Syyskuun odottajat!

Hyvin oon itse jaksellut. Eilen kyllä huomasin vähän ikävän homman, ei meinaan enään oo kunnolla nilkkoja! Hieman tässä tehnyt mieli kaikkee hyvää mutta pakko alkaa katsoon mitä sinne suuhunsa pistää. Neuvolassa kaikki näytti keskiviikkona olevan ainakin hyvin ja kunnon potkuja alkanut säännollisesti tuleen.
Upeet ilmat pihalla ja tekis hirveesti mieli terassille vetämään limua. :)

Alku oli hankala huonon voinnin ja väsymyksen takia. Nyt kunto on palannut, paitsi fyysisesti ei pysty enää kaikkeen. Kyyristeleminen, jossa maha menee "kasaan" on huono liike. Voimia on muuten monenlaiseen tekemiseen. Öisin nukun hiukan huonommin, kuin ennen. Vessattaa usein.
Toukka liikkuu paljon. varsinkin, kun menen pitkälleen. Viime viikolla oli rakenneultra ja siellä näkyi kellikset. Poikahan se sitten esikoiseksi. Anopin persikkaneulokset huvittaa.
Supistelut alkaneet, aika oudon tuntuisia, maha menee ihan kovaksi ja tuntuu kun olis hirvittävän kova pissahätä.
Että tämmöistä!

Aika seesteista vaiheta elellaan kun vertaa alun myllerryksiin, vasymykseen ja huonovointisuuteen. Tai ehka kaikkeen on jo niin tottunut :)
Uni on koykasta mutta energiaa on silti yllattavan paljon. On tullut paljon siivoiltua ja ommeltua lakanoita pinnasankyyn yms. Kaikki isommat hankinnatkin on tehty tassa jo. Kovasti on tuntunut liiketta jo pitemman aikaa, potkut on kovimmillaan illalla kun menee pitkalteen ja yrittaa nukahtaa. Sukupuoli jatettiin yllatykseksi meilla. Laskettu aikakin on muuttunut jo muutamaan otteeseen, ensin oli 20.9, ensimmaisessa ultrassa muuttui 9.9 ja nyt viikon 20 ultrassa sanottiin 7.9!
Olen tassa miettinytkin jo moneen kertaan mita teille muille kuuluu...kiva kun tuli viestiketjua vahan nyt :)