Olen ollut yksin koko pitkän kesän. Kaipaan miestäni niin, että ruumistani suorastaan särkee.
Hän tulee takaisin tänään.
Ilta-aurinko paistaa olohuoneeseen. Olen valmistanut mieheni mieliruokia ja kattanut keittiöön tavallista paremmat illallisastiat.
Olen odottanut häntä kaksi ja puoli kuukautta. Puhelinlaskut ovat tuona aikana kasvaneet suorastaan tähtitieteellisiin lukemiin.
Kesä on jo hiljalleen kääntymässä syksyksi, yöt ovat jo viileitä. Parvekekukat pitää nostaa yöksi sisään, ajattelen.
Olen valinnut alusvaatteet täksi illaksi vielä tavallistakin huolellisemmin. Tällä kertaa haluan olla viaton - ainakin alusvaatteitteni suhteen. Olen valinnut valkoista, silkkistä aamutakkia myöten.
Luon viimeisen silmäyksen asuntoon, ja totean, että siistiä on. Kello lähentelee iltayhdeksää, ja elokuun lopun ilta tummuu.
Samassa kuulen avaimen kiertyvän lukossa. En voi mitään sille, että kyyneleet tulvahtavat silmiini. Miten minun onkaan ollut häntä ikävä! Muistan ne lukuisat aamut, jolloin hapuilin paikkaa vieressäni sängyssä todeten sen tyhjäksi.
Kunnes muistin, että päivät kuluvat ja hän tulee takaisin.
Pari raskasta Samsonite-matkalaukkua lasketaan eteisen lattialle.
Siellä hän on. Miten olenkaan häntä kaivannut. Kurkkuni on liikutuksesta karhea, en saa hetkeen sanotuksi mitään. En voi muuta kuin katsoa edessäni olevaa miestä.
Miten komea hän onkaan, rasituksenkin tuomat juonteet kasvoillaan. Lepo hävittää ne muutamassa päivässä. Hän on ruskettunut kovasti työskennellessään paahtavan auringon alla päivät pitkät.
- Saitko kaiken tutkimusmateriaalin? kysyn ensiksi.
Hän ei sano mitään, katsoo vain minua silmät loistaen. Hän harppaa muutaman meitä erottavan askeleen ja kahmaisee minut syliinsä. Hänen pukunsa on rytyssä erittäin pitkän lentokoneessa istumisen jäljiltä.
- Rakas, hän sanoo ja tarttuu takapuolestani lujalla otteella. - Miten minun onkaan ollut sinua ikävä.
- Ja minun sinua, saan vaivoin sanottua liikutukseltani. Miten olenkaan odottanut tätä hetkeä.
Hän alkaa suudella minua hengästyneenä, aluksi hieman kömpelösti, kuin tunnustellen. Kaksi ja puoli kuukautta ilman seksiä on paljon sille, joka on tottunut harrastamaan sitä päivittäin...
- Sinulla on varmasti nälkä, sanon. - Tule keittiöön, olen laittanut sinne vähän hyvää.
Hän tarttuu minua tukevalla otteella vyötäisiltä ja suutelee niskaani. - Että onkin ollut ikävä, hän mutisee samettisen seksikkäällä, matalalla äänellään.
Huulet niskassani vaeltavat alemmas, ja hän alkaa löysentää aamutakkini vyötä. - Tekee mieleni niin kauheasti, hän huokaisee. Huomaan hänen alkavan hengittää raskaammin, tunnen takapuoltani vasten hänen seisokkinsa.
- Älä..., syödään ensin, minulla on kamala nälkä, sanon. - En ehtinyt syödä koko päivänä, leikkasin lähes tauotta.
- Aion nauttia alkupalat ensin, hän naurahtaa ja kaappaa minut syliinsä. Menemme kylpyhuoneeseen, olin ajatellut laittaa pesukoneen päälle. Likaiset pyykit ovat koneessa sisällä, ja sen kansi on kiinni.
