Luin Jonkun aikaa sitten esitelmän jordanialaisesta naisesta,kristitystä ÄIDISTÄ, jonka oli pakko luovuttaa oikeuden uhkauksella lapsensa tämä muslimi veljelle ,koska oikeus katsoi tämän kasvattavan lapset kristityiksi . Onko tämä sharian lain alainen asia ? Ja onko se eettisesti oikein ?
Isra
Sikhi
22669
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 22
Vanhimmat
Piti etsiä se kohta, jossa tästä oli aiemmassa keskustelussa tällä palstalla. On vaikea vastata, koska mielestäni tiedämme vain osan asiasta.
Jutussa on monta kysymysmerkkiä. Onko tuo nainen jättänyt islamin, mitä ei sanota, vai onko kristitty veli kääntynyt muslimiksi, koska kuinka heillä muuten voi olla eri uskonto? Mikä oli lasten isän uskonto, joka on ratkaisevassa asemassa?
Kristittykin voi saada pitää lapsensa. Sanon voi, koska islamin lainoppineilla on tästä kaksi vastakkaista mielipidettä. Se mielipide, jota itse kannatan, on, että avioerotapauksessa, jossa muslimimies ja kristitty nainen eroavat, nainen voi pitää lapset (ei kokonaan, isällä oikeus tavata yms.), jos hän antaa heidän olla muslimeja eikä yritä "tehdä" heistä kristittyjä.
Tästä voisi vetää johtopäätökset tuohon jordanialaisnaisen tapaukseen, mutta kuten sanoin, esitetyt tiedot (palstallamme aiemmin ja tässä kysymyksessä esitetyt) antavat ristiriitaisen käsityksen tapauksesta.
Isra kirjoitti:
"Se mielipide, jota itse kannatan, on, että avioerotapauksessa, jossa muslimimies ja kristitty nainen eroavat, nainen voi pitää lapset (ei kokonaan, isällä oikeus tavata yms.), jos hän antaa heidän olla muslimeja eikä yritä "tehdä" heistä kristittyjä."
Miten mielestäsi pitäisi toimia tällaisessa tilanteessa: Mies ja nainen ovat naimisiin mennessään molemmat kristittyjä ja lapset siis myös. Mies kääntyy muslimiksi tämän jälkeen. Tämä johtaa pariskunnan eroon. Saako kristitty äiti pitää lapsensa ja saavatko he pysyä kristittyinä?
Niin, ja nyt asutaan jossain Jordaniassa tms.
Islamista ei löydy tähän yksiselitteistä vastausta.
Ja huom. en ole muslimimaiden tuntija, vaan islamin.
eiväthän lapset vielä ole voineet valita uskontoaan, kun ovat lapsia! Miten he silloin niin kovasti muslimeja voivat olla?
Tähän vastasin toisaalla. Eiväthän kristittyyn perheeseenkään syntyvät lapset valitse sitä, että heidät kastetaan eli heistä tulee kristittyjä. Valinta tulee heille eteen aikuisena. Muslimi-isän lapset ovat muslimeja islamin mukaan (vaikka asia voi olla joskus toisin Suomen lain mukaan).
En nyt viitsisi kahlata kaikkia keskusteluja läpi.
Kuten tiedät, meikäläinen kaste on todelliselta velvoittavuudeltaan nollaluokan tapahtuma ja silkkaa symboliikkaa. Miksi vertaat sitä muslimi-isän lasten asemaan, kun kuitenkin tiedät että kuvio on siinä olennaisesti tiukempi?
Sillä, että muslimi-isän lapset ovat islamin mukaan muslimeja, ei onneksi ole Suomen lain mukaan lapsia velvoittavaa merkitystä, kuten ei ole merkitystä minkään muunkaan uskonnon vastaavilla määräyksillä. Ketään ei saa pakottaa mihinkään uskontoon - kaikkein vähiten itse uskonnon määräysten nojalla.
