Työskentelen asiakaspalvelutehtävissä ja täytyy todella ihmetellä joidenkin näkövammaisten asiakkaidemme käytöstä! Vaikka kuinka yrittää olla ystävällinen ja palvella viimeisen päälle hyvin,niin,että toiset asiakkaat usein joutuvat kohtuuttomasti odottelemaan ja laiminlyödyiksi,niin nämä tietyt henkilöt käyttävät näkövammaansa härskisti hyväkseen,juoksuttavat ja teettävät naurettavia "palveluksia" ja sitten tiuskivat ja poistuvat ilman kiitosta! Oikeuttaako esim. näkövamma olemaan ilkeä toisille vain kostaakseen että he sattuvat olemaan ns. "normaaleja"??? Tuskinpa vaan!Todella raivostuttaa välillä mutta asiakashan on aina oikeassa,joten hymyä huuleen vaan...huoh!!!
missä käytöstavat???
Ihmettelenpäs
252438
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 25
Vanhimmat
Ettet vain yleistäisi asioita. Kai sitä joku asiakas voi tarvita paljon apua, mutta tuskin kaikki tai edes joku kaikkina päivinä. Kirjoituksesta ei käy ilmi kuinka monta näkövammaista asiakasta käyttäytyy mainitsemallasi tavoin ja kuinka usein. Tietysti voihan näkövammainen asiakas olla huonokäytöksinen siinä missä kuka tahansa muu asiakas.
Kuten tekstistäni käy ilmi, en valita näiden asiakkaiden tuomasta lisätyöstä, vaan huonosta ja kiittämättömästä käytöksestä ja hävyttömästä oman vamman hyväksikäytöstä!Näitä henkilöitä ei ole montaa,luojan kiitos,eikä edes päivittäin,mutta muutama kerta viikossakin saa toivomaan etteivät he osuisi omalle vuorolleni...
ja minulla ei sitten ole mitään vammaisia vastaan,päinvastoin!Kaupungillakin jään aina pitämään ovia tai autan muutoin tarvittaessa kun
muut vaan kävelevät ohi.Mutta joskus alkaa sekin hyvä tahto hupenemaan kun yrität hyvää ja saat paskaa...ja kaikki vammaiset eivät ole hankalia tai käyttäydy huonosti,kyse on muutamasta meidän asiakkaastamme,eli en yleistänyt :)
"ja kaikki vammaiset eivät ole hankalia tai käyttäydy huonosti,kyse on muutamasta meidän asiakkaastamme,eli en yleistänyt :)"
Muutama huonokäytöksinen löytyy varmaan myös opiskelijoista, eläkeläisistä, tummista, vaaleista, laihoista, lihavista, isoista, pienistä ja niin edelleen.
Ihmiset ovat erilaisia eikä näkövamma tee ihmisestä kohteliasta tai epäkohteliasta. On tilastollisen todennäköisyyden perusteella jo selvää, että joka ryhmään mahtuu muutama epäkohteliaskin.
Et kuvannut palvelutilannetta kovin tarkkaan, joten oli vaikea päätellä mikä tilanteessa on juuri sen näkövamman osuus.
sellaisia vammaisia, jotka kuvittelee heidän vammaisuutensa on koko maailma syy ja sen varjolla voi olla ilkeä ja kyykytetään jokaista vastaantulijaa. Uskon hyvin. että moni asiakaspalvelija tai viranomainen on hätää kärsimässä. Yksi tuttu on yhden vaikeavammaisen hk-avustaja, Tällä vammaisella on keino saada tahtonsa läpi käydä kiljumaan. On todella hauskaa yleisellä paikalla huutaa kovemmin kun palohälytin.
Eihän kukaan vammalleen mitään voi, mutta pitäis pystyä käyttäytymään kun aikuiset ihmiset.
Oli hirveetä katsoa Amazing Racenia, siitä oli vielä kuukausi sitten kilpailemassa lyhytkasvuinen nainen, niin eihän hän muuta tehnytkään muutakun koitti ratsastaa vammaisuudellaan, tosi törkeetä. Hyvä, että tippu.