Mieheni nostaa minut pesukoneen päälle istumaan ja alkaa jälleen avata silkkisen aamutakkini vyötä. Hän hivuttaa toisen kätensä pakaroideni alle. Käsi on lämmin. Toinen käsi siirtyy pikkuhiljaa, kiusaten, reiteni sisäpinnalle, silitellen sitä.
Lämpimät huulet vaeltavat kaulassani, ja hän nostaa toisen kätensä pois takapuoleni alta.
- Minun on ollut sinua niin ikävä, rakas, hän sanoo syvään huokaisten. Tartun hänen paitansa kaulukseen ja avaan pari ylintä nappia, riuhtaisten auki loputkin.
Pikkutakki onkin jo jäänyt eteisen puolelle.
Silitän hänen poskeaan, hienoinen parransänki tuntuu käteni alla.
Mieheni housut alkavat käydä ahtaiksi, ja hän riisuu ne.
Hän käy todella kuumana, eihän hän ole saanut minua koko kesänä. Hetken hän vain katsoo minua.
Nousen pesukoneen päältä, se ei ole mikään otollinen rakastelupaikka.
Hän ujuttaa pari sormeaan vakooni, joka on kiimasta liukas. Hänen sormetuksensa saa minut valittamaan ääneen. Juuri kun tunnen orkkuni alkavan olla tulollaan, vetäydyn kauemmas hänestä - en halua laueta vielä.
Asetun mieheni eteen, katsoen häntä ilkikurisesti. Tartun hänen kivikovaan elimeensä.
- Ota se suuhun, kulta, hän ähkäisee tukahtuneesti.
- Hyvä on, jos lupaat varoittaa ajoissa...
Hyväilen kalun päätä ja juurta vuorotellen, ja hellin myös kiveksiä.
Painan poskeni kalua vasten, ja otan hänen massiivisen terskansa huulieni väliin ja alan suukotella sitä. Pyöritän kieltäni tuon valtavan kyrvän ympärillä, ja mieheni vaikeroi käsittelyssäni.
- Älä rakas, minulta tulee aivan pian, hän älähtää ja laukeaa siinä samassa, katsoen minua syvälle silmiin. Nielen hänen lemmenneesteensä viimeiseen pisaraan saakka.
Menemme makuuhuoneeseen, mieheni asettuu sängylle selälleen huilaamaan hetkeksi.
Menen hänen viereensä, silitän hänen karheaa poskeaan.
- Väsyttääkö?
- Ei vielä, minullahan on tällainen ihana nainen täällä odottamassa.
Hän tulee viereeni ja kaappaa minut syliinsä. Tunnen kuinka hänen kalunsa alkaa hiljalleen jäykistyä - luulenpa hänen olevan kyltymätön tänä yönä.
- Rakas, olen kaivannut sinua niin.
Istahdan hänen syliinsä, otan kalun sisälleni kiduttavan hitaasti. Se täyttää minut kokonaan, solahtaen sisälleni helposti. Mieleeni tulevat vuosien takaiset päätelmät, joita tein naurettavan naistenlehden artikkelin perusteella. Sen mukaan miehen nenän koko olisi ollut suoraan verrannollinen kalun kokoon. Tässä tapauksessa se ainakin pitää paikkansa.
Vakoni on tiukka, viikkojen patoutuneesta kiimasta ja mahlasta valuvan kostea. Eilen olen käynyt vahauttamassa pilluni aivan sileäksi.
Alan nautiskella hänen kalustaan. Miten olenkaan kaivannut miestäni ja hänen kosketustaan. Miten olenkaan odottanut, että saan tuntea hänet päälläni, sisälläni...
Huohotan ääneen, tiedän orkkuni olevan jo lähellä. - Ihana mies.
- Kulta, tekee niin hyvää, hän huokaisee allani silmät puoliummessa.
Hän alkaa hieroa klitoristani pitkillä sormillaan. Tiedän, etten kestä enää kauan, niin taitavasti hän onnennystyrääni sormeilee.