Mikä ihmeen valinta näillä kyseisillä lapsilla muka edessään on? Jos valitsee islamin jättämisen, niin henki on uhattuna. Ainakin siitä pitää olla hiljaa. Väittäisin, että kristittyjen lasten valinta on todellisempi (ihan mutua vaan, ei hernettä nenään).
jaksa kahlata. Joskus muutama päivä sitten se oli. Olen myös keskustellut sinun kanssasi aikaisemmin - kai muistat? - uskonnon vaihtamisesta. En viitsi toistaa itseäni.
Niin, kai sinä aikuisena koet, että kaste on nollaluokkaa, mutta niin vain lapsuudessa se vaikuttaa. Kun on kristityn kirjoissa, tulee kristinuskoa kaikkialta: päiväkoti, koulu ym. Yllättävän paljon. Sen huomaa, kun on oma lapsi, joka ei kuulu valtaenemmistöön!
Uskonnossa ei ole pakkoa, sanoo Koraani (2:256). Mutta lapsellahan ei ole valintaa, vaan se on hänen vanhemmillaan, tästä on jo puhuttu.
Muslimi-isän lapset ja tiukkuus - riippuu isästä. Jotkuthan antavat lapsen olla uskonnottomiakin, tosin se on sekä minusta että islamin kannalta huono ratkaisu moniuskontoiseen avioliittoon.
Lue äskeinen viestini Repelle ja se, mitä sinulle viime viikon loppupuolella vastasin. En jaksa toistaa itseäni.
Isra, muistan kyllä, mitä asiasta puhuttiin, ja siksi tuossa totesin, ettei näillä lapsilla ole oikeastaan kauheasti valittavaa.
Kerroit, että perinteisesti islamista luopuminen on tulkittu kuolemansynniksi, jossain yliopistossa joku setä on tässä vähän toppuutellut ja joka tapauksessa julkinen luopuminen on kuolemalla rangaistava maanpetos.
johtuu kai sitten siitä, että vastaus on jäänyt minun henkkoht mielestäni loogisesti tai inhimillisesti vajaaksi. Muutenhan olisin tyytyväinen. Anteeksi jos palaan asioihin joista on jo puhuttu, mutta odotan kai jotain uutta jos vanha vastaus jää vaivaamaan. Ja näyttääpä tänne tulevan uusiakin keskustelun seuraajia aika taajaan.
Kaipa islamin tyypillisimmät "kummallisuudet" ovat asioita, joista kysytään kysymästä päästyä jonkin uuden näkökulman (turhassa?) toivossa.
>lapsellahan ei ole valintaa, vaan se on hänen vanhemmillaan, tästä on jo puhuttu.
Siis toisella vanhemmalla eli isällä. Miksi käytät monikkoa? Äidin valta on vapaasti suostua siihen mitä tasa-arvoisempi osapuoli eli isä lasten uskonnosta käskee. Suuri on sukupuolten yhdenvertaisuus.
Ehdottaisin, että jos sanon jotain, mikä kaipaa lisävalaistusta, kysyisit heti. Pikkuisen turhauttaa palata jatkuvasti muutamaan teemaan. Vaan luennoidessa valtaenemmistölle on myös tietyt kysymykset, jotka kaikki kysyy.
Tästä tuli mieleeni, sain vanhemmiltani mieluisan syntymäpäivälahjan (islamilaisen kirjallisuuden jälkeen kärkipäässä toivomuslistalla, jota en ollut kirjoittanut): Erkki Toivasen "Iltakävelyllä". Siteeraan luvusta "Moskeijan varjossa", jossa hän kirjoittaa Persianlahden sodan jälkitunnelmissa siitä, kuinka "monet pelkäsivät, että seurauksena terrori-iskut olisivat ravistelleet koko läntistä maailmaa... ja matkailukohteet olivat puolityhjiä":
"Selityksenä saattoi olla uutisvälineiden mässäily sotauutisilla. Sehän on omiaan sumentamaan ajattelua."
Paljonpuhuvat lauseet! Kyllä on tälläkin palstalla nähty, miten ajattelun päälle lentää kaikenlaista pölyä, kun mediaa seuraa.