Amazin racens tuli kanssa vähän mieleen... oli aikas ärsyttävä nainen. Juu mutta en yleistä...
Ps. kasosmn on aikas tutun näköinen...ollaankohan joskus istuttu samassa seurueessa euroopan paatilla ? :)
Lukumääräämme nähden taidamme aiheuttaa huomattavasti enemmän ongelmia ja pahaamieltä esimerkiksi kaupankassoille ja muille asiakaspalvelutehtävissä oleville, kun nistit ja muu varastelevat vähemmistot yhteensä. :D
Laitakkaa nyt ihmeessä liikkeenkin nimi te "raskautetut" niin minä en ainakaan tule päiväänne pilaamaan. Jos hymy on noin kortilla niin älä nyt hyvä ihminen, sitä sokeeseen tuhlaa se ei meinaan näe hymyilet tai et...
Todellakkin olen pahoillani jos joku eriytyisryhmään kuuluva aiheuttaa ongelmaa... pyydän niiden vammaisten puolesta anteeksi - tekeväthän nämä ns. vaikeat tilanteet myös meidän muiden vammaisten aseman vaikeaksi omalla käyttäytymisellään.
Ei tarvitse sitten ihmetellä miksi itse on yksin muutenkin, kun kerran on ns. kohtalotovereita jotka tekevät kaikista vammaisista typeriä.
Itse olen luottamustoimessa vammaisuuden takia. Samassa pöydässä istuu eräs vammainen, joka tosiaan löytää esim. kaupan palvelusta vikaa... hän haluaa tehdä kaiken aina itse eikä ymmärrä, että pienen kaupan tai marketin ei kannata tehdä varustuksia yhden ns. minäitse asiakkaan tarpeiden vuoksi.
Kuuntelin tätä vinkumista tovin, ja oli pakko palauttaa kaikki pöydässä olleet todelliseen elämään....
Apua saa jopa ilman pyytämistä ja se lämmittää todella sydäntä, että on aivan tavallisia ihmisiä jotka välittää... ei se ole tunkeutumista, että tulee kysymään tarviiko apua, vaikka sitä ei juuri silloin tarvisikaan.... jo pelkkä sana toiselta yksinäiseen elämään on kiva... ja kun vastaa kohteliaasti ettei tarvi tai sanoo suoraan etsivänsä jotain, vaikka tietää mitä etsii ja missä se on, niin se on ihan reilua.
Itselläkin on palvelualan koulutus ja palvelutoimintojen opista muistan, että palvelualan työssä olevan ihmisen kuuluu kysyä asiakkaalta, mitä hän tarvitsee.... ja kenenkään ei tosiaan pidä sietää mitä vain.... asiakasta on käsiteltävä hänen tasonsa mukaan... Ketää ei tule kuitenkaan ns. polkea lokaan missään tilanteessa.
( perustuslaki )
Ja todellakin. Sitä hyvää palvelua on. Vaatekaupan myyjä sanoi kerran, että menet vain sovituskoppiin kassan viereen ja sovitat vaatteen ja jos ei sovi, niin hän hakee sopivampaa kokoa ja ns. katsoo, että se on istuva.
Arvostan suuresti teitä palvelualan ihmisä jotka ymmärrätte meitä vammaisia ja tosiaan kaikella on rajansa. Itse pitää tietenkin pärjätä, mutta vain niin pitkälle kuin se on mahdollista ja asioita pitää oppia kestämään mutta vain tiettyyn rajaan asti... Joskus itsekkin omana hiljaisena hetkenäni häpeän itseäni ja sitten muistan lämmöllä niitä hetkiä kun joku ihminen tulee luokse ja hymyilee ja kysyy, että onko joku hukassa.
Kiva mennä sellaiseen paikkaan uudelleen asioimaan, jossa on saanut hyvää palvelua ja se asiakaspalvelun ihminen joka edellisellä kerralla kysyi mitä etsii tulee vastaan ja tervehtii iloisesti. Varmasti kivat ihmiset muistavat toisensa aina, ja te varmaan muistatte myös ikävät asiakkaat.