Orgasmini alkaa tulla, pilluni supistelee tiheään hänen kalunsa ympärillä. Mieheni hieroo klittaani antaumuksella. Huudan. Vähät huonoista äänieristeistä.
Makaamme hikisinä vuoteella, elokuun lopun sateen alkaessa rummuttaa ikkunaruutua.
Hän ottaa vuoteen jalkopäästä ohuen torkkupeiton ja vetää sen päällemme. Nukahdamme sylikkäin, sateen yltyessä.
Hän tulee takaisin tänään.
Ilta-aurinko paistaa olohuoneeseen. Olen valmistanut mieheni mieliruokia ja kattanut keittiöön tavallista paremmat illallisastiat.
Olen odottanut häntä kaksi ja puoli kuukautta. Puhelinlaskut ovat tuona aikana kasvaneet suorastaan tähtitieteellisiin lukemiin.
Kesä on jo hiljalleen kääntymässä syksyksi, yöt ovat jo viileitä. Parvekekukat pitää nostaa yöksi sisään, ajattelen.
Olen valinnut alusvaatteet täksi illaksi vielä tavallistakin huolellisemmin. Tällä kertaa haluan olla viaton - ainakin alusvaatteitteni suhteen. Olen valinnut valkoista, silkkistä aamutakkia myöten.
Luon viimeisen silmäyksen asuntoon, ja totean, että siistiä on. Kello lähentelee iltayhdeksää, ja elokuun lopun ilta tummuu.
Samassa kuulen avaimen kiertyvän lukossa. En voi mitään sille, että kyyneleet tulvahtavat silmiini. Miten minun onkaan ollut häntä ikävä! Muistan ne lukuisat aamut, jolloin hapuilin paikkaa vieressäni sängyssä todeten sen tyhjäksi.
Kunnes muistin, että päivät kuluvat ja hän tulee takaisin.
Pari raskasta Samsonite-matkalaukkua lasketaan eteisen lattialle.
Siellä hän on. Miten olenkaan häntä kaivannut. Kurkkuni on liikutuksesta karhea, en saa hetkeen sanotuksi mitään. En voi muuta kuin katsoa edessäni olevaa miestä.
Miten komea hän onkaan, rasituksenkin tuomat juonteet kasvoillaan. Lepo hävittää ne muutamassa päivässä. Hän on ruskettunut kovasti työskennellessään paahtavan auringon alla päivät pitkät.
- Saitko kaiken tutkimusmateriaalin? kysyn ensiksi.
Hän ei sano mitään, katsoo vain minua silmät loistaen. Hän harppaa muutaman meitä erottavan askeleen ja kahmaisee minut syliinsä. Hänen pukunsa on rytyssä erittäin pitkän lentokoneessa istumisen jäljiltä.
- Rakas, hän sanoo ja tarttuu takapuolestani lujalla otteella. - Miten minun onkaan ollut sinua ikävä.
- Ja minun sinua, saan vaivoin sanottua liikutukseltani. Miten olenkaan odottanut tätä hetkeä.
Hän alkaa suudella minua hengästyneenä, aluksi hieman kömpelösti, kuin tunnustellen. Kaksi ja puoli kuukautta ilman seksiä on paljon sille, joka on tottunut harrastamaan sitä päivittäin...
- Sinulla on varmasti nälkä, sanon. - Tule keittiöön, olen laittanut sinne vähän hyvää.
Hän tarttuu minua tukevalla otteella vyötäisiltä ja suutelee niskaani. - Että onkin ollut ikävä, hän mutisee samettisen seksikkäällä, matalalla äänellään.
Huulet niskassani vaeltavat alemmas, ja hän alkaa löysentää aamutakkini vyötä. - Tekee mieleni niin kauheasti, hän huokaisee. Huomaan hänen alkavan hengittää raskaammin, tunnen takapuoltani vasten hänen seisokkinsa.
- Älä..., syödään ensin, minulla on kamala nälkä, sanon. - En ehtinyt syödä koko päivänä, leikkasin lähes tauotta.
