Jälleen kun nään valkovuokkoin
taas nostavan mättäillä päät
on mielessäin sama kaipuu
se vuodessa muuttunut ei
kai kultani jossakin kaukaa
samaa näkyä myös ihastelee
ja aatoksemme kohtaavat
yläpuolella pilviharsojen
taas nostavan mättäillä päät
on mielessäin sama kaipuu
se vuodessa muuttunut ei
kai kultani jossakin kaukaa
samaa näkyä myös ihastelee
ja aatoksemme kohtaavat
yläpuolella pilviharsojen
Vastaukset 1
Vanhimmat
niitä valkovuokkoja
pilviharsojen yläpuolelta (lainaan kauniita sanojasi)
Kiitos runostasi, yritin jo päivällä lähettää vastauksen, mutta se katosi jonnekin, tuuli sen kai vei ja lennätti ikkunastasi sisään, (toivottavasti) jos ei tämäkään viesti mene perille!