Onko venepalstan purjehtijoilla kokemusta cateillä purjehduksesta oikeilla merillä, kuinka onnistuu esim. atlanninylitys jos verrataan yksirunkoiseen, rullaako cätti tai ehkäiseekö merisairautta vs. yksirunkoon nähden ? Kuinkahan kätin koko vaikuttaa rungon käyttäytymiseen, leveyshän kasvaa lineaarisesti pituudenkin kasvaessa eli tuoko isompi jalkakoko myös mukavamppan matkustustavan ?
Mahtavia ovat asumistiloiltaan, mutta pirun hinnakkaita ovat - ilmeisesti runkon työstäminen ja eksoottiset kovat kuidut maksavat.
Mahtavia ovat asumistiloiltaan, mutta pirun hinnakkaita ovat - ilmeisesti runkon työstäminen ja eksoottiset kovat kuidut maksavat.
Vastaukset 39
Vanhimmat
nopeusennätyksissä aika moni monirunkovene mennyt myrskyissä tuhannenpillunpäreiksi. Normaalikeleissä kulku vakaampaa ja nopeampaa kuin kyntöauraoissa.
Itse arvostan enemmän yksirunkoisen kallistelua, samoin kuin moottoripyörällä hegis on mennä kaarteeseen snujussa kontra sivuvaunullinen.
Meritauti menee ohi 3:ssa vuorokaudessa!
Itse kun menin atlantin yli rahtialuksella laiva oli tyhjänä (barlastissa) melko kovat kelit olin merisairas koko matkan. Oksensin noin kerran päivässä 2viikon ajan. Söin pari banaania päivässä ja tein töitä 8h vrk. Eipä tämän jälkeen ole tainnut merisairaus pahemmin iskeä. Harmi ettei ollut vaakaa oli melko tehokas laihis.
Ja pointti oli Ei tuo 3vrk ole totta.
Kaikkean aikansa, jos lähtisit oikealle cruisingreissulle, voisit kyllästyä nopeastikin tuohon ryskymiseen, keikutteluun ja paukkumiseen köökivuorollasi tai nukkuessasi korvatulpan korvissa.
Kyllä kaikkiv eneen ryskii kun keliä on sopivasti. Kun kattia katsiot, niin kannattaa varmistaa että vedenpinnan ja sillan välillä on 60-80cm tilaa. Tämä siis koskee matkakatteja isommille vesille. Muuten pohjaan paukkuu ja lujaa!
Esim Lagoonin jotkut mallit ovat takahytiltään niin suuret (lue suurennettuja), että takaosasta korkeus vedenpintaan on vain vajaa 30cm, joka ei riitä. Kun aalto tulee alle ja lyö, se pamahtaa perkeleesti ja jalat on 50cm ilmassa kun hytissä nukkuu.
Eli se 60cm on minimi joka pitäisi matkakatissa olla, mutta mielellmään 80cm.
Mutta kun keli on kova, kaikki ryskii. Kyse vaan on siitä mikä ryskii vähiten. myöskään kattiin ei aalto kaadu sitloodaan kuten monoilla.
Itämeri lahtineen riittää mainiosti nykyisin, en kaipaa viikkoja näkemättä rantaa, haluan kävellä hyväntuoksuisena kauniin ruskeasilmän kanssa kaulakkain paviljonkiin syömään lohta keitetyillä perunoilla ja mansikoita kermavaahdolla.
Jos en itse innostu duunaamaan jotain namia!
Jokaisessa satamassa jo useampi puhelin numero, taidan todella olla onnen poika.
Lukaskaapa tämä yleissivistyksen vuoksi
http://www.southwindssailing.com/articles/multihulls/HeavyAir.shtml
t
mrv
yleisartikkeli. Paljona siaa.
Katsoppa video, voi mielesi avartua.
http://www.yapluka.fr/yapluka_us.htm
Kyllä katilla pärjää siinä kuin monoillakin (yksirunko). Kuten Sir BB kertoi, on kisoissa mennyt katteja päreiksi, mutta niin on monojakin. Ei tarvitse katsoa kuin Volvo Ocean Racea niin sen näkee. Eli kisavehkeitä ei kannata rinnastaa matkaveneisiin.