Miksi käytin monikkoa? Olen itse muslimi. Joten lapsellani on vanhempiensa uskonto, kuten enemmistöllä maailman muslimilapsista. Sitäpaitsi kaikki muslimi-isän lapset eivät ole muslimeja, jos heidät liitetään johonkin muuhun uskontoon. Tätäkin tapahtuu, vaikka vähemmän.
Minua on joskus sanottu feministiksi (sana, jota moni -uskonnosta riippumatta - pelkää lausua), siis muslimina. Painotan aina islamin tasavertaisuutta. Jos kaikki asiat eivät olekaan samanlailla sukupuolten välillä, arvomme on kuitenkin yhtälainen. Isän valta on itse asiassa aika rajallinen. Varsin paljon on äidillä valtaa! "Paratiisi lepää äidin jalkojen juuressa", sanoi profeetta Muhammed. Hän sanoi myös miehelle, joka tuli kysymään, kenellä on hänen suhteensa eniten oikeuksia, kolme kertaa: "Äidilläsi". Vasta neljännellä kerralla tuli isä.
Luulen, että uusia näkökulmia tulisi paremmin esiin, jos kysymyksenasettelu muuttuisi. Ei tänne jaksa esseetä kirjoittaa eikä kai kukaan jaksaisi lukea. Sitä vastaa kysymyksiin...
Ja vielä: isä ei voi KÄSKEÄ uskontoa. Sitäpaitsi, muslimimies tekee väärin, jos menee kristityn kanssa naimisiin eikä ennen avioliittoa puhu lasten tulosta. Hänen pitäisi kertoa myös uskontoasia. Ellei nainen suostu, avioliitto tulisi jättää solmimatta. PAKKOA EI tule käyttää.
... kun muistat. Sinulla on hauska tulkinta sanoistani. Se pisti miettimään, että täytyy kirjoittaa selkeästi.
Ei sen "yliopistosedän" kommentti mikään yksittäinen ole. Se on osa prosessia, jossa mietitään islamin uudelleentulkintaa. Kaikin osin tätä ei voi tehdä, mutta monen asian voi.
Itse asiassa tietääkseni suurimmassa osassa muslimimaita on lait tai tulkinta, joiden mukaan uskonnosta luopujaa ei tapeta. Julkinen propagointi sen sijaan on kielletty.
Kirjoitin äsken Repelle otsikolla "jaa-a". Pyytäisin sinua lukemaan sen, kun siinä on vielä tästä lapsi-asiasta ja valinnasta.
on hyvin fiksu, viisas ja ansioitunut toimittaja, arvostan häntä suuresti. Huulilleni nousee kuitenkin hyväntahtoinen hymy kun ajattelen, että tiettävästi Toivanen edustaa sitä sukupuolista suuntautuneisuutta, joka näillä palstoilla on ollut suurkauhistus kaikille uskontoaan harjoittaville muslimeille. (Oletan tietysti, että hän on myös toteuttanut suuntautuneisuuttaan, kuinkas siitä muuten tiedettäisiinkään.) Mutta olenpa erittäin iloinen huomatessani, että asia ei sinua häiritse. Ja vähän yllättynytkin, kieltämättä!
(Kiitos muuten kun noinkin hyvin jaksat meikäläisiä jankkaajia...)
Allekirjoitan ensimmäisen lauseesi fiksusta jne. Toivasesta. Näin ajattelen minäkin.
Jaa, en minä ole tiennyt hänen sukupuolisesta suuntautuneisuudestaan. Olen vain ihmetellyt, kun ei avioidu. Mainitsemani kirjan esipuheessa hän kiittää jotain naista, ystäväänsä. Ajattelin, että jos heillä oli suhde.
No, ei hän ainakaan julki-homo ole. Ja sanoakseni kliseisesti: ei myöskään ns. homotyyppinen, vaan vanhan ajan kunnon gentlemanni-tyyppinen.