- Aion nauttia alkupalat ensin, hän naurahtaa ja kaappaa minut syliinsä. Menemme kylpyhuoneeseen, olin ajatellut laittaa pesukoneen päälle. Likaiset pyykit ovat koneessa sisällä, ja sen kansi on kiinni.
Mieheni nostaa minut pesukoneen päälle istumaan ja alkaa jälleen avata silkkisen aamutakkini vyötä. Hän hivuttaa toisen kätensä pakaroideni alle. Käsi on lämmin. Toinen käsi siirtyy pikkuhiljaa, kiusaten, reiteni sisäpinnalle, silitellen sitä.
Lämpimät huulet vaeltavat kaulassani, ja hän nostaa toisen kätensä pois takapuoleni alta.
- Minun on ollut sinua niin ikävä, rakas, hän sanoo syvään huokaisten. Tartun hänen paitansa kaulukseen ja avaan pari ylintä nappia, riuhtaisten auki loputkin.
Pikkutakki onkin jo jäänyt eteisen puolelle.
Silitän hänen poskeaan, hienoinen parransänki tuntuu käteni alla.
Mieheni housut alkavat käydä ahtaiksi, ja hän riisuu ne.
Hän käy todella kuumana, eihän hän ole saanut minua koko kesänä. Hetken hän vain katsoo minua.
Nousen pesukoneen päältä, se ei ole mikään otollinen rakastelupaikka.
Hän ujuttaa pari sormeaan vakooni, joka on kiimasta liukas. Hänen sormetuksensa saa minut valittamaan ääneen. Juuri kun tunnen orkkuni alkavan olla tulollaan, vetäydyn kauemmas hänestä - en halua laueta vielä.
Asetun mieheni eteen, katsoen häntä ilkikurisesti. Tartun hänen kivikovaan elimeensä.
- Ota se suuhun, kulta, hän ähkäisee tukahtuneesti.
- Hyvä on, jos lupaat varoittaa ajoissa...
Hyväilen kalun päätä ja juurta vuorotellen, ja hellin myös kiveksiä.
Painan poskeni kalua vasten, ja otan hänen massiivisen terskansa huulieni väliin ja alan suukotella sitä. Pyöritän kieltäni tuon valtavan kyrvän ympärillä, ja mieheni vaikeroi käsittelyssäni.
- Älä rakas, minulta tulee aivan pian, hän älähtää ja laukeaa siinä samassa, katsoen minua syvälle silmiin. Nielen hänen lemmenneesteensä viimeiseen pisaraan saakka.
Menemme makuuhuoneeseen, mieheni asettuu sängylle selälleen huilaamaan hetkeksi.
Menen hänen viereensä, silitän hänen karheaa poskeaan.
- Väsyttääkö?
- Ei vielä, minullahan on tällainen ihana nainen täällä odottamassa.
Hän tulee viereeni ja kaappaa minut syliinsä. Tunnen kuinka hänen kalunsa alkaa hiljalleen jäykistyä - luulenpa hänen olevan kyltymätön tänä yönä.
- Rakas, olen kaivannut sinua niin.
Istahdan hänen syliinsä, otan kalun sisälleni kiduttavan hitaasti. Se täyttää minut kokonaan, solahtaen sisälleni helposti. Mieleeni tulevat vuosien takaiset päätelmät, joita tein naurettavan naistenlehden artikkelin perusteella. Sen mukaan miehen nenän koko olisi ollut suoraan verrannollinen kalun kokoon. Tässä tapauksessa se ainakin pitää paikkansa.
Vakoni on tiukka, viikkojen patoutuneesta kiimasta ja mahlasta valuvan kostea. Eilen olen käynyt vahauttamassa pilluni aivan sileäksi.
Alan nautiskella hänen kalustaan. Miten olenkaan kaivannut miestäni ja hänen kosketustaan. Miten olenkaan odottanut, että saan tuntea hänet päälläni, sisälläni...
Huohotan ääneen, tiedän orkkuni olevan jo lähellä. - Ihana mies.
- Kulta, tekee niin hyvää, hän huokaisee allani silmät puoliummessa.