Katti käyttäytyy erilaisesti, enemmän jollamaisesti verrattuna monoon. Myös kallistelu on erona, koska sitä käytännössä ei ole. Katti liikkuu enemmänkin ylös-alas liikettä. Eli jos ollaan vaikkapa ankkurissa, niin multi (monirunko) ei vaapu ja heijjaa puolelta toiselle kuten mono tekee, vaan menee ylös-alas kuin hissi. Mukavuutta!
Merisairaus on sama vaikka menisi millä, ja kuten Sir BB sanoi, menee ohi :) Joskus se kestää, joskus nopeamminkin. Merijalkojen saanti aina kestää, ja (lähes) jokainen potee merisairautta eri muodoissaan.
Katti käyttäytyy hyvin ja kestää keliä, mutta tyhmyyttä se ei kestä, kuten ei muutkaan veneet. Asuminenhan katissa on ehdoton verraten vaikkapa saman kokoluokan monihin.
Paljon on puhuttu kattien kaatumisia, mutta matkakatteja en muista että olisi kaatunut ainaa 20 vuoteen. Ja jos se kutienkin kaatuu, niin se ei uppoa minkä taas mono tekee. Katissa kun voi asua vaikka se onkin 'turtlena'. Tämäon otettu huomioon, mutta kuten sanoin, en muista että olisi 20 vuoteen matkakattia kaatunut. Toista on sitten ne "Pelle Pelottomat" jotka ovat toiminnallaans aaneet kyseenalaisen mainee kateille. Mutta näitähän on aina...
En tiedä onko multi nyt NIIN kallis, siinähän on kaksi runkoa ja normaalisti 1,5 - 2 kertaa enemmän asinpinta-alaa. Mutta jos ajatellaan ihan pelkkää hintaa hintana, niin uuden 36' Fountaine Pajot katamaraanin saa 160.000 keur hintaa, joten onko se nyt niin kallis suhteessa monoon kun ajattelee, mitä sillä saa? Kyllä nyt jo monikin 36' kokoinen mono vene maksaa tuon 160.000 keur.
"Katti käyttäytyy erilaisesti, enemmän jollamaisesti verrattuna monoon. Myös kallistelu on erona, koska sitä käytännössä ei ole. Katti liikkuu enemmänkin ylös-alas liikettä. Eli jos ollaan vaikkapa ankkurissa, niin multi (monirunko) ei vaapu ja heijjaa puolelta toiselle kuten mono tekee, vaan menee ylös-alas kuin hissi. Mukavuutta!"
Tuossapa se vastaus taisikin tulla, en todellakaan tarkoittanutkaan kilpakätteja vaan matkapurhjehdukseen vakmistettuja. 50 Jalkainen Lagoon on kuudensadantonnin vene, joten kyllä hintaa kertyy laadukkaamman 50 jalkaisen monohullin verran. Mitä olen lukenut matkapurjehduksista, nopeudellakin on kyllä kovastikin merkitystä, kun ja jos ylitetään pitkiä osuuksia.
Merisairaudellakin on kyllä merkitystä, jos veneen laittaa cruising käyttöön tai käyttää esim. siirtomiehistöjä. Tuosta kallistelusta olen itsekin lukenut mm. että rollaus vähenee mm. poijusatamissa vs. yksirunkoisiin (puhun nyt siis oikeista meristä, en kuraisesta itärapakosta). Re-search työ kuitenkin vasta aluillaan, jos jokin uupuu listasta lisätkää ihmeessä eli suurimpia valmistajia >
www.vicatamarans.com
www.cata-lagoon.com
www.wormwood.com
www.fountaine-pajot.com
www.admiralyachts.co.za
www.advancedyachts.com
www.africancats.com
www.alliaura.com
www.broadblue.co.uk
www.gunboat.com
www.pdqyachts.com
www.seawindcats.com
www.robertsonandcaine.com
www.mantacatamarans.com
www.aeroyacht.com/
www.nautitech-catamarans.com
www.catamarans.com/awards/award2004.htm (Privilege Yachts)
www.sunreef.com
www.yapluka.fr
www.blubay.com
www.exclusive-marine.com
www.matrix-yachts.com
www.multiplast-yachts.com
http://www.catana.net/index.php?lang=us
Eli Catana. Aikaisemmat Catanat taisivat olla australialaista suunnittelua. Perustui muistaakseni johonkin 40-jalkaiseen bulbikeulaiseen kattiin, joka pärjäsi hyvin 80-luvulla avomerikisoissa niillä nurkilla. Käyttävät nostokölejä myös isommissa veneissä toisaalta turvallisuuden (pienempi kaatumisriski sivuttain) ja toisaalta paremman tuuleennousukyvyn vuoksi. Nykyisissä malleissa on aikaisemmat piirteet vielä hyvin näkyvissä.
