Olen läpikäynyt lapsena perhehelvetin. Jatkuvia riitoja, isä pahoinpiteli äitiäni ja vain raha ja materiaalinen omaisuus merkkasivat jotain. Kahden asian liitto: suhteet ja status. Isäni on kai jonkin sortin narsisti. Olen perheemme luuseri, epäonnistunut kaikessa, ainakin isäni mielestä. Hirveät paineet olla koko ajan joku, isäni kaltainen, vaikka inhoankin koko äijää. Olen silti jotenkin sidoksissa perheeseemme, vaikka tekisi mieli irrottautua koko rahanahneesta suvusta.
Vanhempieni takia minusta on tullut herkkä nuori mies, jolla on ollut useita naissuhteita, mutta pelkään rakkautta. Kotiani ei voisi sanoa rakastavaksi. Haluan siis pyyteetöntä rakkautta, en mitään imagolla pelleilyä, jota olen sietänyt koko ikäni. Tapasin muutama vuosi sitten naisen, joka oli tasapainoinen, erilainen, rakastava. Hän oli valitettavasti varattu, mutta sai minut ajattelemaan, että voiko ihminen olla tuollainen: ei vaadi mitään, ei esitä mitään. Se sai minut huomaamaan, kuinka vähän rakkautta elämässäni on ollut.
Vanhempieni takia minusta on tullut herkkä nuori mies, jolla on ollut useita naissuhteita, mutta pelkään rakkautta. Kotiani ei voisi sanoa rakastavaksi. Haluan siis pyyteetöntä rakkautta, en mitään imagolla pelleilyä, jota olen sietänyt koko ikäni. Tapasin muutama vuosi sitten naisen, joka oli tasapainoinen, erilainen, rakastava. Hän oli valitettavasti varattu, mutta sai minut ajattelemaan, että voiko ihminen olla tuollainen: ei vaadi mitään, ei esitä mitään. Se sai minut huomaamaan, kuinka vähän rakkautta elämässäni on ollut.
Vastaukset 5
Vanhimmat
varmasti tiedät minkälainen ihmisen ei ainakaan pidä olla kun isäsi toimi niin huonona esimerkkinä. Varmaan sen takia sitoutumispelkosi estää pysyvien suhteiden muodostamisen.Sinulla on silti kaikki vielä edessä ja mahdollisuus tasapainoiseen elämään jonkun kanssa. Sinun pitäisi tosissaan irottautua perheestäsi. En tiedä asutko vielä kotona.Jos asut niin sit ainakin olis syytä muuttaa pois.Ja aloittaa oma parempi elämä.
kotona, mutta irroittautuminen on vaan vaikeaa. Ihan totta, että se olisi järkevä teko, mutta vaikka kuinka huonot vanhemmat onkaan, niin silti ovat vanhempiani.. Mutta jotain sille asialle pitäisi tehdä.
tarvitsis tehdä, jos lauantai-iltaasikin vietät miettimällä. Usko huvikses muutakin voisit tehdä kuin miettiä vanhempias. Mun vanhemmat on kuollu, joten mun ei tarvitse tuollaisia ajatella. Ei tarvinnut kyllä heidän eläessäänkään, vaikkei aina ihan ongelmatonta ollutkaan. Täydellistä perhettä ei ole.
En paljon tiedä hänen perhejutuistaan, mutta tuntuu yhtäläisyyksiä löytyvän. Jotain asioita kun olen yhdistellyt mielessäni, usein ihmettelen miksi hän viettää niin paljon aikaansa perheensä parissa. Ja tästä on tuntunut tulleen hänelle ihan ääretön stressitekijä. Mutta en kuitenkaan koe olevani siinä asemassa, että menisin häntä neuvomaan. ITselläni on ollut vaikeuksia äitini kanssa, ja jossain vaiheessa jouduin yhteenottoihin hänen kanssaan. Mutta nyt särmät ovat hioutuneet ja tulemme paremmin toimeen. Jouduin vain unohtamaan kiltteyteni ja puolustamaan itseäni. Vaikka se olikin helvetillisen vaikeaa aluksi. Mutta oppia ikä kaikki!
miettiä läpi hartaasti kaikki perhejuttusi, sillä juuri tuo että koet edelleen paineita toteuttaa perheesi arvomaailmaa, ohjaa valintojasi tietämättäsi.
Minulla on kestänyt pitkälle keski-ikään ennen kuin pääsin siitä litistämisestä ja oman persoonallisuuteni halveksinta minulle aiheutti.
Yritin turhaan täyttää vanhempieni normeja, vaikka asiat mitä itse arvostin olivat monessa suhteessa toiset.
Mieti mitä asioita itse todella haluat ja toimi tehdäksesi elämäsi omien arvojesi mukaiseksi.
Opettele rakastamaan ja arvostamaan itseäsi, sillä muuten sorrut seuraavaan sudenkuoppaan eli läheisriippuvaisuuteen naissuhteissasi.