Kiva että joku ymmärsi kirjoitukseni oikean tarkoituksen!Kiitos sinulle matti hienosta kirjoituksestasi ja ymmärtämyksestäsi,minä myös haluan pyytää anteeksi jos sinua loukkasin,se ei ollut tarkoitukseni ja kuten jo mainitsin,ei myöskään yleistää vaan tuoda esille arkielämän epäkohtia.hyvää jatkoa sinulle ja toivottavasti minulla on jonakin päivänä kunnia palvella sinua taikka avata sinulle vaikka ovea,sen tekisin iloisin ja nöyrin mielin!Lämmintä kesää :)
Haluan vielä kertoa asian todellisesta elämästä. itse en ole alussa mainitsemasi vammaisen tapaan näkövammainen.... heillä on varmasti omalla tapaansa vaikeaa, mutta kaikkien pitää oikeasti pystyä odottamaan vuoroaan ja sitä, että myyjällä olisi aikaa palvella tai sitten oikesti välttää ns. ruuhkaista-aikaa asioinnilleen sillä kyllä sen tietää aina milloin on ruuhkaa.
Mutta vielä avuttomuudesta. Muistan kun kävin erikoislääkärissä ja asiaan liittyi vamman haitta-aste. Lääkärini sanoi hyvin, että kaikista joilla on vajautta terveydessä, niin se oma haitta on 100, mutta se pitää suhteuttaa oikeasti siihen miten pärjää oikeasti miten paljon kuitenkin voi tehdä asioita.
Esim. jos pystyy kuitenkin kävelemään, vaikkakin kömpelösti, jos pystyy kirjoittamaan, jos pystyy ajamaan autoa, jos pystyy vaivalloisestikin kiipeämään portaita ja tulemaan niitä alaskin, niin ei voi olla 100% vammainen.
En tiedä miten tämä tähän liittyy mistä sinä asiallisen kirjoituksesi aloit, mutta jotenkin kuitenkin.
Se mitä oman alueeni ison automarketin myyjältä sain palvelua, kun hän tuli kysymään, että onko joku asia hukassa, niin kertoi kuitenkin että hän halusi palvella ja olla ystävällinen.... siitä oikeasti tuli hyvä mieli ja pidän häntä varmasti ystävänäni vaikken edes välttämättä muista hänen kasvojaan enää.... Joskus varmaa kauniin hymyn lisäksi on tullut marketin myyjältä jopa halikin. Eräs myyjä jopa monen keskustelun jälkeen sanoi suoraan, että olisi kiva jos voisin tulla joskus käymään kaupassa muutenkin kuin ostoksille....
Ja yleisesti kaikille vammaisille. tiedoksi, että vammaisia antisymppaava ihminen ei pitkään pärjää sellaisessa palveluammatissa jossa liikkuu koko kansankuva...
On oikeasti vähän sellaisia palveluammatteja joissa vammaisvastaiset pystyvät jatkamaan kovin pitkään, ja toisaalta asioissa pitää olla myös rahellinen, on turhaa pyrkiä edes vastoin omaaa luontoaan olevalle alalle työhön.
Teissä palvelualan ihmisissäkin on oikeasti kultaisia ihmisiä ja ymmärrän hyvin, mitä on hymyillä ja hyväskyä asioita vaikka ei fiilis olisikaan sellainen.... ei litran astiaankaan kahtalitraa vettä mahdu ja se litrakin jo läikkyy helposti.
Toivon sinullekkin hyvää kevättä ja kesää...
Pahimmat vammaisvastaiset taitavat löytyä meidän itsemme joukoista. Työhönsä väsähtänyt kassa kun haukkuu näkövammaisia v*ttumaisiksi asiakkaiksi niin vammmaisten joukosta aina löytyy ymmärrystä ja sympatiaa jopa niin pitkälle, että puolestakin anteeksi pyydetään, voi h*lvetti sentään mitä porukkaa...
Amattitaitoinen asiakaspalvelija korostan ammattitaitoinen tietää, että ihmisiä joille mikään ei riitä on työn varjopuoli. Yllättävä tieto todella, että terveet ihmiset joutuvat jonottamaan ylimääräistä aikaa siksi, ettei näkövammainen ole yhtä nopea asioimaan kun näkevä tervejalkainen. Hankalan näkövammaisen takia me kaikki tällä palstalla olemme velvollisia pyytämään anteeksi ja miettimään tätä uhrausta, minkä "asennevammainen" asiakaspalvelija on sokealle tehnyt...
