Kolmosemme (kaksi poikaa ja tyttö)
aloittavat 1 luokan syksyllä.
Kouluun, johon ovat menossa, on tulossa 3 kpl 1. luokkaa.
Nyt sitten mietitään, että laitetaanko kaikki samalle luokalle, vai pojat samalle ja tyttö eri luokalle, vaiko kaikki eri luokille.
Lapset ovat ehkä vähän liikakin kavereita keskenään, tuntuu että muita kavereita ei enää olekaan kun viihtyvät niin hyvin yhdessä.
Se että olisivat eri luokilla kasvattaisi varmasti lapsia yksilöinä, mutta tuntuu silti että valinta olisi niin iso kun sitten olisivat 6 vuotta eri luokilla, ja tuntuu että sitten irtaantuisivat liikakin toisistaan...
Tämä on hirmu vaikea päätös,onko kellään muulla kokemuksia kaksosten tai kolmosten eri luokille laittamisesta?
Osaako joku vaikka opettaja neuvoa, kuinka olisi järkevintä?
Olemme hirveän kiitollisia jos autatte
aloittavat 1 luokan syksyllä.
Kouluun, johon ovat menossa, on tulossa 3 kpl 1. luokkaa.
Nyt sitten mietitään, että laitetaanko kaikki samalle luokalle, vai pojat samalle ja tyttö eri luokalle, vaiko kaikki eri luokille.
Lapset ovat ehkä vähän liikakin kavereita keskenään, tuntuu että muita kavereita ei enää olekaan kun viihtyvät niin hyvin yhdessä.
Se että olisivat eri luokilla kasvattaisi varmasti lapsia yksilöinä, mutta tuntuu silti että valinta olisi niin iso kun sitten olisivat 6 vuotta eri luokilla, ja tuntuu että sitten irtaantuisivat liikakin toisistaan...
Tämä on hirmu vaikea päätös,onko kellään muulla kokemuksia kaksosten tai kolmosten eri luokille laittamisesta?
Osaako joku vaikka opettaja neuvoa, kuinka olisi järkevintä?
Olemme hirveän kiitollisia jos autatte
Vastaukset 13
Vanhimmat
Meidän koulussa on ollut tapana, että kaksoset laitetaan eri luokalle, jos vanhemmat eivät sitä vastusta. Eli suosittelemme sitä seuraavista syistä:
- lapsen sosiaalinen verkosto kasvaa ja voi hyvin
- sisarusten välinen vertailu on vähäisempää sekä sisarusten kesken että opettajalla ja vanhemmilla
- opettaja voisi antaa esim. stipendin lapsellesi, mutta ei sitten annakaan "kun pitäisi toisaalta antaa kaikille kolmelle", ei kuulosta reilulta, mutta näin on käynyt
- tai sitten lapsesi saavat stipendin 30 euroa jaettuna kolmeen osaan, mutta naapurin Liisa saa sen kokonaisuudessaan itselleen, koska ei ole kolmonen
- jo kaverusten arvioiminen on joskus haasteellista, saati sitten kolmosten. Opettajan täytyy miettiä jokaista sävyä, miten laittaa eri lailla tai samalla lailla, onkohan se nyt reilua, annetaan nyt vaan samat numerot, ettei kukaan pahoita mieltään... epäreilua ja voi käydä tuon suuntaisesti
Nämä nyt näin äkkiseltään. Toivottavasti oli apua. On meillä sitten tapauskohtaisesti tietenkin ja vanhempien toiveesta annettu kaksosten samalle luokalle, mutta yleensä se ei ole koettu yhtä hyväksi vaihtoehdoksi kuin "erottaminen".
Ja kyllähän sitä nyt on aina neuvotteluvaraa joka vuosi, jos ihan tuntuu pieleen menneen ratkaisut...
Ihmettelen tätä mielipidettäsi. Jokainen lapsi on yksilö. Ei muuta tilannetta kaksosten tai kolmostenkaan kohdalla.
Ihan hyvin voivat olla samalla luokalla. En ymmärrä tätä vouhotusta, miksi muka eri luokille? Sehän on vain hyvä jos pysyvät läheisinä toisilleen. Yleensä kyllä koulussa ystävystyvät myös muiden kanssa.
Olen seurannut useampiakin kaksosia, koulunkäyntiavustajan vinkkelistä. Suosittelen samaa luokaa.
perustuu 15 vuoden työkokemukseen ja kaksosten haastatteluihin jälkikäteen.
Yksilöitä tietenkin ovat, mutta inhimillisyys pitää muistaa puolin sun toisin.
