari kertaa suoraan kysyttykin, että miksi sillä tuollainen panta on, hehe. Mutta sen verran hyvä keksintö se on, että en sen takia ole käyttämättä, silloin kun tuntuu, että sitä tarvitsen.
oli mun rotiklla aikoinaa kuonopanta. Se tuli alux sitä myötä kun mun äitee käytti sitä toisinaan ulkona ja olihan siinä välillä pitelemistä kun se inhos toisia uroksia. Kokeilin kans eka vedonestovaljaita mut ne päällä koiruus ei kulkenu ku perässä vetämällä. Vaikka irti päästi ni jätkä nakotti vaan paikallaa. Eipä kerenny hiertymiä tulla. Lopulta kuonopanta jäi jatkuvaan käyttöö liukkaiden ja mun selän reistailun myötä. Hyvä oli vaik kyl ihmiset kattoki pitkään. Varmaan viel ku rotu ol niitä TAPPAJA koiria:)