Onneksi ketjun aloittaja on "vähemmistössä" mitä hänen ammattikuntaan tulee, varsinkin näin kesäisin kun kauppoihin tulee nuoria ja reippaita kesätyöläisia joille tuntuvat asiakaspalvelun perusasiat erittäin hyvin hallinassa. Kertaus on edelleenkin opintojen äiti, jos on päässyt unohtumaan...
Mutta niinkun sanoin, niin jopa 30 ikäisenäkin tapaa asiakaspalvelussa ihmisiä joilta irtoaa hymy ja lämmin ajatus aina kun tullaan vastakkain, ollaan sitten siellä kaupan kassalla tai käytävällä.
Kyllä sen tietää kuka pitää ystävänä ja kuka ei...
Ja oikeasti, niin kyllä heillä riittää sydäntä ja sitä ei koskaan tiedä mitä hyvä ihmissuhde voi tuoda....
Ihmiset vaihtuu ja kenekään ei ole pakko asioida vastenmielisen asiakaspalvelijan kanssa eikä myöskään asiakkaan.
Tämä meni nyt niin kauas tuosta aloituksesta, että mä lopetan tän... kyse oli vain siitä, että palvelutyöntekijää käytetään väärin, vaikka asiakkaan vamma ei oikeuta sellaiseen käyttäytymiseen.
Harvemmin sitä asiakasta voi valita...
Kyllähän kaupoissa yleensä törmää avuliaisiin ja työnsä erittäin hyvin ja ystävällisesti tekeviin työntekijöihin mutta mielestäni keskustelun avaus oli niin tökerö, että oli kommentoitava.
Hankalia näyttää löytyvän myös kassan toiselta puolelta. :D
Eli minä olen huono ja asennevammainen työntekijä kun rohkenen valittaa kun saan "paskaa niskaan" annettuani hyvää ja ystävällistä palvelua??? Ihan vaan tiedoksi että minä TODELLA pidän työstäni enkä TODELLAKAAN ole kyllästynyt siihen tai asiakkaisiini! Eikä minusta ole vuosien varrella kertaakaan valitettu mutta kehuja olen kyllä saanut niin asiakkailta suoraan kuin esimiehen kautta.
Tähän on hyvä lopettaa,kiitos :)
Todellakin pointti meni sinulta ohitse ja pahasti !!
Taidat kuulua siihen vähemmistöön joka ei omaa sisälukutaitoa ja "vammaiset saa vittuilla" osastoon.
että tottakai saa myös vammaiset vittuilla ja olla olla ilkeitä niinkuin kaikki muutkin mutta siihen ei saa kenenkään ilmeisesti reakoida mitenkään ??? itse jonossa oleva kyllä ottaisin herneen nenään jos huomaisin että joku vaan ihan vedättää vammaisuutensa vuoksi. Alkuperäinen viesti oli ihan asiallinen. Ja jokainen tervejärkinen ymmärtää että meitä on moneen junaan...vammaisia ja terveitä
Pointti asiassa oli, että eihän se mikään uutinen ole, että vammaisista ihmisistäkin löytyy hankalia asiakkaita, niin kun mistä ihmisryhmästä tahansa. Mutta kun joku kirjoittaa muutaman hankalan näkövammaisen takia tämmöselle palstalle ja ihmettelee käytöstapoja ja meikäläiset ovat kuorossa pyytämässä anteeksi, niin pikkasen huvittaa...
Minä en vammaisilta niinkun en terveiltäkään hyväksy asiatonta käytöstä mutta jos puhutaan näkövammaisista niin avuntarve on varmasti ihan eriluokkaa kun liikuntavammaisella. Huonosti toimivat jalat voi helpommin korvata kun menetetyn näön. Mieti jos pystyt, miten hankalaa kaupassa asiointi voi olla jos et näe. Voi hyvin tulla mieleen, että näkövammainen hyppyyttää tahallaan kun pitää ilman näköä muodostaa tilanteesta jonkilainen kuva ja samalla hoitaa asioita niin pinnakin voi palaa.