Esim.
Jos on yksi keksi jäljellä. Neljä lasta haluaa sen. Kolme niistä on sisaruksia ja yksi on toisen perheen lapsi. Kenelle annat keksin?
Syön itse :)
Eli kommenttini annan 7-v kaksosten äitinä ja vieläpä SAMALLA LUOKALLA koulunsa aloittavien kaksosten äitinä. Meillä ratkaisuun vaikutti kovasti se, että pojat halusivat itse ehdottomasti mennä samalle luokalle, ajatus eri luokille menosta herätti heissä kovasti ahdistusta. (Toiselle jopa yökastelua.) He ovat muuten ihan reippaita miehen alkuja, heillä on paljon kavereita ja jonkin verran "omiakin", tosin toistaiseksi puuhat ovat ovat olleet vielä aika yhteisiä. Juttelimme asiasta koulupsykologin, eskariopettajan sekä tulevan opettajan kanssa, ja yhteistuumin päädyimme tähän ratkaisuun. Pojillamme ei ole ikinä ollut mitäänjohtaja-alistuja- asetelmaa, vaan ovat ihan tasaväkisiä keskenään. Pojat ovat nyt onnellisin mielin alkaneet odottelemaan koulunalkua ja syksyä. Tuleva opettaja uskoo kykyynsä selvitä näiden viikareiden kanssa puolueettomasti...siihen luotan myös minä, olenhan selvinnyt siitä itsekin :)
Varmasti olette valinneet ihan oikean tien, mutta varmaan ymmärrät toisenkin puolen asiasta. Juuri eilen keskustelimme kokouksessa tästä stipendiasiasta. Jotkut opettajat ihan oikeasti esim. puolittavat kaksosille stipendit, kun kerran samaan perheeseen kumminkin menee. Mielestäni se ei ole reilua. Se on kuitenkin pikku juttu ja eikä tule usein vastaan. Itse laittaisin kunkin kohdalla hyvät puolet ja huonot puolet vaakaan ja katsoisin mihin kallistuu, siis omien lasten kohdalla. Puoltaahan toki moni asia myös samalle luokalle menoa. Itse yritin valottaa niitä puolia, mitä ei aina huomata tai myönnetä.
Hei, tytär ja poika syntyivät 1995. Päiväkodissa olivat ensin samassa ryhmässä, mutta "isojen" puolelle siirtyessä joutuivat eri ryhmiin. Toki välillä ryhmät olivat yhdessä ja ainakin pihalla tapasivat toisiaan. Kun olivat pakosta erikseen, jaksoivat illalla ja viikonloppuisin olla enempiä riitelemättä yhdessä.
Sitten tuli aika lähteä kouluun. Me kysyimme lapsilta, haluavatko samaan vai eri luokkaan. Koulussa oli neljä ekaa luokkaa. Molemmat olivat ehdottomia: samalle luokalle pitää päästä. Hyvin on toiminut. Nyt on neljäs luokka menossa. Molemmilla on eri kaverit luokassa. Jos toinen on sairaana, tuo toinen koulusta läksyt. Ja vanhempainkokoukset hoituvat kerralla. Vasta tässä pääsee sanomaan, että "kaksi menee samalla kuin yksi..." :)
Kyllä itse ns. erottaisin heidät erikseen, varsinkin jos lapset itse suostuvat siihen. Tällöin kaikki kolme saavat omia kokemuksia, omia kavereita ja omia menoja... eivät näin ollen tunne olevansa kokoajan samanarvoisia (mikä ei aina ole hyvä juttu!).
Mielestäni kannattaa kokeilla erikseen, vaihtakaa sitten myöhemmin, jos tuntuu ettei toimi. Minä ainakin antaisin kolmosille mahdollisuuden kokeilla olemista erillinen lapsi, se kehittää niitä muita ominaisuuksia.
Toki lapsien kasvu yksilöinä ja lapsien viihtyminen on tärkein valinnanperuste (en osaa sanoa toteutuuko tämä varmemmin samalla vai eri luokilla), mutta muutama seikka jotka tuli mieleen ja jotka kannattaa miettiä myös.
- Samalla luokalla kaikilla samat läksyt, samat kirjasarjat ja sama etenemistahti, joten vanhempien on helpompi avustaa läksyissä ja valvoa että tulee tehtyä.
-Kaikki samoilla retkillä, joudut osallistumaan vain yhden luokan rahan hankintaan ja sinua pyydetään vain yhdelle retkelle valvojaksi. Lapsien välillä ei niin helposti kateutta, jos kaikki luokat ei luokkaretkeä järjestä.
