Olen harkinnut opettajan ammattia, mutta mietityttää vaan tuo, että millaista se kasvatustieteen opiskelu on? Olen yrittänyt etsiä netistä tietoa, mutta olisi mielenkiintoista kuulla sitä opiskelleiden kommentteja. Onko kasvatustiede muuten jossain määrin samanlaista kuin psykologia? Kertokaa ihan mitä vaan mieleenne tulee. Kiitos vastauksista jo etukäteen.
Millaista on kasvatustieteen opiskelu?
mollikki88
203187
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 20
Vanhimmat
Kasvatustiede on poikkitieteellinen tiede, mikä tarkoittaa sitä, että siinä yhdistyy monen tieteenalan tuottama tiede. Psykologiaa luetaan paljon, lisäksi sovelletaan mm. yhteiskuntatieteitä, lääketiedettä ja filosofiaa. On oikeastaan vaikea kertoa, millaista on kasvatustieteiden lukeminen, sillä sisällöt kurssista riippuen ovat hyvin erilaisia. Ensimmäinen appro tuntui turhalle ja yleiselle liirumlaarumille, mutta syventävistä opinnoista on ihan oikeasti ollut todella paljon hyötyä ainakin minulle. Paljon vaikuttaa oma asenne. Haluaako oikeasti ottaa aineksia omaan toimintaansa vai suorittaako vain kursseja.
Ei ole olemassa kasvatustiedettä: se on vaan sellainen "oppi". Tieteeksi se muuttui silloin, kun alakoulun opettajien koulutus siirrettiin seminaarista yliopistoon. Tarkoituksena oli nostattaa lastenhoitajien profiilia mutta turhaan...
Taas näitä. Kasvatustiede ei ole mikään suomalainen keksintö, joten miten se olisi voinut muuttua tieteeksi silloin, kun se Suomessa siirtyi yliopistoon? Sinulla ei ole opettajankoulutuksesta eikä opettajan työstä selkeästi mitään käsitystä, ja vastauksestasi voin päätellä, että sinulla ei myöskään ole mitään aikomusta korjata asiaa, joten en vaivaudu kirjoittamaan enempää.
Kyllä asia on vaan niin, että Suomessa on opiskeltu ennen yliopistoaikoja kasvatusoppia. Olen ehdottomasti sitä mieltä, että alalkoulun opettajia pitää kouluttaa ammattikorkeakoulussa.
Opettajaseminaarin käyneet korostavat toistuvasti sitä, että he ovat opettamisen ammattilaisia. Kyllä, aivan samoin paperimiehet ovat paperin tekemisen taitajia. Eli, koska luokanopettajilla ei ole aineenhallintaa nimeksikään, olisi järjenmukaista saatella heidät Pohjois-Savon, Satakunnan ja muihin ammattikorkeakouluihin leikkimään ja laulamaan.
Kerrohan sinä minulle, että millä pätevyydellä ja ammattitaidolla sinä täällä luokanopettajia arvostelet? Mikä on ammattisi ja kuinka monen luokaopettajan opettamista olet tunnilla seurannut? Vastaahan näihin niin osaan suhteuttaa juttusi paremmin. Mitä siihen aineenhallintaan tulee, niin se aine, joka luokanopettajan tulee hallita, on kasvatustiede ja eri oppiaineiden didaktiikka. Ja sen luokanopettajat osaavat. Ei ekaluokkalaisia kieliopin täydellisellä hallinnalla lukemaan opeteta.
Ja lisään vielä viestiini, että minä EN ole luokanopettaja itse, vaan yhteiskoulun erityisopettaja, joten näen sekä aineenopettajien että luokanopettajien kasvatustuloksia työssäni päivittäin. Sen vuoksi pinnani palaa, kun luokanopettajien työtä aliarvioidaan. Heidän työtuloksensa on nimittäin moninverroin paremoi kuin aineenopettajien, jotka vetoavat aineenhallintaan ja tyytyvät luennoimaan. Ero on hirveä! Jos minä saisin päättää, niin luokanopettajat opettaisivat peruskoulun loppuun saakka. Ja mitä vielä tulee siihen kasvatustieteeseen, niin edelleenkin se on kansainvälinen, useita tieteenaloja soveltava tiede, ei mikään suomalainen keksintö. Vanhoilla nimityksillä ei ole mitään merkitystä. Onhan nykyinen biologiakin entinen kasvioppi. Kuuluisiko senkin opiskelu siis ammattikorkeakouluun?
Kun kyselet, tutkintoni on FT. Virkaani en paljasta, koska se on valtakunnan tasolla ainut. Suotta alkaisin kaivaa verta nenästäni.
Kyllähän tämä asia loppuun käsiteltynä on niin, että tämä peruskoulun alaluokkajärjestelmä pitää saada uusiin kaavoihin. Voin vakuuttaa, että tiedän, kuinka heikoilla valmiuksilla väkeä tuupataan yläasteille. Ei 1 opintoviikon opinnoilla opeteta historiaa eikä 5 opintoviikolla matematiikkaa. Ei, ei ja vielä kerran ei.
