MOI!
Kyselisin sellaista, että löytyykö täältä (tulevia) äitejä, joilla on pco mutta ovat silti tulleet suht helposti raskaaksi? Yritämme mieheni kanssa lasta nyt kun mieheni viimein lämpeni asialle. Minulla on todettu pco ja myös kiliprauhasen vajaatoiminta. Olen kuullut, että nämä molemmat sairaudet vaikeuttavat lapsen saantia. Kävin huvikseni lukemassa lapsettomuus-palstalla viestejä ja sitä ei varmaan olisi pitänyt tehhä. Nyt olen sitten jo ihan varma, että meille ei koskaan tule vauvaa ilman pitkiä lapsettomuushoitoja tai adoptiota ja nyt jo itkua tihrustan vaikka kuinka yritän ittelleni hokea, että eihän tässä oo yritettykään kuin vasta hetki. Mies tuossa jo sanoi, että älä käy lukemassa niitä palstoja ku noin paha mieli tulee. Hän uskoo ja luottaa, että kyllä meilläkin pian tärppää. Kai minä yritän olla jotenkin niin realisti (ja malttamaton!) etten vaan tippus korkeelta ja kun on niin suunnaton vauvakuumekin, että oikein sattuu kun pieniä pirpanoita näkee. Kuulisin mielelläni teidän odottavien kokemuksia, jotka olette sairastaneet pco:ta tai kilpirauhassairautta tai molempia. Miten pitkään yrititte? Tarvitsitteko hoitoa jne? Jos viitsisitte vastata, niin oisin tosi ilonen ja kiitollinen!
Kyselisin sellaista, että löytyykö täältä (tulevia) äitejä, joilla on pco mutta ovat silti tulleet suht helposti raskaaksi? Yritämme mieheni kanssa lasta nyt kun mieheni viimein lämpeni asialle. Minulla on todettu pco ja myös kiliprauhasen vajaatoiminta. Olen kuullut, että nämä molemmat sairaudet vaikeuttavat lapsen saantia. Kävin huvikseni lukemassa lapsettomuus-palstalla viestejä ja sitä ei varmaan olisi pitänyt tehhä. Nyt olen sitten jo ihan varma, että meille ei koskaan tule vauvaa ilman pitkiä lapsettomuushoitoja tai adoptiota ja nyt jo itkua tihrustan vaikka kuinka yritän ittelleni hokea, että eihän tässä oo yritettykään kuin vasta hetki. Mies tuossa jo sanoi, että älä käy lukemassa niitä palstoja ku noin paha mieli tulee. Hän uskoo ja luottaa, että kyllä meilläkin pian tärppää. Kai minä yritän olla jotenkin niin realisti (ja malttamaton!) etten vaan tippus korkeelta ja kun on niin suunnaton vauvakuumekin, että oikein sattuu kun pieniä pirpanoita näkee. Kuulisin mielelläni teidän odottavien kokemuksia, jotka olette sairastaneet pco:ta tai kilpirauhassairautta tai molempia. Miten pitkään yrititte? Tarvitsitteko hoitoa jne? Jos viitsisitte vastata, niin oisin tosi ilonen ja kiitollinen!
Vastaukset 6
Vanhimmat
heips! itselläni todettiin reilu kaksi vuotta sitten pco. hakeuduin tutkimuksiin todella epäsäännöllisten kiertojen takia. myöhemmin minulla todettiin myös verenhyytymishäiriö, jonka vuoksi kaikki hormonaalinen hoito/ehkäisy kiellettiin.. mieheni kanssa päätimme "yrittää" lasta, lähinnä ajattelimme että tulee jos on tullakseen.. noin 1,5 vuotta meni ennen kun jäin raskaaksi, ilman mitään hoitoja. alkuraskaudessa panikoin että saan keskenmenon, mutta nyt jo viikkoja takana pian 26, eikä mitään ogelmia ole ollut.. ikää itselläni nyt 21. pco ei ole este, ehkä korkeintaan hidaste. ei kannata lannistua! tsemppiä!