Oli Lock Crowther. Ja vene oli Super Shockwave. Sen pohjalta tehtiin enemmänkin 40-jalkaisia katteja. Myös ensimmäiset Catanat.
hyvin isoillakin vesillä.Tarkkuutta tarvitaan
(reivaus ajoisa)jota riki ei tule alas. Ei ne kaadu, ensin menee masto. Mukavuus on suhteellinen käsitys etenkin kunnon tuulissa. Kulku on tasaisempaa, muttä ääntä riittää köliveneisiin verrattuna, kuten joku jo totesi.Ja kyllä aalto kaatuu myös katin sitloodaan, myötäisellä.(on kokemusta). Tuuleennousukyky on surkea, apparentti max 60 astetta. Se ei haittaa isoilla vesillä kun reitti valitaan oikenn, mutta sen huomaat jo pienillä antilleilla, kun menet kohti pohjoista.
"Ongelmana" on se että kun botski ei kallistu niin pitää katsella tuulimittareita tarkkaan, koska se ei reagoi puuskiin 'niiaamalla' kuten monot, vaan rasitus menee rikiin.
Nykyiset matkakattien rikaukset on niin vahvaa, että riki ei kaadu. Loppuu gasteilta ennen luonne:) Varmuuskertoimet on niin hurjat (nyt täytyy sanoa että tämä tutkittu tieto perustuu vain Fountaine Pajot katteihin), mutta KAIKKIHAN toki tulee alas kun riittävästi revitään eikä pidetä veneen kunnosta huolta. Mutta jos toimiii kuten edellinen kirjoittaja sanoi, reivaa ajoissa, ei ole ongelmaa kattien kanssa.
Mielestäni katti paukkuu kovissa keleissä samalla tavalla kuin monokin. Mono alkaa kuitenkin paukkumaan vähän aikaisemmin (taas hieman hieman yleistäen) jos niillä ajetaan siten kuin niitä "kuuluu" ajaa. Ei siis samalla ajotyylillä koska ajotavat/-linjat kovissa keleissä on erit!
Itse en ole saanut katin sitloodaan vettä (edelleen _avomerellä_ vain FP kokemuksia) mutta monoihin sitäkin useammin. Tämä toki selvittyy pääosin sillä, että ajotapa/-linjat on kovassa aallokossa erilaiset, mutta kuitenkin kattiin tulee perästä vesi harvemmin kuin monoon.
Kaverilla on crusing katti (Shuttle 28) joka nousee tuuleen kuin mikä tahansa mono-matkavene, joten tuuleennousu on toki riippuvainen veneestä. Mutta yleisesti ottaen kiintoköliset matkakatit nousee noin 55-45 'true wind'. Itse olen mennyt FP 40 Lavezzilla 45 'true wind' joka nyt ei ole aivan hurja nousija, mutta nopeus laski optimituulesta noin 30%. Sorto on tuki näissä kattien tiukoissa krysseissä huomattava.
Kun laskee kurssia 10 astetta, niin vauhti paranee olennaisesti. Kuitenkin voidaan todeta, että kryssillä kattien nopeus ja pidempi matka menee luutavasti samoihin monojen kanssa. Siis noin pidemmällä aikaväillä, en siis tarkoita mitään yksittäistä reittiä. Ajatellaan vaikkapa viikon lomamatkaa, ja sen 'netto mailimäärää' ja 'netto purjehduaikaa'. Suuria eroja ei varmaankaan synny.