-kaikilla sama lukujärjestys. kaikilla alkaa ja loppuu koulu samaan aikaan, joten ongelma-aamut ja iltapäivät samat. Jos eri luokilla tilanne on monena päivänä viikossa niin, että ensimmäisen koulu alkaa 8:lta, toisen 9:ltä ja kolmanne 10:ltä vastaavasti ensimmäinen ja toinen kotiutuu 12*ta ja kolmas 14:ta eli valtava huolehtiminen, että kukin oikeaan aikaan menossa ja sitten taas tulossa. (ekalla auttaa ilttis, mutta viimeistää 3 luokalla omillaan.
-Koulukavereita ja opettajia ei tarvitse erikseen muistuttaa yksilöinä kohtelemisesta, jos ovat eri luokilla (usein kuulee puhuttavan tyyliin: kaksoset Ville vihreään joukkueeseen ja Kalle, Eero ja Pekka siniseen, sen sijaan että kaksosetkin kutsuttaisiin nimillä)
-Opettajilla ei vaikeuksia oppia erottamaan poikia toisistaan, jos ovat eri luokilla.
Lapsen meno kouluun on niin iso asia, että ei kannata siinä vaiheessa aikuisten erottaa lapsia toisistaan. He tarvitsevat vielä toistensa tuttua tukea oudossa ympäristössä. Joka tapauksessa lapset alkavat itsenäistyä ja omanlainen persoona alkaa kehittymään kun menevät kouluun ja jokainen saa omat kaveripiirinsä. Ainahan on mahdollisuus vaihdella luokkia myöhemminkin jos on tarpeen.
Joka tapauksessa riippuu koulun sisäisestä ilmapiiristä ja opettajan kyvystä hallita luokkaansa, miten lapset alkavat sopeutua.
Minusta tuntuisi, että jokaisella kolmosista olisi oikeus saada ihan ikioma opettaja, omat luokkakaverit, omat koulukokemukset, joista kertoa kotona, ei sisarusten kanssa yhteiset. Samassa luokassa käy myös helposti niin, että se "reippain" kolmosista huolehtii hommista toistenkin puolesta, eivätkä kaksi muuta pääse tarpeeksi kokeilemaan omia siipiään.
Ja meneväthän yksösetkin kouluun ilman sisaruksia, ei se niin kamalaa ole!
Ei tarvitse osallistua yhdenkään luokan rahanhankintaan.
mielipidettä. Jos haluavat olla yhdessä, niin sitten samalle luokalle ja jos haluavat itsenäistyä, niin eri luokille. Mahdollista eroa voi harkita uudestaan yläasteelle mentäessä, jos nyt haluavat olla yhdessä. Ja tarpeen vaatiessa tietysti aikaisemminkin.
Jos vain mahdollista, ehdottomasti eri luokille. Lapsen etua ajatellen se on paras ratkaisu, vaikkakin vanhemmillehan siitä on enemmän vaivaa, lähinnä mahdollisesti erilaisten lukujärjestysten vuoksi.
Olen varma että lapsesi isoina arvostavat sitä että saivat jo ekalta asti alkaa kehittyä omiksi persoonikseen ja hankkia ihan omia kokemuksia & kavereita. Varmasti saavat vapaa-ajalla viettää ihan riittävästi aikaa keskenään, osaavat sitten sitäkin "arvostaa" enemmän kun eivät ihan 24h luuhaa yhdessä. Täten sisaruussuhdekin muodostuu terveeksi, ja heiltä luonnostaan riittää mielenkiintoa myös muihin ihmisiin ja harrastuksiin.
Missään nimessä ei mielestäni kannata antaa heidän itse päättää, liian iso päätös noin pienille otettavaksi vastuulleen. Parempi esittää asia niin että eri luokille ovat menossa, jutella heidän kanssaan ja kuunnella heidän huoliaan, ja painottaa että koulun alku on kaikille jännää, mutta että hyvin se menee, ja että jokainen muukin siellä luokalla aloittaa itsekseen, ja saa sitten pian kavereita.
Kyllä sinä vanhempana huomaat jos ajatus eri luokilla olemisesta aiheuttaa heille ylitsepääsemätöntä ahdistusta, vain silloin kannattaa miettiä yhteistä luokkaa. Mutta jos vain pientä vastarintaa tai jännitystä, niin sehän kuuluu asiaan jokaisella pienellä koulunsa aloittavalla.