Koululaitoksen korjaaminen pitäsi aloittaa sillä, että käsittämättömän toimimaton "yhtenäinen peruskoulu" pitäisi purkaa.
Yleistämisen taidostako teit väitöskirjasi? Millaisia metodeja käytit?
Kyllähän asia loppuun käsiteltynä on se, ettet tiedä hevonhumppaa kasvatustieteestä, mikäli sotket siihen historiat ja matikat samaan syssyyn.
Hyvin osaat lukea! Lue viestini uudelleen ja yhä uudelleen... Kyllä se sinullekin aukeaa, "maisteri"! Luki-vaikeuksia?
Mistähän teitä "tohtoreita" riittää keskustelupalstoille pätemään? Itsetunto-ongelmia? Lue keskustelun aloitus yhä uudelleen ja uudelleen ja uudelleen....
Totta, yläasteelle menee hyvin erilaisilla valmiuksilla oppilaita. Arvaapa miksi? Siksi, että osa oppilaista on erityisen tuen tarpeessa olevia oppilaita. He ovat oppilaita, joita on osattu ala-asteella tukea, mutta joilla hommat kaatuvat niskaan, kun yläasteella "pedagogit" tyytyvät luennoimaan ottamatta minkäänlaista kokonaisvastuuta oppilaiden oppimisesta, kasvusta ja kehittymisestä. Ei parilla kasvatustieteen opintoviikolla (yleensä ilman mitään opetusharjoittelua vielä) tueta etenkään erityisoppilaan kasvua ja oppimista. Ei, ei ja vielä kerran ei!
Mutta näköjään kovin valistumattomilta tuon "tohtorin" ajatukset tuntuvat. Vaikea kuvitella, että jopa "tohtori" tuollaisia ajatuksia viljelisi...Itse olen aineenopettajan koulutuksen suorittanut, ja opiskelen myös luokanopettajaksi. Luokanopettajien työtä sivusta seuranneena arvostan heidän työtään yli kaiken. Juuri suomalainen, kasvatustieteeseen pohjautuva opettajankoulutus on tärkein tekijä siihen, mistä pisa-tutkimuksen tulokset puhuvat puolestaan.
Kirjastossa on pilvin pimein kasvatustieteen kirjoja, käy katselemassa vaikka siellä.
Kasvatustiede on psykologian lähitiede, monessa kohtaa tullaan yhteen. Mutta yhden tieteenalan sisälle mahtuu tietenkin paljon erilaisia haaroja ja painopisteitä, että jotain yleispätevää kuvaa kasvatustieteestä on hankala sanoa.
Se on minusta ainakin näin aineopintojen tasolla tosi mukavaa, perusopinnot oli tylsät.
Keskity sitten aine- ja syventäviin opintohin. Tai vaihda OKL:een. Siellä saat tehdä kuperkeikkoja ja pelata sulkista. Opit soittamaan myös pianoa!!
Jos haluaa pelata sulkapalloa tai tehdä kuperkeikkoja tai vaikka soittaa sitä piano (ehkä jopa rumpuja) ei todellakaan kannata mennä OKL:een. Siellä niitä asioita tehdään hyvin vähän. Sen sijaan kannattaa mennä opiskelemaan liikunnan tai musiikin AINEENOPETTAJAKSI, siellä noita asioita saa tehdä mielin määrin...
sulista, pesistä, hiukka bilsaa, vähän mantsaa: ei riittävästi yhtään mitään!!!!!
Riittävästi kasvatustieteitä toimiakseen opettajana joka osaa opettaa.
Ukkisikin osasi opettaa mummoasi, vaikka ei ollut kasvatusopista kuullutkaan! Ja hyvä tuli??
NÄIDEN "VASTAUSTEN" PERUSTEELLA MENI HALUT KUVITELLAKAAN TYÖPAIKKAA NÄIDEN NOKKAPOKKA EIPÄSJUUPAS -INTTÄJIEN SEURASSA!
KASVATUSTIEDE TULEE TODELLAKIN TARPEESEEN TUONKALTAISILLE PÄTIJÖILLE, JOILLA EI TUNNU OLEVAN KASVATUKSESSA/OPETTAMISESSA TARVITTAVAA HERKKYYTTÄ/INTUITIIVISTA LAHJAA OLLENKAAN!!
MISTÄHÄN JOHTUU, ETTEI KIUSAAMINEN LOPU/ VÄLITTÄJIÄ TUNTUU OLEVAN HARVASSA... KAIKKI NOIHIN VIRKOIHIN PÄÄSEEKIN!!!!!!
..todella että joku noista on ihan oikea opettaja?
Höps. Aineenopettajillakin on sen verran tietoa luokanopettajan koulutuksesta että tuskin tuollaista puhusivat.