Selvää on, että kapealla väylällä kryssien ei katti pärjää mitenkään huonostinousenavkaan monon kanssa, mutta en ole kovinkaan usein viime vuosina nähnyt edes huippukryssijän vetävän vastatuuleen kapeala väylällä ;) vaan taitaa olla siinä tapauksessa (usein) 'peltigenoa' vedossa.
Eli on kryssiominaisuudet sitten hyvät, keskivertoiset tai huonot; niin harvemmin näkee sitä kryssimistä kapeissa saaristoväylissä.
Miten sitten kukin asian näkee.... Mutta avotuulisa taas katti on ehdoton menijä!
Kumpi vene on parempi? en tiedä, riippuu käyttötarkoituksesta ja missä purjehtii. Minulle katti on oikea valinta purjehdin sitten saaristossa, rannikolla tai avomerellä.
Mutta alkuperäinen kysymys oli että voiko atlantila jne...
Itse en lähtisi atlanttia ylittämään alle 40 jalkaisella. Syy siihen on se, että lyhyempi katti, esim 38 jalkaa on turhan lyhyt. Kunnon myötäisellä, kun ne atlantilla saavuttaa, matkanteko on 38 jalkaisella nyökkivää. Ei se juuri kallistele muuten kuin isojen aaltojen sivua mukaillen (groki pysyy pöydällä vielä 25Kn tuulissa). Keula vaan pyrki kaivautumaan aaltoon eikä kanna (oliskohan liikaa purjetta), mikä ei ole turvallinen tunne (esim Athena 38).Jo 42 jalkaa on minun kokemuksen mukaan ratkaisevasti parempi ko.merialueille. Kattien käyttöohjeissa reivauksesta niin kryssillä kuin lenssilläkin on annettu "ehdottomat" reivirajat joita voi ylittää, jos takastaagittomaan rikin luottaa kuin päsi sarviinsa.
Kuitenkin tilat ovat loistavat matkakateissa, nopeus kohdallaan, nousukyky true (tosikulma) tai aparent (ottaa huomioon myös veneen nopeuden)on mielestäni heikko kun ei yleensä ole köliä, vaan köleinä toimivat rungot. Isoissa yli 50 jalkaa matkakateissa olen nähnyt nostokölit, jotka varmasti muttavat tilannetta luovilla.Olisi mukavaa kokeilla kattia Suomen vesilä jä väylillä, täällä kun joutuu yleensä kulkeman vastaiseen. Satamapaikkoja kylä riittäisi pienen syväyksen vuoksi.
Ei esim 38' katti ole "liian" lyhyt. Jos ollan kirjoituksesi mukaan Atlantti-aiheessa, on siellä eittämättä tilanne jossa kaikki veneet on liian lyhkäset. Joskus jopa laivatkin ovat.
Jos katti (mainitsit Athenan) nyökkii, niin kannattaa tarkastaa millainen on balanssi. Ainakaan Ahenan sitä ei pitäisi tehdä vielä 40 kn avotuulessa normaalia enempää. eli sen nyökkiminen ei juurikaan muutu.
Purjetita säätämällä asia usein korjaantuu, jos on muuten tasakulkuinen vene. Atlantin aaltojen/mainikien väli kun on niin pitkä että se on yksi ja sama onko se 36 vai 44 kokoinen turvallisuuden näkökulmasta. MUTTA toki on sanottava, että maininkien välissäkin on aaltoja jotka tekee kiusaa. Oman kokeumukseni mukaan luhyys/pienuus tulee enemmänkin esille siinä, että on piemenpi vauhti (vesilinja) ja reivikynnys tulee aikaisemmin vastaan. Nyökkiminen siis on enemmänkin purjeiden 'epätrimmauksesta' ja mahdollisesta kaulapainoisuudesta johtuvaa. Älä siis laita painoa keulaan.
Selvää on että isompi katti on aina kivampi - ja nusien myös turvallisempikin - mennä isoilla vesillä. Mutta jos puhutaan että millä pärjää, on tilanne toinen. Pitäähän näissä huomioida myös lompakko. Esim Fountainen uusin tulokas Mahe 36 maksaa 160.000 eur kun taas saman veistämön Belize 44' maksaa normaalina versiona 300.000 ja owners cabin versiona 324.000 keur. Hintaeroa on siis tuplasti! Jos on varaa ottaa 44, kannattaa se tehdä. Mutta kyllä 36:llakin jo pärjää.
