En tajua... Miks täytyy puhua pahaa toisesta? Tänäänkin yks vuotta nuorempi (tai kahta, en tiiä) sano jotain kavereilleen ruokailussa ja katto muhun päin. Sit ne kaikki muutkin käänty kattoon mua ja nauro. Ei tuntunut kivalta... Tuntuu et oon ihan tyhmä, koska muut puhuu musta pahaa. Näytän ehkä idiootilta, mistäs mä sitä voin tietää? Onko kellään muulla tällasta, tuntuu nimittäin kamalan pahalta ajatella, et olisin vieläpä ainoo, josta puhutaan pahaa? Ja se tyttö oli muuten pelaamassa mun äidin jalisjoukkueessa (varalla, koska tarvittavaa määrää ei tullut paikalle ite joukkueesta), se ei siis ite ollut siinä joukkueessa vaan pelas nuorissa. Mut olin itekin siinä sit pelaamassa, toisen ottelun pelasin kokonaan, toisessa en ollut (jossa se tyttö taas oli) kun varalla (en pelannut ollenkaan). Olisko asialla mitän tekemistä ton kanssa, sillä ennen se on tuskin ees mua huomannut saatika mä ite kiinnittänyt siihen huomioo? Ajatteliko se, et olin niin surkee, ettei valmentaja halunnu mua siihen joukkueeseen? Siis ite en pelaa jalista ollenkaan, ne vaan pyysi mut mukaan siihen ekaan peliin. En tajua, mikä mussa on vikana... vai onko mikään?
Mikä mussa on vikana?
pikkuhaukku
3642
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Ethän sinä hyvä ihminen voi ottaa toisten ihmisten ongelmia kantaaksesi! Jos jollakin on huono päivä ja hän haluaa nauraa toisille, niin eihän sille kukaan muu mahda mitään. Ja kuten sanottua, tyhmyys tiivistyy useammassa päässä. Jos joku alkaa porukassa nauraa, moni yhtyy siihen, vaikkei sitä niin tarkoittaisikaan. Se tapahtuu ikäänkuin automaattisesti (nauru leviää). Sinussa itsessäsi ei ole yhtään mitään vikaa, vaan tilanne on ollut sellainen että yksi on alkanut joukossa nauraa ja sitten muut ovat yhtyneet siihen. Eivät he kovin tarkoin silloin mieti, että kenelle nauravat. Kunhan vain nauravat muiden mukana (matkivat muita)... ikävää ja inhottavaa, mutta niin se vain menee. Ihmiset ovat usein laumaeläimiä, joilla ei ole omia aivoja. Mutta tiedätkö mitä? Se ei ole sinun ongelmasi lainkaan. Sinä käyttäydyit fiksusti etkä nauranut kenellekään, joten sinun ei tarvitse ollenkaan surra tapahtunutta. Anna itsellesi lupa unohtaa se tilanne kokonaan. Heidän (naurajien) kuuluisi tässä surra ja hävetä käytöstään! Mikäli edes tajuavat sen vertaa...
Kyllä sitä pahaa puhutaan toisesta, meil päin kaikki varmaa puhuu kaikist ja sit valitetaa.
Minustaki puhuttu, mut oon alkanu asennoituu siihe sillee, et jos mulle tullaa sanoo jotai pahasti tai jotai vastaavaa, ni otan sen coolisti, ja sanon jotai viilesti vaa takas, en välitä. Koska tiiän et ne on vaan pinnallisia, lapsellisia teinix:jä joilla itellää o jotai ongelmia, eli todennäköisesti se heidän ärtymys ja muu pitää purkaa sit minuun. esim jos vaikka ois puhe täydellisyydest ja joku niist tulis sanoo mulle iha ollakseen ilkee et sinähän se oot se täydellinen, ni sanoo vaa et hei, ei kukaa ole täs maailmas täydellinen. Tai jotai vastaavaa vaa sanoo, semmost kuitenki et se toinen sit varmasti on hiljaa :D Pistää "jauhot suuhun" sille toiselle, vai mikä ny onki se sanonta :D
Ja kyllä sitä semmost on et ku jossai porukas puhutaa sillee hiljaa alkaa ajatella et jaahas, minust varmaa jotai pahaa, kattoo sit sinne sillee pahasti, ne eka kattoo mua, sit toisiaan ja alkavat sit nauraa. Eihän se kivaa ole, mutta ku sitä on jo nähny millasii semmoset ihmiset on, ni siihe o tottunu, eikä pahemmi välitä antaa vaa niitte olla, "Iha rauhassa"- asenteel.
Sen oon niis huomannu ketkä puhuu pahaa, et jos teet jotai hyvin, oikein, ne arvostaa. Mut jos teetki jotai väärin, mokaat pahasti, ne saattaa ajatella et oot täys idiootti.
Mut ne on vaa sellasii ja semmosii on maailma täynnä. Joten nimim. pikkuhaukku, älä anna sellasten pinnallisten ja lapsellisten ihmisten pilata sun elämää, älä välitä heistä, vaikka se selän takana puhuminen tuntuisikin pahalta. Tulee päivä ku et enää näe heitä, ehkä koskaan.
Voimia :)
Sussa ei ole mikään vikana. Luulen, että iän myötä he lopettavat tuollaisen pelleilyn.