Luenhan minä tyttärelleni Muumipeikkoakin, ja Tove Jansson oli tiettävästi suuntautunut naiseen, vai miten sen ilmaisisin.
Ovat itse vastuussa Jumalalle. Tuon suuntauksen julkista propagointia en lukisi/hyväksyisi.
Erittäin monet muslimit lukevat keskiaikaisten muslimirunoilijoiden tekstejä. Niissä usein puhutaan rakkauden kohteesta nuorena poikana! Tällä en sano, että kyse olisi hyväksyttävästä asiasta.
Mutta elämä on monipuolisempaa kuin tältä(kin) palstalta saa käsityksen.
sanottu. Vähän jännäsin, mitä vastaat.
>Tuon suuntauksen julkista propagointia en lukisi/hyväksyisi.
Tänäpäisestä tai eilisestä lehdestä (HS tai AL, voin kyllä tsekata) luin, että homouden syy alkaa löytyä aivojen rakenteesta. Pässit ovat armottomia hinttareita, jos niiden aivoissa on tietty osa (olikosenyt) pienempi kuin normaalisti. Samaan tulokseen on aiemmin päädytty aidsiin kuolleita homoja leikeltäessä.
Joten... enpä osaa kuvitella, miten aivojen rakennetta voitaisiin propagoida.
Näyttää siis siltä, että tiede tulee osoittamaan selvät perusteet sille, että käsitystä homoilusta järeänä syntinä on pakko tarkistaa. Myös ja etenkin muslimileirissä, sillä olenhan täälläkin muutaman kymmenen kertaa lukenut kuinka Koraani ja islam ovat hyvässä sopusoinnussa tieteen tulosten kanssa.
Jos isasi on muslimi, olet automaattisesti muslimi. Mitaan valinnan vapautta sinulla ei ole lapsena eika myohemmin aikuisenakaan. Jos haluat aikuisena vaihtaa uskonnon, siita seuraa kuolemantuomio. Mitaan valinnanvapautta nailla ihmisilla ei ole. Valinnanvapaus on vain aikuisilla jotka kaantyvat islamiin ja kaantymisen jalkeen heilla ei ole valintaa poistua. Se etta uskontoon ei ole pakko ei pade islamiin. Jos synnyt Kristittyyn perheeseen voit aina myohemmin vaihtaa uskosi tai erota kirkosta.
> Minua on joskus sanottu feministiksi (sana, jota moni -uskonnosta riippumatta - pelkää lausua), siis muslimina. Painotan aina islamin tasavertaisuutta. Jos kaikki asiat eivät olekaan samanlailla sukupuolten välillä, arvomme on kuitenkin yhtälainen. Isän valta on itse asiassa aika rajallinen. Varsin paljon on äidillä valtaa! "Paratiisi lepää äidin jalkojen juuressa", sanoi profeetta Muhammed. Hän sanoi myös miehelle, joka tuli kysymään, kenellä on hänen suhteensa eniten oikeuksia, kolme kertaa: "Äidilläsi". Vasta neljännellä kerralla tuli isä.
Milla tavalla arvonne on samanlainen? Tarkoitatko Jumalanne edessa, profeettanne edessa vai yhteiskunnassa?
Kysymyksesi:
"Milla tavalla arvonne on samanlainen? Tarkoitatko Jumalanne edessa, profeettanne edessa vai yhteiskunnassa"
Vastaus:
Tasavertaisuus Jumalan edessä ja ihmisten kesken. Profeetta on kuollut, mutta hänen edessään naiset olivat samanarvoisia kuin miehet.
Tähän olen vastannut tämän keskustelun kuluessa (ja myös aikaisemmin). Lue tämän Isra-otsikon alta kaikki kirjoitukseni. En jaksa toistaa itseäni.
Päätös oli aivan oikea ja koraanin mukainen. Muutenhan lapsista tulisi vääräuskoisia.
Kukahan sinä olet nimimerkin takana? Tuntuu, että olet kirjoittanut monella nimimerkillä. Onko se ollut sama henkilö?