Kemijärven murre?

Kyllä Kemijärvellä päin käytetään ymmärtääkseni hoota, mutta sitä on ulkopuolisen aika vaikea sanoa missä tapauksissa sitä käytetään. Sen verran tiedän, että usein tuplavokaali lyhenee kun h-kirjain lisätään sanaan tyyliin "mukhan" ei: mukhaan tai "meilläkhän" ei: meilläkhään.

Olet oikeassa, sanaa mie ei käytetä.

Ns. vanha kansa ei välttämättä käytä d-kirjainta juuri ollenkaan vaan ääntää kaikki deet teeksi. Nuoremmat toki käyttävät d-kirjainta luontevasti.



Ainakin sellaista sanaa kuin suivauttaa olen kuullut käytettävän. Se tarkoittaa sitä, että joku ottaa todella päähän tai että joku asia todellakin kyllästyttää.


Toivottavasti joku paikallinenkin vastaa sulle, että saat varmasti oikeaa ja ajantasaista tietoa.

Jos laittaisit saman kysymyksen tuonne Kaupungit kunnat -forumiinkin, niin ehkä joku paikallinen huomaisi vastata.

Itsekkin itälapin alueelta kotoisin olevana neuvoisin pitäytymään suht' tarkassa kirjakielessä, sillä sellaista tämä itälapin /kemijärven murre pitkälti on.
Poikkeuksien neuvominen on hankalaa mikäli joku ei ko. murretta tunne.

Kemijärveläiseen henkilöön saat uskottavuutta kun laitat hänet viittamaan puheissaan sallalaisiin, joihin kemijärveläisillä on ollut viha-rakkaus suhde vuosikymmeniä.

Esimerkkinä vaikkapa se että sallalaisten mielestä Kemijärvessä on parasta ohitustie Sallaan...

Mutta onnea murteen kirjoittamiseen, alla vielä
lainaus "Heikki Hurtan" kolumnista:

Murre ei ole vain hassuja sanoja tai yllättäviä äänteitä, vaan kokonainen kielellinen järjestelmä, jolla on kielioppinsa ja sanastonsa, ja siksi vieraan murteen jäljittely on vaikeaa, lähes mahdotonta. Muka humoristiseksi tarkoitettu näennäismurre voi ärsyttää ja jopa loukata murteen syntyperäistä puhujaa.

Kemijärven murteesta en kovin osaa sanoa, Salla puhutan aika lailla kirjakieltä vain sillä aavistuksen vertasella h:lla jonka kyllä kuuleepi jos osaa kuunnella.
Savukosken murre on taasen ihan omansa, sitä ei enän kovin monet osaakkan puhua.
Ja siittä d-kirjaimesta.. muistan kun pienenä eno tuli viren että elä sinä päivi sitä d:tä käytä kun se on sellasta porvareitten hommaa.. ja miehän jätin käyttämättä siittä lähtien..
mie jos nuita sanoja käyttäsin niin net olis etes, käet, saaha ja inahtaa..
Se suivauttaa sana on kaiten perusmuovossan suivautua johonkin/ johonkuhun..
murteet on menneet kovin sekaste, ite edustan kyllä sellasta sekasoppaa, mutta lähinnä itälapin aluetta kuiten... vinkiksi vielä vain että se h ei ole niin suuri asia kun sitä sanotan, muuten ku sodankylä pello eli sitä länsilapin puolta.. siltikän siittä käytettän ylensä vain osia sanoissa.. Onnea matkan ja toivottavasti tämä auttais.

Taivaan tulet -sarja kirvoitti keskustelun. Löysin kunnista ja kaupungeista Kemijärvi-keskustelun ja murteesta on puhuttu paljon ohjelman ensimmäisen osan jälkeen.

Googlasin netistä vanhan kotikaupunkini murretta. Murrepiirteitä ei pikahaulla löytynyt muualta kuin keskustelupalstoilta, toisin kuin esim. Tampereen murteesta löytyy helposti. Olisikohan nyt Kemijärven kaupunginkin aika ryhtyä murretietoiseksi ja panna nettisivuilleen myös pikaperehdytys murteeseen?

Hiukan hirvittää, että muualta kotoisin oleva haluaa neuvoa. On niiiiiin helppoa erehtyä. Ei ole olemassa mitään yleislappilaista murretta.

Osa puhuu hoon päältä (menhään, menhän) kun taas toisaalla h tulee kehiin samaan tapaan kuin etelämpänä (mennähän). Kemijärvellä h on vokaalien välissä, jos se jossain on. Tai sitten siellä, missä se on kirjakielessäkin. H ei liity konsonanttiin kuin leikitellessä muilla murteilla. Ei ainakaan kaupungin keskustan tietämissä. Kauempana olevista kylistä en tiedä.

Mie ja sie eivät myöskään kuulu murteeseen, saati sitten miun ja siun, kuten Karjalassa. Kemijärvellä on minä ja nä.

Lisää tekstiä löytyy heti, kun hakee lisäinfoa Kemijärven keskusteluforumista Suomi24:ssä. Mutta kirjailija on ehkä jo haudannut projektinsa.