Hän alkaa hieroa klitoristani pitkillä sormillaan. Tiedän, etten kestä enää kauan, niin taitavasti hän onnennystyrääni sormeilee.
Orgasmini alkaa tulla, pilluni supistelee tiheään hänen kalunsa ympärillä. Mieheni hieroo klittaani antaumuksella. Huudan. Vähät huonoista äänieristeistä.
Makaamme hikisinä vuoteella, elokuun lopun sateen alkaessa rummuttaa ikkunaruutua.
Hän ottaa vuoteen jalkopäästä ohuen torkkupeiton ja vetää sen päällemme. Nukahdamme sylikkäin, sateen yltyessä.
Vastaukset 17
Vanhimmat
Ei paha ;)
ei kiinnosta mitkää tylsät parisuhdekuviot.. kerro sun pettämisistäsi tai aiemmista seikkailuista..
hyi miten tylsää tommonen.
yhdyn edelliseen puhujaan eli koko tarina oli ihan perseestä mitä ei ikinä tapahdu tosielämässä.
ilta yhdeksältä aamutakki .......
;-(((((
No kuule...
Miksi pitää takertua tuollaiseen pikkuseikkaan... eikö aamutakkia voi pitää vaikka 24 h/vrk jos on koko ajan kotona? Kyseessähän oli SILKKIaamutakki :) tarkoitettu ihan miehen iloksi, ja miksei naisenkin ;) sellaisia naisellisia virityksiä, paina se mieleesi. :)
Tämä osio on tositarinoille!!!!
Mm. elokuun lopulla ei ilta-aurinko paista lähimainkaan yhdeksän aikaan.
Mikä johtaa tällaiseen,että ihmisetäytyy fantasioida ja luulla niitä tosielämäksi.
Jarmuska taitaa terrorisoida täällä oikein urakalla. Mikä siinä on, että pitää takertua johonkin ***:N pikkuseikkaan, kuten auringon paistamiseen elokuussa tiettynä kellonaikana?
Se ei sitten ole enää totta! Onko se nyt niin vaikea blondin käsittää???
Mikä siinä on,että tositarinat-osioon pitää kirjoitella fantasioitaan?
Pelkäätkö kenties,ettet toisilla palstoilla saa huomiota satuilullesi?
Onko se terrorisointia,kun paljastaa tosiasian?
Mutta ole hyvä vaan,jatka elämääsi fantasioiden.Sehän vaan kertoo,ettei oikeassa elämässä romanttisia asioita satu kohdalle.
Ja ikäsi oli...? *nauraa makeasti* =D
Vanhapiika nauraa vaan,mutta jos sinulla tuollainen mies olisi,et täällä roikkuisi yöaikaan harva se päivä....*nauraa erittäin makeasti* =:D
Vaan totuushan on........*ei pysty naurultaan enempää kirjoittamaan*
Haistapa sinä Jarmuska V*U!!! =)
Sinuna en tekisi ala-astetasoisia arveluja ihmisten siviilisäädystä.
Taitaa itselläsi olla jonkinasteinen puutostila, kun et parempaa tekemistä keksi, kuin täällä muiden kiusaaminen.
Mikset uskaltanut normaalilla nimimerkilläsi tuota laittaa =:D
Turhautuneisuutesi puskee ylitsevuotavasti läpi,hihi. *ratkeaa*
Ja tuo sinun xxx-nimimerkillä kirjoittamasi viesti viestii sinun puutteestasi oleellisesti kaiken =:D *säälien hymyilee*
Mutta kuten ensimmäisessä viestissäni sanoin,tämä palsta on tositarinoille.Sinulta ei vielä sellaista ole tullut *ratkeaa*
Vedä käteen.
Eikö olekin ikävää,kun joku tuottaa pettymyksen kertomalla kaiken olleenkin pelkkää fiktiota.Ja näin haaveiden pilvet särähtävät hajalle sekä yksioikoinen arki levittäytyy silmien eteen jälleen kerran harmaana kuin syksyinen taivas. *reps* =:D