Veneen koko ei ole mielestäni Atlantilla kovin ratkaiseva, jos merimiestaidot ja tiedot ovat kohdillaan. On aina muistetava se, että purjeita vähentämällä tilanteet korjaantuu jos on aivan kammottava keli. Kun katista ottaa purjeet alas ja aloittaa ns. aktiivisen myrskyajon (ilman seilejä sivu-/myötikseen), niin sitten katti kestää jo lähes AIVAN mitä tahansa EIKÄ kaadu, ei vaikka aalto ajaa yli koska ajotekniikka on toisenlainen myrskyissä (enemmän sivuaaltoon) jolloin vene ikään kuin luisuu kaatuvan aallon alta pois kuin korkki.
Mutta on huomattava, että lastauspainoa/kuormakattoa ei saa ylittää, jolloin muuten veneen oma konstruktio hajoittaa itse itsensä. Katti on tehty kulkemaan veden "pinnalla", ei kyntämällä. Siinä se salaisuus.
Nousuklulma on heikko verrattuna monboihin, mutta kaikkea ei voi saada.... tilaa, grogilasi 25kn tuulessa pysyy pöydällä (kuten mainitsit), väljyyttä ja asumisviityvyyttä, nopeutta, mataliin rantautumista... jne, koska vene on aina kompromissi. Mutta kuten tuolla jo kirjoitin, varsin usein katin nopeus kompensoi nousukulman suuruutta (joka tuo lisää amtkaa) verrattuna samankokoiseen monoon. Mutta näin ei kuitenkaan aina ole.
>>> täällä kun joutuu yleensä kulkeman vastaiseen.
- Puolittain totta, mutta yleensä tuulet ovat läntisiä, joten toiseen suuntaan se on pakko olla purjehdittava tuuli. Ainahan ei voi olla tuuli kaikilla kaikissa tilanteissa kaikiklle vastainen :) Toki on näin että kun se on vastainen - jota se oli mahdollisesti myös viime viikolla - sen tuntuu että tuuli on aina vastainen.
Kattien koeajo on toki mahdollista järjestää jopa Suomessakin, mutta ainahan tehtaille voi mennä koeseilaamaan.
Olenko ymmärtänyt oikein että katilla kryssittäessä, käännös tapahtuu ns. lehmänkäännöksenä? En ole harkitsemassa näin ison katin hankkimista, mutta Hobie Catia ajattelin lomalla kokeilla.
Nyökkimistaipumukseen vaikuttaa oleellisesti kantavuus ja kantavuuden muutos (kasvu) keulassa ja perässä kun runko painuu syvemmälle veteen. Suomessa on rakennettu G C Lönngrenin suunnitelmien mukaan 13 metrinen katti, jonka runko tehtiin 1/8 muoteilla, joten keula ja perä olivat symmetriset ja suipot. Itse asiasta yhtään enempää tietämättä voisi kuvitella, että tällainen rakenne altistaisi erityisesti nyökkimiseen. Haittana siitä on paitsi epämukavuus, myös huono kulku kevyessä tuulessa kun ilmavirtaus irtoaa läpsyttävistä purjeista.
Monirunkoveneiden luoviominaisuuksia heikentää keveys, jolloin vastakäännöksissä vauhti putoaa heti, kun voima lähtee purjeista. Samasta syystä myrkkyä on tiukka vastainen ja vanha iso vasta-aallokko kevenevässä tuulessa, jolloin aallot pysäyttävät kevyen veneen. Tosin näissä luksuskateissa näyttää riittävän massaakin aika mukavasti.
Ei ole totta että olisi PAKKO toimia niin. Mutta joskus se on eduksi, kuten on eduksi joskus tehdä myös kovan kelin vuoksi aiottu jiippi siten, että heittääkin vendan (270*).