Pointtia en ymmärtänyt koska tämä keskustelu ei mielestäni millään tavalla liity seuranhakuun...
Sisälukutaitoa omaan tyydyttävästi ja jopa vittuilen kaltaisillesi, ihan mielelläni. Ihmettelen oletko saanut maahanmuutajiltakin turpaasi, kun pitää ylemmyydentuntoa jo vammaistenkin palstalle tulla korostamaan ?
-Rämpylä
siksi kommentoin. Tottakai asiattomaan käytökseen pitääkin reakoida myös asiakaspalvelijoiden mutta viitaten edelliseen niin tilanne on jotenkin huvittava kun vammaisten pitäisi olla veljensä vartioita ja osa tuntuu olevankin ja minunkin pitäisi olla tilivelvollinen jokaisesta hankalasta vammaisesta, mikä teidän ns. terveiden ainakin (keskustelun aloittajan) ajatusmaailmasta paistaa läpi. Olisihan se huvittavaa jos minä tivaisin edesvastuuseen sinua vaikka VR:n makasiinien poltosta koska tekijä hyvin suurella todennäköisyydellä liikkui jalan. :)
-Rämpylä
Olen todella pahollani, että tuot asian esiin, jonka vain palvelualan koulutuksen saaneet ihmiset ymmärtävät pelisäännöt joilla eletään...
Vika ei todellakaan ole sinussa, että kerrot totuuden hyllyn toiseltapuolen. Se, että joudutte auttamaan vie tosiaan teidän työaikaa ja varsinkin jos joku rähmäräpylä menee kauppaan ja kaattaa hyllyn niin saa vielä enemmän ylimääräistä aikaan.
Olen siis vielä kerran pahoillani vammaisten puolesta, että olemme riesana, mutta olen todella onnellinen, että teissä palvelualan ihmisissä on oikeasti pieniä kultasydämiä jotka kerta toisensa jälkeen jaksavat tulla hymyilemään ja vaihtamaan pari sanaa...
Sinä olet kanssa todella kultasydän, kun tulit tänne vammaisten osaan ja sanot asian suoraan. Olisi ollut neula heinäsuovassa löytää asiasi jostain muusta keskustelukansiosta.
No jos vielä omaa elämääni valoitan, vaikkei se tänne enää kuulukkaan, niin olen kuitenkin itsenäisesti pärjäävä vammainen, jolla ei ole muuta kuin liikuntavamma ja siitä aiheutuva haitta, eli en tarvitse avustajaa.... teidän kultaisten kaupanmyyjien lisäksi tietenkin korkealta joskus joku toinen asiakaskin tietenkin saattaa auttaa jonkun tavaran vaikken edes pyörätuolissa istu.
Mutta vielä kiitos sinulle kultasydän, että toit asian esiin täällä oikeassa paikassa ja itsekkin huomaat miten jotkut kaivavat nöhtää omasta navastaan tekemällä itsestään martyyrin.
"Mieti jos pystyt, miten hankalaa kaupassa asiointi voi olla jos et näe."
No sitäpä mietin ja ihmettelen että eikö tälläisiin tilanteisiin ole tarkoitettu henkilökohtainen avustaja ?? Vai kuuluuko todella esim. siwan kassalle (usein kaupassa 1 ihminen töissä )sokean ihmisen ruokavaraston täyttäminen ?
Ylenmyydentuntoa...no hohoijaa. Sinulla ei näytä olevan itsetuntoa juuri nimeksikään kun asiat täällä noin henkilökohtaisesti otetaan.
Ja onko siinä jotain eroa saako maahanmuutajalta vai suomalaiselta turpaan ? Yhtä kipeää se varmasti ottaa kummankin nyrkistä.
Onhan se niinkin että avustajan hommiin se ehkä kuuluisi,toisaalta missä menee avustamisen ja asiakaspalvelun raja?
Myyjää voidaan työllistää rasitukseen asti niin monella tavalla,voidaan kysellä vaatteen istuvuutta,malleja,kuoseja ja sesongin muotivärejä,juoksuttaa varastossa etsimässä jotain tiettyä yms yms.