Hassua. Molemmat kirjoitimme tietämättämme saman lauseen: Pco ei ole este vaan hidaste :)
Mulla myös Pco. Mulla ei muita oireita, kuin kuukautisten pois jäänti. Teroluteilla saatiin kierrot pyörimään mutta munasolua ei vieläkään irronut yhdelläkään kierrolla.
Ekalla clomifen kierrolla tärppäs. Raskaus meni hyvin ja tuloksena "lapsi kotiin".
Mä vaadin tuota Clomifenia. Lääkärin mukaan raskauden ois pitäny olla mulle ja lapselle riski (mulla ylipainoa). Kaikki kuitenkin meni kuin oppikirjan mukaan. Ainoa mitä oli niin alusta loppuun kestävä pahoinvointi.
Eli clomifenilla saatiin munasolu irtoamaan mitä mulla ei tapahtunu. Ovistikut ei näytä oikein jos on pco. Näyttävät plussaa vaikka ovista ei välttämättä oiskaan (lukee myös ohjeissa).
Yrityksestä vauvan syntymään meni 4 vuotta. Kuitenkin sitten kun sain clomit niin tärppäs heti.
Nyt 7kk synnytyksestä mulla alkoikin ensimmäiset luomumenkat moneen vuoteen ja nyt onkin sitten kakkosen yrityspuuhat meneillään. Kuulemma paremmat mahdolliset tulla uudestaan raskaaksi näin pian synnytyksestä. No, onhan noita clomifeeneja vielä muutama pilleri.....
Onnea yritykseen. Älä lannistu. Pco ei käsittääkseni ole este vaan hidaste :)
tosta pco:sta en osaa mitään sanoo, mutta kilpirauhasenvajaatoiminta on ja lääkitys siihen:tyroksin. ekaa "tehtiin" puoli vuotta viimeiset kuut kalenterin kanssa, ei kuitenkaan kellon kanssa eikä mittailtu ovulaatioita... ja tämä toinen alkoi myös puolen vuoden kuluttua ehkäisyn lopettamisesta. onnea yrityksille!
Tärkein kysymys sinun kohdallasi on kaiketi, ovuloitko ollenkaan? PCOta on monenlaista, itse en ovuloi ollenkaan toisilla ovulaatio taas kuitenkin tulee ajoittain. Siitä johtuen myöskään kuukautisia tule ilman hormonilääkitystä, joten luomusti en voinut tulla raskaaksi. Vuoden yrittämisen jälkeen päädyimme lapsettomuushoitoon, ensimäinen kierto Clomifen-lääkityksellä, joka ei kuitenkaan keholleni sopinut. Seuraavat 2 kiertoa menopur- ja pregnyl-pistoksin, molempiin pistoskiertoihin tehtiin inseminaatio, koska halusin optimoida raskauden mahdollisuuden (luomunakin olisimme voineet ovispäivänä siittää, mutta hoidon kustannukset ja rasittavuus huomioon ottaen varmistimme mahdollisuutemme). Tästä tokasta inssistä sitten raskauduin! Raskainta hoidossa oli epävarmuus ja pelko lapsettomuudesta. Kun sinulla on kerran jo todettu PCO, niin suosittelisin suoraan lapsettomuushoitoihin hakeutumista, ainakin jonoon, jos kunnallista ja halvempaa hoitoa haluat. Ei kannata haaskata vuosia ja panikoida ja ahdistua joka kierron aikana, muistan kuinka piinallista oli aina odottaa, kunnes sai testata. Hoidot ainakin PCOn suhteen tepsivät yleensä hyvin ja olen siinä käsityksessä, että kilpirauhasen vajaatoimintaankin on tepsiviä lääkkeitä. Rohkeasti vaan lääkärin kanssa keskustelemaan!!
vastauksista! Helpotti kummasti. Minulla onkin lääkäri jo pian, ja pääsen asiasta juttelemaan hänen kanssaan. Mukavaa (kesän) odotusta!