Eli tilanteiden mukaan.
niin vastakäännös täytyy tapahtua tuulella kuin tuulella vauhdila ja siten, että käännöksen jälkeen ohjataan alemmas jotta menetetty vauhti saadaan nopeasti takaisin.Sen jälkeen ylemmäs. Jos vauhti ei säily, niin voit jäädä piihin köllöttämää. Jiipin voit tehdä milloin ja miten haluat.
Niin se on, vene kun kulkee veden "päällä" eikä kynnä massalla; niin kun venda myöhästyy tai/ja purjeet ei saa vetoa riittävän ajoissa jne. niin vauhti toppaa kuin seinään ja alkaa ajattumaan taaksepäin.
Monille ongelma joilla ei ole jollakokemusta, mutta jo kymmenen vendan jälkeen menee kuin junioreilla jollissa. Ja jos 7 vuotiaat jollapojat/-tytöt sen osaa, niin miksi ei vanhempikin :)
Että seuraava vene on catti.
Tummoinenhan oilisi mitä mainioin maailmankiertoon.
Ei muuta ku ite rakentaa ni pääsee halvimmalla.
Esim tämmönen
http://www.kelsall.com/KSS46.htm
Kyllä mono on out ny.
Yllätyksekseni huomasin itsekin jokin-aika sitten, että mm. fountain pajotkin on saanut suomesta oman edustajan. Kättien suosio alkoi karibian vuokramarkkinoilta (jossa charter on isoa businestä muutenkin). Mm. lagoonin menestyminen on perustunut ainoastaan aiemmin charterbusinekseen. Africatistä olen kuullut tosi huonoa asiakas feedbäkkiä, jopa valmistusvirheistä - tosin, kyseessä voi olla vain värikäs yksittäinen tapaus.
Itselläni ei ole ammattitaitoa&aikaa&mahdollsisuutta rakentaa itse, vaikka piirustukset jostain ostaisinkin. Noissa sarjabulkki tuotteissa on kuitenkin tankkitestit ynm. tuotekehitystä sen verran takana. Jos dollari jatkaa romahdustaan, kandii katsoa myös amerikan tarjontaa.
>>> Jos dollari jatkaa romahdustaan, kandii katsoa myös amerikan tarjontaa.
Plut tietty verot, tullit, rahdit yms. yms. päälle. Mutta saattaa tyullakkin halvemmaksi, riippuu mitä ostaa.
Veroja (alvia) ei tarvitse maksaa kun rekisteröi veneen charterkäyttöön. Tullinkin voi välttää, kun katsoo mihin veneensä flaggää eli rekisteröi, EU on maailman kallein vaihto-ehto, mutta poikkeuksiakin löytyy kuten Man saaret.
Rahti ei sinällään paljon maksa, toki baatin voi tuottaa siirtomiehistölläkin.
http://www.yachtworld.com/core/listing/boatDetails.jsp?currency=EUR&units=Feet¤cyid=1004&boat_id=1493619&checked_boats=1493619&back=/core/listing/cache/searchResults.jsp?blc=78042&yrc=54005&type=(Sail) Multi-hull&uom=126&fromYear=1995¤cy=EUR&units=Feet&duom=126&sm=3&wuom=126&ywbtc=1568&luom=126&toLength=46¤cyid=1004¤cyid=1004&ps=30&ps=30&slim=quick&so=0&n=3:1:21328:23088:760&searchtype=
Jos rekisteröit sen charterkäyttöön niin et saa itse sillä siviiliä seilata. ja jos seilaat ja jäät kiinni, niin...... Ja jos ei ole charterpaatista tuloa eikä veroja näy, niin.....
Säästääkö nyt väärässä paikassa? En kehoita ketään noin toimimaan ellei kyseessä sitten ole ihan oikeasti charter.
Voit olla oikeassa, törmäsin tuohon puhelinkeskustelussa käytetyn veneen osalta, jossa VAT oli maksamatta eli vene oli ollut charter käytössä - ilmankos näyttikin liian edulliselta. Aion selvittää tuon lainopillisen osuuden tarkempaan, voiko omistaja esim. olla kippari, käsittääkseni baatilla kyllä saa seilata itsekin, mutta eräitä muita liikkumista koskevia rajoituksia tulee vatitomalle veneelle.