Henkilökoht.avustajia ei myöskään saa läheskään jokainen tarvitseva,tai saa liian vähän.
Olen itse törmännyt vain mukaviin ja auttamishaluisiin myyjiin,joskus vähän liiankin auttavaisiin :)
Henkilökohtaisen avustajan tarkoitus kait on se, että hän auttaa avustettavaa selviämään siellä kaupassa kuin terveetkin ilman avustajaa.
Myyjän ja asiakaspalvelua tekevän ihmisen tehtävä on toimia asiakkaan apuna vasta sitten kun tehdään se toimi tai oikeustoimi jolla tavaran tai palvelun oikeus siirtyy kaupalta asiakkaalle.
Asiakkaalla on ns. intimiteetti, joka suojautuu parhaiten hänen itsensä toiminnalla tuoteeseen tutustumisen alkuhetkellä niin, että se tuttu henkilökohtainen avustaja on se apukäsi kuin se, että se kuitenkin tuntematon ennalta tietämätön myyjä tulee sinne avustamaan.
Olkoonkin sitten se avustaja pitkä- tai lyhytaikainen.
Myyjä saa joskus varmaa bonusta palvelusta, mutta ei varmaan jatkuvaa lisäpalkkaa lisätehtävistä.
Heillä todellakin on paljon muutakin työtä mm. sen palveluympäristön kanssa ja jokainen neliö on laskettu kustannusten puolesta asiakas määriin ja myytyyn partikkeliin sekä vielä myytyyn minuuttiin. Eikä fiksun kaupan kuulu periä kuitenkaan aikaa vievältä asiakkaalta mitään ekstraa palvelusta, sillä se kauppa loppuu siihen.
Mä pyydän itsekkin vammaisena, että avustajaa tarvitseva ja avustajan saanut käyttää avustajaa kaupassa liikkeissä ja muutoin sitten välttää ruuhka-aikaa tai ruuhkatilannetta.
saavat vittuilla niin paljon kun pystyvät asiakaspalvelijoille, kun niiden puheesta kuitenkaan mitää selvää saa, menee vähä niinku kuuroille korville. Niin jos se henkilökohtainen avustaja vittuilisi puolesta, jos artikulaatio on kohdallaan. :)
Tämä on sitten aivan oma asiansa, eikä liity tämän keskustelun alkaneen asiakaspalvelutilanteeseen... se on mielestäni ansiokaskomentti.
Mutta oikeesti... On tilanne, jossa vammainen joutuu hyökkäyksen kohteeksi, ja antaa asiasta asianvastaavalle kommentin, niin kaikki kaattuu loppujen lopuksi sen vammaisen niskaan, vaikka olisikin ihmisä jotka tietävät sen asian todellisen tilanteen.
Hyökkääjästä tulee suojelukohde ja hän saa sen jälkeen hyökätä vanhusten niskaan tai aivan kenen vaan.
asemaansa hyväkseen ja juoksuttaa meitä pikkunilkkejä sen tähden... Oon tavannu...,vai onko se eri asia?
vammainen "lliikuntarajoitteinen" niin kuin on hyvä määritellä.
Minä olen työssä asiakaspalvelussa.
Erilaiset ihmiset (asiakkaat) ja toimintatavat on minulle tuttuja.
Tässä viestiketjusa ilmenee hyvin kolikon molemmat puolet, vammaisuutta käytetään hyväksi ja toisaalta on yhtä kohtuutonta vaatia vammaisilta enmmän "nöyryyttä" luulempa että moni vammainen muistaa paremin kiitää kuin ns. normaali-kuntoisest.
Omassa työssäni, vaikka olenkin aika kokenut ja luotan taitoihini, niin kuitenkin viikottain asiakaat alkavat neuvoa ja auttamaan minua työssäni.
Vaikka olen kuitenkin kouluttautunut työhöni ja tunnen tehtäväkentän tosi hyvin.
Sellaista hoivaviettiä ihmiset kantaa mukanaan.
KOIttakka nyt kuitenkin kestää erilaisuutta.