Tietääkö alkkis oikeesti kuin paljo se tuottaa lähimmäiselle tuskaa sillä kännisellä huutamisella syyttelyllä ja haukuilla?Siis tajuaako olevansa väärässä vai uskooko itse kaikki asiat sellaisina kuin niiden väittää olevan?Tuntee hirveetä vihaa ja toivottomuutta kun mies tulee kotiin ja se syyttely alkaa..olenkohan tosiaan niin vittumainen ämmä kun väittää olevan?Miksi sitten on kanssani?Toivon että myöntäisi ongelmansa ennenkun mun hermot ei enää kestä.Siks olen kestäny neljä vuotta kun selvänä niin ihana.Juo 2-3 kertaa viikossa itsensä sammumiseen ja muistinmenoon asti.Voi mennä toistakin viikkoa joskus kun innostuu..ja sama se paljonko juo kunnei vaan olis täys paska kännissä.Koko ajan tää on vaan pahentunu..pääseekö tästä ylöspäin..itselleni alkoholismi ollut vieras tähän asti.Kiitos jos joku vastaa ja kertoilee omia tarinoita..
Minunko syy..
Surusilmä
9715
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 9
Vanhimmat
tutulta tuntuu.Vaikkei ole niin alkoholistikaan, niin se syyttely tuntuu niin epäoikeudenmukaiselta. Mielialanvaihtelu on niin nopeaa, ettei koskaan voi tietää mistäpäin taas tuulee. Sama asia hänen itsensä tekemänä on niin hauska juttu, tai jonkun tuntemattoman tekemänä, mutta voi luoja kun erehdyt pitämään samaa asiaa jotenkin tavallisena ja teet kuten muutkin, niin oletkin täysi kusipää. Niinkuin se että otin kännykän pois päältä lähtiessäni lenkille. Nautin täysin siemauksin kauniista kevätluonnosta, aavistamatta lainkaan mitä oli odottamassa kotiintullessani. Haukkuminen alkoi jo heti kotiovella ja koko viikko varmaan taas on saanut syyn vihanpitoonsa. Oli näet hyvää aikaa ryypiskellä senkin vähän hetken mitä olin poissa. Mikä onkaan se vihan määrä mikä tuollaisessa miehessä onkaan kun se saa sen pään. Kengät siinä potkittiin pitkin pihaa ja haukkumisesta ei ollut tulla minkäänlaista loppua ennen kuin nukahti. Mikä vaan olisi se millä tuon purkauksen jaksaisi. ?Omakin terveys mietityttää jo muutenkin ja vielä tämäkin.Miten jaksaisi koota itsensä ja oppisi unohtamaan ne solvaukset.
Kun on juonut pitkän aikaa ja runsaasti, pullosta löytyy enään vain pahaa oloa.
Hänellä ei ole antaa simulle humalassa muutakuin sitä löytämäänsä pahaa oloa.
Selvinpäin ihana miehesi sitten yrittää hyvittää tekojaan, mutta ikävä kyllä, samalla hän jo hakee uutta lupaa aloittaa uusi juominen.
Se, että annat hänelle aina anteeksi, osoittaa hänen mielestään että hyväksyt sen kaiken. Toisinsanoen sinä mahdollistat hänelle juomisen.
Juova alkoholisti on kummallinen ja järjetön otus. Itsekin huorittelin vaimoani ja rikoin kotona paikkoja, mutta vain kun halusin saada apua pahaan olooni. Tiedostan sen vasta nyt, mutta juoppo kiusaa eniten juuri niitä ihmisiä joita se eniten rakastaa, siis pullon jälkeen.
Et voi miestäsi auttaa, kuin antamalla hänelle tietoa sairaudesta nimeltä alkoholismi. Hän tietenkin kiistää tarvitsevansa apua ja lupaa taas kerran muuttua, mutta ... mutta. Kyllähän sinä tiedät.
Sinun täytyy kiinnittä huomio itseesi, sillä yleensä aina alkoholistin puoliso syyttää itseään(sukulaisten edessä) puolison juomisesta. Tällä tavoin sinäkin todennäköisesti tulet sairastumaan pahemmin kuin miehesi, sillä hän aina välillä juo itsensä tajuttomaksi.
Mikäli tilanne alkaa olla toivoton, on kaikkein viisainta jättää mies juomaan ja tekemään päätöksensä kaikkien uhkailujenkin uhalla.
Tällä tavoin saatat joskus saada takaisin raittiin miehesi, mutta jos jäät mahdollistamaan hänen juomistaan, vajoatte molemmat suohon.
ei se mitään lopeta. Uhkailee vain miten olen se syy hänen juomiselleen. Vähän niinkuin automaatisesti. Pahimmalta kuulostaa uhkailu lopettaa itsensä. Ja sekin tietysti tehdään vaan sen takia, että saan sitten loppuiäkseni senkin tunnolleni. Onko KAIKKI syy todellakin aina toisessa? Äitini aikoinaan jo sanoi, että tuo mies vaatii olemaan enkeli. Vähän siihensuuntaan on tämä tainnut luisua. Tuntuu kuin ei olisi sitä omaa elämää enää ollenkaan.Vain juomavaihe/murjotuskausi toisensa perään.(Onko tämä kevätkausi vielä jotenkin pahempaa?)Mistä ihmiseen tulee tuo onneton viha?
Ukko nyt, vaikeampaa myöhemmin..varsinkin,jos on lapsia. Oma elämä menee pilalle toista kattoessa. Sussa ei ole vikaa, vaan miehessäsi. Et voi auttaa häntä,jos hän ei itse halua.