Kuitenkin tuo dollarin tämänhetkinen tasokin on enemmän kuin houkutteleva euroa vastaan viime vuosien sukelluksen jälkeen ja tulee materialoisoitumaan vielä mielenkiintoisemmaksi.
Toisin kuin vedessä seisova yksirunkopursi, katti makaa veden pinnalla ja noudattelee enemmän sen korkeudenmuutoksia. Jos siis joudut katilla hurjaan sivuaallokkoon, se ei oikene aallon kyljessä kuten yksirunkoinen. Siinä tilanteessa katti voi periaatteessa kipata ympäri.
Pienestä uppoumasta on hyötyä satamissa ja pienellä tuulella. Matalalla uppoumalla (1-1,5 m) pääset pieniin ja halpoihin satamiin, jotka kyllä ovat sen mukaisiakin. Kunnon satamissa saat puolestasi raottaa lompsaa aika lailla, sillä viet kahden purren paikan katilla.
Katit ovat erittäin hyviä asumisveneitä, joilla on mukava asettua ankkuriin ja "leiriytyä" vaikka ulapalle. Suuri koko antaa tietyn turvallisuuden tunteen eikä tuuli heiluta, jos purjeet ovat alhaalla. Keulaverkot ovat lapsille kuin unelma ja ponttoonien välissä on mukava pulikoida vahdin katsellessa vaikka sinne antavasta ikkunasta.
Jos haluat todella purjehtia, nopeasti ja taitavasti, osta yksirunkoinen purjevene. Jos sen sijaan kiertelet rannikoiden lähellä perheesi ja appivanhempiesi kanssa rennossa (toivottavasti) ilmapiirissä, osta katti. Niin ostan minäkin, kun saan rahat kokoon.
Katin ei pitäisi kipata sivuaallokossa ympäri, koska se 'luistaa' sivuttain. Jos kippaa, niin on jätetty köli alas. kun keli on paska, köli on nostettava ylös. Jos on kiintoköli katti, niin siksi (myös) ne on niin matalia.
Kun pouhut uppoumasta, tarkoittanet syvöyttä? Kaksi eri asiaa.
Katin olen itse vienyt satamaiin ja joissakin olen joutunut maksamaan +50% mikä on tilan vuoksi perusteltua. Mutta yleensä olen pärjännyt samalla maksulla.
>> Jos haluat todella purjehtia, nopeasti ja taitavasti, osta yksirunkoinen purjevene. > Jos sen sijaan kiertelet rannikoiden lähellä perheesi ja appivanhempiesi kanssa rennossa (toivottavasti) ilmapiirissä, osta katti.
Toki katillakin voi purjehtia nopeasti ja taitavastikin, mutta perinteisessä mielessä kryssiminen on vielä yksirunkoisten puuhaa. Samoin yksirunkoisella saa toki kierrellä rantoja, mutta minne anoppi sitten pannaan?
Ehkei tuo ratkaisu ole minullakaan aivan näin helppo...käynti Nauticatissa saa mielen muuttumaan yleensä ainakin viikoksi.
Tottahan se on että anoppikin on tärkeä. multissa on kiva siinä, että anopin voi laittaa toiseen runkoon. Se on kiistatta multi etu ja - hyvä etu onkin, vaikka ei muita etuja saitten oliskaan :)
Onkohan kenellään kokemusta tanskalaisesta Dragonfly trimaraanista? Kyseinen paatti olisi ainakin vielä suhtkoht saavutettavan budjetin rajoissa ja sivuponttoonit ovat "sisälle kiepautettavaa" mallia. Tilaa ei sinänsä välttämättä ole monoa enempää, mutta aika vauhdikkaan näköistä menoa kuitenkin...
hienoja videoita ja demoja:
http://www.dragonfly.dk/
Dragonfly. Kaivanko omistajan esille?
Elokuun numero 2004 - samassa numerossa on muuten lagoonin 44 jalkaisen testipurjehdus.
Dragon kehutaan muuten aika korkealle ko. artikkelissa erittäin laadukkaana high-tech veneneenä otsikolla "5 tunnissa stadista kaljalle hankoon". Erikoisinta on tietysti veneen docking normaalisti, koska siivet tulevat "sisään".
