Uskaltaako sitä tällainen kolmenkympin korvilla oleva tanssin alkeet osaava nainen lähteä yksin lavan reunalle seinäruusuksi, kun parhaita ystäviä ei oikein lavat kiinnosta?? Hyviä neuvoja ja -tapoja tanssilavalle kaivataan!! Ja mihinkäs eteläsuomessa kannattais suunnata?
YKSIN LAVOILLE ???
Aurinkoinen
122914
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 12
Vanhimmat
Vastaus on KYLLÄ!
Lavoilla käy paljon kolmekymppisiä naisia / miehiä, monet tulevat yksin. Itse käyn muutaman kaverin kanssa tai yksin, koska suurin osa kavereistani ei pidä lavatansseista. Siellä tutustuu uusiin saman henkisiin ihmisiin.
Ammattilainen ei tarvise olla ja tanssitaito kehittyy tanssimalla :-)
Jos sinua ei tunneta todennäköisesti, joudut ruusuksi, tää on tosi sisäänlämpiävää jengiä
Etelä-Suomi on laaja alue.
Tämän päivän ykköskohde kuitenkin lienee, itse kunkin mieltymyksistä tosin riippuen, joko Riutanharju (Riihimäki) tai Mäntsälän suurlava.
Eilen tuo olisi ollut Kapakanmäki Tuuloksessa. Hyvät avajaisbileet siellä!
Et joudu seinä ruusuksi, täällä ei "lämpeä ulos eikä sisään" piirit. Kaikki tanssista kiinnostuneet halutaan mukaan tansimaan. Joten lämpeäminen tapahtuu tanssin aikana. Uusia tuntemattomia haetaan varmasti.
Jos olet sattunut pistäytymään tanssi.netin puolella olet ehkä päässyt lukaisemaan muutaman varoittavan esimerkin uusien kohtaloista mm. Hietasaaressa.
Ei pelkkää aurinkoa sielläkään.
Tanssi palsta valitettavasti on niin suppean henkilömäärän mielipiteiden ja ym "maininkien" palsta että, se ei kovin luotettavaa kuvaa todellakaan anna tanssipaikkojen käytänteistä.
Tosin yksittäiset "kohtalot" synnyttää laineita vesilasissa mutta ne ovat yleensä vaativien ja turhien odotustenkin hetkittäistä epä onnistumista.
Hyseinen lava on vain yksi paikka muiden joukossa ja jokaiselta paikalta löytyy yksittäsiä "kohtaloita". Pääasia on että suurin sekä pääsääntöinen toiminta on hyvinkin sallivaa ja uusien hyväksyvää.. Tosin myös etelässä koimme samaa.. eli hyväksyntää ja tansihaluisuuttaa avoimuudessa.
että uskaltaa. Vaikka sitä paljon puhuttua sisäänpäin lämpiävyyttä lavoilla esiintyykin, niin tuskin sentään ihan seinäruusuksi tanssi-iltana joutuu jäämään (tosin sellaistakin on tullut männävuosina koettua). Se oma "sisäpiiri" muodostuu pikku hiljaa, kun on itse aktiivinen ja yrittää kynsin ja hampain pitää kiinni ajoittain katoilevasta positiivisuudesta (paljosta istumisesta pinna ja suupielet kun kiristyvät toisinaan kummasti).
kauhean monta ynnä piinallista vuotta, ennenkuin mä uskalsin tulla kaapista ulos. Siis siinä mielessä, että olin ystäviltäni täysin salaa harrastanut siihen saakka vanhaintanssia ja ollut jäämäisilläni pariin otteeseen harrastuksestani kiinnikin, koska ystäväni kävivät satunnaisesti myöskin vanhaintanssikapakoissa drinkeillä ja joskus piti todella läheltä, mutta onnekseni he eivät koskaan huomanneet mitään epäilyttävää ja mä kerkisin alkaa olemaan olevinani itsekin täysin sattumalta vain drinkillä siellä.