Alkoholismi on sairaus eikä juovan alkoholistin puheita voi ottaa vakavasti. Sieltä saattaa tulla ihan mitä tahansa ja koska tahansa, puheissa ei ole mitään logiikkaa. Parasta asennoitua samoin kuin kuuntelisi raivostuneen 4-vuotiaan 'minä itte' -huutoa tai olisi tekemisissä mielenhäiröön joutuneen kanssa. Henkilön ympärille voi vaikka maalata mielessään mielisairaalan suljetun osaston ikkunan karmit ja jättää hänet lasin taakse mesomaan.
Ota kohteliaasti ja rakkaudella etäisyyttä, älä mene mukaan hänen provosoimiinsa konflikteihin. Kun hän sanoo, että olet hullu tai huora totea vain ystävällisesti:
Olet siis sitä mieltä, että minä olen mielisairas? Ajattelet siis niin, että tienaan osan rahoistani makaamalla miesten kanssa? Eli peesaa vaan kaikessa, äläkä ole moksiskaan. Vielä parempi, jos voit sanoa: keskustellaan tästä asiasta toisella kertaa, minä lähden nyt Annelin kanssa opiskelemaan xxx. Tulen neljän tunnin kuluttua. Sopiiko sinulle, että keskustelemme tästä asiasta huomenna kello 17.oo?
Alkkis mahdollisesti tietää tuottavansa tuskaa tai sitten ei. Kaikkein tärkeintä hänelle kuitenkin on saada alkoholia. Sikäli, kun hän itse kärsii omasta juomisestaan, täytyy tämä juominen tavalla tai toisella yrittää saada jonkun toisen syyksi, koska on liian tuskallista kohdata totuus omasta itsestään.
Useimmat juopot ovat täysiä paskoja kännissä. Useimmat juopot eivät myönnä ongelmaa kuin vasta viimeisen pakon edessä, kun ei ole enää menetettävänä muuta kuin oma surkeutensa. Monen täytyy menettää pari kolme aata, että esimerkiksi AA alkaa kiinnostaa.
Juopolta pitää yleensä mennä auto, asunto, akka ja ansiotyö, ennen kuin alkoholin tuoma tuska on suurempi kuin siitä saatu lohtu. Mutta usein akka pitää kiinni ukosta vielä silloinkin, kun muut aat ovat jääneet kauaksi menneisyyteen. Akka saattaa viettää edelleen aikaansa tutuksi käyneissä kotoisissa kuvioissaan juopon oksennuksia siivoillen, ottaen selkäänsä ja kuunnellen haukkumisia ja huorittelua. Juopolla ei ole mitään kiirettä luopua rakkaimmasta aastaan eli alkoholista niin kauan, kuin akka tasoittaa juomarin tien ja suostuu olemaan mukana suuressa "Kieltämisen Karusellissa".
Tuohon ei ole mitään lisättävää.
Sinunlaisillasi, hyvä 'calmato', olisi paljon annettavaa alkoholin takia kärsiville.
Hienoa.
AL-ANON nimistä toveriseuraa. Se on takoitettu läheisten ihmisten alkoholinkäytöstä kärsiville.
Etsi netistä.
Eli tilanne on tuttu monille..meidän tapauksessa tämä käytös on otettu suoraan isältä(sukuvika kun ei suksi luista vai..?)..Olen noita ryhmiä joskus miettiny mut kai sit vois olla vähän hölmöö selittää siellä et mies juo kun se ois kotona ja tiukkaan sitä mieltä et alkoholi ei ole ongelma..kyllä musta jotain tukea varmaa ois kun ensin haluais sitä apua..pitääkö se kaikki pilata ennenku silmät aukee..nyt olen tosin ollu viikonlopun hiljaa jännityksessä miten käy kun noita kekkereitä oli joka illalle.Perjantaina oli tuttu meininki eli kun ite herää ni toinen vasta kömpii kotia ja haukkuminen ja huuto alko..mut lauantaina ei ottanu pisaraakaan vaik "kaverit" koko päivän soitteli..ja eilen oli tosi kiltti ja kokopäivän yhden mun sukulaisen luona kun on pahasti sairas.Olen yrittäny miettii et mitä tehdä eikä tästä oo viisastunu kun joskus yllättää jopa iloisesti..mikä on toisille pareille normaalia ei näköjään alkoholisoituneen lähimmälle tule niin helpolla kuten nää viikonloput..toiset oottaa niitä ja minä nykyään suorastaan vihaan..mut onhan tässä maailmassa paljon hyviäkin asioita..koitetaan jaksaa..ja hyvää kesän alkua kaikille..
Ei Al-Anon -ryhmässä tarvitse kertoa miehestään ja sen juomisesta, jos ei itse halua. Ei tarvitse muutenkaan puhua, jos haluaa vain olla hiljaa ja kuulla muiden tarinoita. Ei me niissä ryhmissä puhuta alkoholisteista muutenkaan ollenkaan niin paljon, kuin ne itsekeskeisyydessään :-) kuvittelevat. Keskitytään oman päämme hoitamiseen, omien tunteidemme tunnistamiseen ja selvitetään pikkuhiljaa itsellemme, mitä meistä oikein voikaan isona tulla, kun lakataan hoitamasta muiden asiat ja hoidetaan vain sellaiset, jotka oikeasti meille kuulugvat. Siinä vapautuu valtavasti energiaa ja elämäniloa, kun pääsee eroon turhista painolasteista ja syyllisyyksistä esimerkiksi oman lapsen tai puoilison juomisen takia.
http://www.al-anon.fi/
Sieltä voi kysyä lähimmän ryhmän osoitetta ja Internetissä toimivan suljetun virtuaaliryhmän tarkemmat yhteystiedot.