Raimo opiskeli teologiaa. Pääaineekseen hän oli valinnut systemaattisen teologian, sillä hän katsoi systemaattisen teologian tarjoavan hänelle välineet, joiden avulla olisi mahdollista todistaa Jumalan olemassaolo.
Kerran dogmatiikan luennolla, kun viisas professori selvitti opiskelijoille katolisen kirkon varhaiskeskiaista oppia, Raimo hykerteli mielissään: "Tää on paskaa, tää on paskaa.." Ei sillä, että Raimolla olisi ollut mitään katolista kirkkoa vastaan, vaikka hän itse protestantti olikin. Raimo nyt vain sattui olemaan sitä mieltä, että katolisen kirkon dogmihistorian opiskelu oli hyödytöntä. Miten se muka auttaisi todistamaan Jumalan olemassaolon?
Erityisesti Raimo piti uskonnofilosofiasta. Hän uskoi vakaasti, että uskonnonfilosofia olisi ainoa keino löytää objektiivisesti pätevä myöntävä vastaus Jumalan olemassaoloa koskevaan kysymykseen. Niinpä Raimolla olikin tapana uskonnonfilosofian luennoilla esittää luennoitsijalle haastavia kysymyksiä, ja nämä kysymykset olivat tehneet Raimosta tunnetun kaikkialla teologisessa tiedekunnassa. Kerran Raimo oli tiedustellut, mitä mieltä arvoisa professori oli kreikkalaisen filosofian laajasta vaikutuksesta varhaisen kristinuskon uskonnollisen terminologian semantiikkaan. Professori oli selittänyt, että koska kristinoppi syntyi aikana, jolloin antiikin filosofia hyvin pitkälti määritti, mikä oli tieteellistä ja järkevää, oli selvää, että myös kristinoppi, joka oli sekin vain aikansa hedelmä, mukautui näihin oman aikansa järkevyyden kriteerit täyttäviin vaatimuksiin. Tähän vastaukseen Raimo oli kommentoinut huudahtaen: "PAAAAAAAAAAASKAAAAAAA!!!" Raimo venytti sanana "paskaa" vokaaleja niin, että kaikki opiskelijat alkoivat nauraa kovaan ääneen.
Myös teologian ylioppilaiden tiedekuntayhdistyksessä oli pantu Raimon suosio merkille. Kerran TYT oli jopa järjestänyt kilpailun, jossa piti kirjoittaa laulu Raimosta. Kilpailun voitti Seppo laulullaan "Raimon iltahartaus". Palkinnoksi Seppo sai fuksien leipomia pikkuleipiä. Raimon suosiosta oli seurauksena ikäviäkin ilmiöitä: jotkut pyrkivät ratsastamaan Raimon suosiolla maineeseen. Mutta onneksi Raimo oli terävä kaveri ja torjui aina tällaiset vehkeilyt. Raimoa ei käytetty hyväksi!
Kohta Raimo on teologian maisteri. Tulevaisuudessa hän aikoo väitellä tohtoriksi. Hän on jo alkanut luonnostella tulevaa väitöskirjaansa. Sen nimeksi tulee "Objektiivinen ja kaikkialla aina pätevä todistus Jumalan olemassaolon puolesta".
Kerran dogmatiikan luennolla, kun viisas professori selvitti opiskelijoille katolisen kirkon varhaiskeskiaista oppia, Raimo hykerteli mielissään: "Tää on paskaa, tää on paskaa.." Ei sillä, että Raimolla olisi ollut mitään katolista kirkkoa vastaan, vaikka hän itse protestantti olikin. Raimo nyt vain sattui olemaan sitä mieltä, että katolisen kirkon dogmihistorian opiskelu oli hyödytöntä. Miten se muka auttaisi todistamaan Jumalan olemassaolon?
Erityisesti Raimo piti uskonnofilosofiasta. Hän uskoi vakaasti, että uskonnonfilosofia olisi ainoa keino löytää objektiivisesti pätevä myöntävä vastaus Jumalan olemassaoloa koskevaan kysymykseen. Niinpä Raimolla olikin tapana uskonnonfilosofian luennoilla esittää luennoitsijalle haastavia kysymyksiä, ja nämä kysymykset olivat tehneet Raimosta tunnetun kaikkialla teologisessa tiedekunnassa. Kerran Raimo oli tiedustellut, mitä mieltä arvoisa professori oli kreikkalaisen filosofian laajasta vaikutuksesta varhaisen kristinuskon uskonnollisen terminologian semantiikkaan. Professori oli selittänyt, että koska kristinoppi syntyi aikana, jolloin antiikin filosofia hyvin pitkälti määritti, mikä oli tieteellistä ja järkevää, oli selvää, että myös kristinoppi, joka oli sekin vain aikansa hedelmä, mukautui näihin oman aikansa järkevyyden kriteerit täyttäviin vaatimuksiin. Tähän vastaukseen Raimo oli kommentoinut huudahtaen: "PAAAAAAAAAAASKAAAAAAA!!!" Raimo venytti sanana "paskaa" vokaaleja niin, että kaikki opiskelijat alkoivat nauraa kovaan ääneen.
Myös teologian ylioppilaiden tiedekuntayhdistyksessä oli pantu Raimon suosio merkille. Kerran TYT oli jopa järjestänyt kilpailun, jossa piti kirjoittaa laulu Raimosta. Kilpailun voitti Seppo laulullaan "Raimon iltahartaus". Palkinnoksi Seppo sai fuksien leipomia pikkuleipiä. Raimon suosiosta oli seurauksena ikäviäkin ilmiöitä: jotkut pyrkivät ratsastamaan Raimon suosiolla maineeseen. Mutta onneksi Raimo oli terävä kaveri ja torjui aina tällaiset vehkeilyt. Raimoa ei käytetty hyväksi!
Kohta Raimo on teologian maisteri. Tulevaisuudessa hän aikoo väitellä tohtoriksi. Hän on jo alkanut luonnostella tulevaa väitöskirjaansa. Sen nimeksi tulee "Objektiivinen ja kaikkialla aina pätevä todistus Jumalan olemassaolon puolesta".
Vastaukset 1
Vanhimmat
Hyvä teksti. vähän opastusta nuorille opiskelijoille