Melkoinen vauhtivene, tosin onhan kyseessä trimaraani enemmän kuin CAT. Mikään perhepursihan ei niinkään kyseessä, voisi muuten olla todella hauska peli Itämerellä ketterille kaveruksille, satamasta toiseen pujahtaisi aika sukkelaan tai vaikka Tallinnaan, vene lehden testissä Dragon otti välittömästi 15 solmun nopeuden.
Venelehdessä mainittu oli DF 920 s/y Kiva. Ainakin viime keväänä oli Lauttasaaressa mailla Flippermarketin vieressä. Oma DF25 odottaa laskua viikon päästä. Helsingin alueella on ilmeisesti samanlainen ainakin ollut.
Enpä löytänyt ainakaan parista uudemmasta venelehdestä enkä nettipalvelusta. Minkätyyppistä hintaa näissä on käytettynä pidetty?
Saatavuus Suomesta hieman heikompi mutta heti lahden takana Ruotsissa on kymmeniä (ellei satoja)joista aina silloin tällöin tulee myyntiinkin asti. DF25 ja 800 fixed wing n 20-30k€ ja uudemmat "taittuvasiipiset" DF800 Swing wing 30-40k€. Isommat selvästi kalliimpia.
Trimaraaneja on muitakin 7-10m luokkaan (Farrier, corsair, seaon...) ja suurin osa on taittuvilla siivillä (taitettuna kok lev n 3m) jolloin nosto/lasku ja kuljetus tapahtuu normaalilla venetrailerilla.
Etsintä ja aiheeseen perehtyminen voi vaikka alkaa Ruotsin multihull liiton sivuilta.
http://www.multihulls.org/
SCTL Suomi
http://kotisivu.mtv3.fi/sctl/
DF forum
http://www.dragonfly-trimarans.org/general.htm
Viitaten threadin alkuperäiseen aiheeseen, tässä jutussa kerrotaan suomeksi Lagoon-katilla atlantin ylittämisestä. http://www.cruisingcatamarans.net/esmeralda/
Ja Dragonflystä kiinnostuneille vaihtoehto voisi olla pitää pieni loma ulkomailla ja mennä siellä kokeilemaan venettä. Esim. http://www.dragonfly-training.com/
Omalta kohdaltani todettakoon, että harkitsin vakavasti Dragonfly 920:n ostamista (lähinnä käytettyä) ja olen purjehtinut pari päivää Dragonfly 920 Cruising:lla Irlannissa. Suosittelen lukemaan tuon Vene-lehdessä 8/2004 olleen artikkelin, sillä omat kokemukseni olivat hyvin vastaavat, vaikka cruising-malli onkin extremeä vähän kesympi.
Veneellä meni helpon tuntuisesti 12-14 solmua, eikä sitä edes huomannut vähäisen kallistelun takia. Oli hauska kokea suhteellinen tuuli ym. monirunkopurjehduksen piirteet itse. En kokeillut ponttoonien ulos/sisäänvetoa. Yleisesti Df oli laadukkaan tuntuinen ja komea vene omistaa ja purjehtia.
Jotain miinuksia omalla listallani oli että mm. Isopurjeen nostaminen oli hiton raskasta. Sisätilat ja varsinkin vessa olivat ahtaampi kuin olin kuvitellut. Olisin ehkä myös kaivannut vähän isompaa sitloodaa, varsinkin kun ponttooneilla oleilu voi olla kosteaa. Lisäksi ulkolaitamoottori on aina vähän rasittava juttu, vaikka tämänkokoisessa luonteva ratkaisu.
Vaikka vene olikin hieno, koepurjehdukseni aikana minulle tuli silti jonkinlainen "reality check". Totesin, että nykyisellä rajallisella ajallani on viisasta tyytyä halvempaan, simppelimpään ja vähemmän huoltoa vaativaan pienehköön yksirunkoiseen. Teen yleensä vain päiväpurjehduksia ja etelärannikolla retkeilyyn riittää vähempikin. Ehkäpä kuitenkin seuraavaksi veneeksi, vielä jonain päivänä :-)