Nykyään on paljon helponpaa, kun mä lopulta avauduin heille ja heistä muutamat ovat yhteisissä iltojen istujaisissamme jopa alustavasti yrittäneet kuunnella vanhaintanssimusiikkia, mutta aina he lopulta kääntävät radionkin iskelmältä pois, jos yritän esitellä heille viimeisinpiä vanhaintanssimusiikin hittikipaleita ikäänkuin taustahälinään kätkettynä. Eivät he kuitenkaan minua paritanssipaheeni tähden tuominneet, vaan yrittävät jopa ymmärtää ja tukea.
Mene ensin tanssikurssille, siellä tutustuu ihmisiin ehkä hiukan helpommin. Sitten lavalle niin on jo tuttuja jotka hakevat. Ja sinut nähdään tanssimassa, niin jo muutkin alkavat hakea. Kannattaa ehkä suosia vain yhtä tai kahta lavaa alkuun, niin ihmiset niissä oppivat tuntemaan sinut ja hakevat sitten helpommin. Älä lannistu vaikka muutamaan ensi lavakertaan et juuri tanssimaan pääsisikään, tässä asiassa sitkeys on valttia. Joskus sitä täytyy seinäruusunakin olla, ei voi mitään. Hae naistenhaulla rohkeasti, niin samat henkilöt hakevat sinua joskus. Paljon on kiinni asenteestasikin, eli jos murjotat samassa nurkassa suu mutrulla koko illan, ei kenenkään ole helppo tulla hakemaankaan.
Olen itse liikkunut eri tanssiporukoissa lavoilla, välillä yksin, välillä kaksin, välillä useamman auton voimin. Omaa samanikäistä ystäväpiiriäni lähestulkoon kauhistuttavat iskelmät ja tanssilavat, joten olen yrittänyt löytää lisäksi uusia tanssista kiinnostuneita ystäviä.
Näin kesällä voit myös mennä sellaiselle lavalle, jossa järjestetään jotain tanssinopetusta juuri ennen varsinaisia tansseja, niin ehkäpä sinua sitten hakevat ne muut opetukseen osallistuneet.
saa parhaat kontakti ja ei tuu nojailtuu sen kamun kanssa ja päivystettyä häntä... Ei muuta kun joramaa "vaikka" ovatkin sisäänpäin lämpeävää.. Avain sana on "Naisten haku"! Silloin kannattaa olla aktiivinen ja heittää ne vanhat ajatukset et mies tekee ekan siirron *romukoppaan*. Kyllä sit alkaa vienti.. miehet kaipaa aktiivista otetta.. ja sen mie ainakin annan .. kun jottai saa niin jottai se antaakin. ;-)
Loppu men kun "jottai antaa niin jottai aina saaki";-)
Siitä vaan! Niin mäkin tein. Kävin kuukausia yksin, kunnes menin tanssikurssille ja löysin jonkun joka järjestelee kimppakyytejä:)ja tuntee muutenkin porukkaa. Huomasin, että kimpassa on kivempaa, mutta voisin ihan hyvin mennä yksinkin edelleen, jos ei kimppaa järjesty.
En ole ollut aikoihin uutena naamana jollakin lavalla, mutta ruusuksi joutumista voit välttää:
1. Menemällä aika aikaisin paikalle, kun on vähän väkeä, sinut ehkä huomataan ennen kuin tanssimiesten vakiodaamit saapuu paikalle.
2.Tanssivaatteet päälle. Siis tanssikengät jalkaan ja sellaiset vaatteet, jotka näyttää kivalta ja joissa voi ottaa piiiiiiitkiä askelia. Oikein heiluvat helmat taitaa olla nyt pop. Ei käsilaukkua parketille.
3. Kun riviä alkaa muodostua, tee niinkuin minä teen: eturiviin, sinne ryysiksen keulimmaiseksi, tai ainakin välittömään läheisyyteen. mutta ei tietenkään tönien...
4. Jos on hyvä meininki, niin anna sen näkyä itsestäsi:)
Mukavaa lavakesää!